tiistai 25. syyskuuta 2012

Rotvallit sekä asiakirjajulkisuus, YTLK 25.9.2012


Lista tässä. Olin alkuosan kokouksesta poissa (puhumassa avoimista tietojärjestelmistä) ja varajäsen tuurasi, läsnä olin kun puhuttiin Ylikahrin aloitteesta ja korruptioskandaalista.

Ylikahrin aloitteen vastaukseen kaupungininsinööri lisäsi loppuun kappaleen
"Tavoitteena on, että esteettömyysratkaisut toteutetaan jalkakäytävillä ja pyöräteihin liittyvät ratkaisut erillisiksi rakennettavilla pyöräteillä. Näin estetään näkö- ja liikuntavammaisten joutuminen vahingossa pyöräteille ja toisaalta pyöräilijöiden ajaminen jalankulkualueille. Tällöin jalkakäytävistä erotettuja pyöräteitä ei tarvitse katkaista reunakivillä risteyksissä ja jalankulkualueiden ratkaisut voidaan tehdä SuRaKu-periaatteiden mukaisesti. Konkreettiset ratkaisut tullaan suunnittelemaan kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston yhteistyönä."
Suomeksi tässä siis sanotaan tavoitteeksi, että reunakivet poistetaan pyöräteiltä, ja että konkreettisia ratkaisuja suunnitellaan yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa siis lukee
"Pyöräteiden reunatuista luopuminen on liikennesuunnittelun näkökulmasta erittäin perusteltua. Reunatuettomat pyörätiejärjestelyt ja niiden edellyttämä rakenteellinen erottelu jalankulusta tekevät mahdolliseksi toteuttaa nykyistä laadukkaampaa jalankulkuympäristöä myös esteettömyyden näkökulmasta."
Seuraavaksi apulaiskaupunginjohtaja Sauri esittelee asian kaupunginhallitukselle, joka vastaa valtuustolle. Koska molemmat lausunnon antavat virastot ovat samalla kannalla, tulee kaupunginhallituksen vastauskin olemaan, että reunatuista luovutaan.

Sen jälkeen pitää vielä hyväksyä ne suunnitteluohjeet ja aloittaa keskustelu siitä, mitä tehdään kaikille jo olemassa oleville reunakiville. Mutta periaatepäätös on nyt käytännössä selvä.


Toisena asiana rakennusviraston korruptioskandaali viime keväältä. Erityistilintarkastus on nyt valmistunut, mutta se on kaupungin käytännön mukaan merkitty luottamukselliseksi.

Tarkastuksen tulokset eivät ole mitenkään kovin ihmeellisiä. Todetaan, että kilpailutuksissa ei ole viitteitä huijauksesta, mutta lisä- ja muutostöiden käsittely on mahdollistanut ylilaskutuksen eri tavoin. Lisäksi poliisituytkinnassa oleva projektijohtaja oli tuhonnut kaikki säilytyksessään olleet asiakirjat, mikä vaikeutti tarkastusta. Arkistointikäytännöissä kun oli selviä puutteita.

Kaikki tämä tiedettiin oikeastaan jo kesällä, ja jo keväällä tehdyt korjaustoimenpiteet prosesseissa todettiin oleellisesti riittäviksi.

Pidempi keskustelu käytiinkin asian salaamisesta. Erityistilintarkastus oli merkitty salaiseksi julkisuuslain 24§ kohdan 15 perusteella. Kohta 15 kuuluu

"15) [...] asiakirjat, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle" 

Raportin kannessa mainitaan myös kohta 17, joka taas kuuluu:

"17) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi mainituille yhteisöille, laitoksille tai säätiöille taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin tai sijoitus-, rahoitus- ja velanhoitojärjestelyihin"

Lautakunnassa oltiin sangen yksimielisiä, että nämä perusteet eivät missään tapauksessa voi koskea dokumentin lukuja 1 ja 2 (tiivistelmä sekä toimeksianto), ja että on kyseenalaista käyvätkö ne perusteesta minkään osan salaamiselle.

Kaupungin juristit ovat kuitenkin katsoneet dokumentin salattavaksi, ja vaikka lautakunnalla on toimivalta julkaista se, viraston juristi muistutti että salattavan tiedon julkaisemisesta on jäsenillä henkilökohtainen rikosoikeudellinen vastuu. Sen sijaan julkisen tiedon salaamisesta ei joudu minkäänlaiseen vastuuseen, vaan hallinto-oikeus vain kumoaa väärän päätöksen.



En vaatinut julkaisuasiaa äänestykseen. Sen sijaan lähetin kaupungin kirjaamoon pyynnön saada kyseinen asiakirja:

Hei, 
haluaisin saada julkisuuslain 1§ perusteella Rakennusviraston erityistilintarkastuksen tarkastusraportin, joka oli 25.9.,2012 Yleisten töiden lautakunnan kokousasian liitteenä. 
Raportti on merkitty salattavaksi julkisuuslain 24§1 15k perusteella, mutta tähän salaamiseen ei ole tosiasiallista perustetta, vaan sen tulisi olla julkinen asiakirja. 
Toissijaisesti pyydän samaisen raportin lukuja 1 ja 2, mikäli katsotte luvun 3 salaamiseen kuitenkin olevan perustetta. 
Mahdollisesta kieltäytymisestä pyydän saada valituskelpoisen päätöksen. 
Otso Kivekäs
Yleisten töiden lautakunnan jäsen


Myös apulaiskaupunginjohtaja Sauri piti kaupungin linjaa salata tarkastusraportit kokonaan huonona, ja lupasi alkaa ajaa muutosta linjaukseen. Odottelemme tuloksia, sekä kaupungin vastausta asiakirjapyyntööni.

maanantai 24. syyskuuta 2012

YTLK:n lista 25.9.2012


En pääse kokouksen alkuun, koska olen puhumassa tietojärjestelmien ostamisesta Vision tilaisuudessa "Avoimet tietojärjestelmät – ratkaisu kuntien rahapulaan?" Alkuosan kokouksesta minua korvaa siis varajäsen Veli-Heikki Klemetti. Viimeisiin kohtiin ehtinen kuitenkin mukaan. Lista tässä.

Korruptioskandaalin jäljiltä tehty erityistilintarkastus esitellään. Siitä ei ole tietoja netissä, enkä pääse niitä nyt kuulemaankaan, mutta tiettävästi joitakin toimintakäytäntöjä kehotetaan korjaamaan.

Ramsinniemen alueen katusuunnitelmia esitellään valtava nippu. Pääosin pikkukatuja ja pääosin ok. Hepo jätti muutamista suunnitelmista muistutuksen, joka on joiltakin osin huomioitu. Yksi pyörätienjatke lisättiin ja yhtä kulmaa pyöristettiin. Reunakivien poistaminen sen sijaan ei saanut kannatusta. En ajatellut puuttua tähän sen enempää, mutta ehkä tuoda esiin, että kunhan pyöräteiden tyyppipiirroksia päivitetään, niin päivitetäänhän vielä rakentamattomat suunnitelmatkin.

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosiksi 2013 - 2016. Jos joku luki koko tuon nimen ja osasi lukemansa jäsentää, niin pistäkääpä työhakemusta; selvästi on taipumusta ohjelmointikielten parserin hommiin.

Lausuntopohja valittaa, että rahaa on varattu liian vähän. Tämä on ongelma, koska hankkeet tehdään yhdessä kaupungin ja valtion maksaessa kummankin osuutensa. Kun valtion budjetointi venyttä hankkeita, sotkee se kaupungin suunnitelmatkin. Itse näksiin järkeväksi, että valtio ei sotkeutuisi helingin katuihin (tai uusiin ratoihin) lainkaan, vaan antaisi vain könttäsumman rahaa, ja kaupunki saisi hoitaa suunnittelun ja priorisoinnin.

Ylikahrin aloite reunakivistä tulee uudestaan käsittelyyn. Pyysin tämän jättämistä viimeiseksi kohdaksi, että ennätän mukaan käsittelyyn. Tekstiin tullee pieni täydennys listalla näkyvän lisäksi.

tiistai 18. syyskuuta 2012

Miksi meillä ei ole ruokakärryjä? - YTLK 18.9.2012

Käsittelimme lautakunnassa liikkuvien myyntikärryjen tarjouskilpailua, jonka viimeksi vaadimme esiteltäväksi.

Taustana siis on, että Helsinkiin haluttaisiin liikkuvia ruokavaunuja ja ylipäänsä monipuolisempaa katuruokakulttuuria. Sitra on tehnyt aiheesta kirjankin ja kaupungille on tehty ruokakulttuuristrategia.


Suurella vaivalla kaupunkiin saatiinkin muutamalle yrittäjälle luvat vuosi sitten. Liikkuvuus typistyi muotoon, että vaunu saa olla vain yhdellä paikalla, mutta vain puolet vuorokaudesta: se on vietävä pois joko yöksi tai päiväksi.

Nyt sitten kilpailutettiin viimeksi yli jääneitä paikkoja. Tarjouspyynnössä kaupunki vaatii 11 liitettä tai selvitystä yrittäjiltä:

  1. Veroviranomaisen todistus maksetuista veroista ja sosiaaliturvamaksuista tai verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty.
  2. Työeläkekassan ja/tai vakuutusyhtiön todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutuusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Mikäli tarjoajalla ei ole velvollisuutta vakuutusten ottamiseen, tästä on tehtävä erillinen selvitys. Selvitys voi olla tarjoajan itsensä laatima.
  3. Vakuutusyhtiön todistus vastuuvakuutuksen sisällöstä, voimassaolosta ja vakuutusmaksujen suorittamisesta.
  4. Kaupparekisterinote (jäljennös)
  5. Selvitys rekisteröimättömyyden perusteista, jos tarjoaja ei kuulu kauppa-, ennakkoperintä-, työnantaja- tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Selvitys voi olla tarjoajan itsensä laatima.
  6. Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta ja keskeisistä työehdoista. Selvitys voi olla hakijan itsensä laatima.
  7. Kuvaus liiketoimintaideasta ja tiedot myytäviksi suunnitelluista tuotteista.
  8. Selvitys aikaisemmasta liikealan kokemuksesta ja yritystoiminnasta.
  9. Selvitys tarjoajan toiminnassa tarvittavasta henkilökunnasta.
  10. Kuvaus myynti/kioskivaunun ilmeestä ja mittapiirustukset sekä kuvat kioskin eri puolilta. Kuvissa on esitettävä mahdolliset mainosteippaukset, jotka saavat peittää kioskista korkeintaan 5%
  11. Ennen sopimuksen allekirjoitusta tarjoajan on esiteettävä kopio elintarvikehuoneiston hyväksymispäätöksestä tai tehdystä rekisteröinti-ilmoituksesta.

Nämä tiedot saatuaan kaupunki valitsee kiskapaikkojen saajat tarjonnan monipuolisuuden tai hinnan perusteella. Tällä kertaa kävi niin, että 11 tarjoajasta 6 ei saanut tarvittavia liitteitä toimitettua ja yhdellä oli aiempia maksuja rästissä. Loput 4 saivat paikan Valintakriteerejä ei siis päädytty edes käyttämään.

On selvää, että lupabyrokratia karsii yrittäjiä. Kysyin esittelijältä, ovatko nämä kaikki liitteet sellaisia, joita meidän täytyy kaupungin velvoitteiden vuoksi vaatia? Vastaus oli, että on kaupungin asia vuokranantajana valvoa mitä alueilla tapahtuu ja että vuokralaiset noudattavat lakia.

Toisin sanoen kaupungin ei olisi pakko vaatia näitä kaikkia tietoja, vaan tässä on tehty (virkamiestasolla) poliittinen päätös, että tarkka valvonta on tärkeämpää kuin ruokakulttuurin monipuolisuus.

Esimerkiksi elintarvikeluvat ja työehtosopimukset ovat olemassa ihan hyvästä syystä. Niillä on kuitenkin jo omat valvovat tahonsa. Kaupungin ei olisi pakko vaatia näistä kaikista vielä erikseen selvitystä. Ja aivan erityisesti tämä on poliittinen valinta, ei välttämättömyys tai luonnonlaki.

Ongelma ei ole, että valinnat tehtäisiin väärin kriteerein. Ongelmana on, että yrittäjät lannistetaan ennakkovaatimuksilla niin, etteivät he saa hyväksyttävää tarjousta edes kasaan. Siksi meillä ei ole ruokakärryjä katukuvassa.

Jos jollakulla on hyviä ideoita, miten byrokratiaa voisi keventää, kertokaa.

Luvanvaraista toimintaa Mannerheimintiellä 2011.


Sitten muut asiat, lista tässä.

Lautakunnalle kerrottiin Baanan asfalttiepisodista. Paljon keskusteltiin aiheesta ja ohi. Mielenkiintoisina yksityiskohtana nousi esiin, että kauanko betoninen taideteos kestää skeittausta ennen kun betoniraudat tulevat esiin. Arveltiin jopa että se kestää vain ensi kevääseen. Niin tai näin, taideteoksen kunnosta vastaa kaupungin taidemuseo, ei rakennusvirasto.

Jätimme pöydälle ensi viikkoon vastauksen Ylikahrin aloitteeseen reunakivistä. Aiheesta käytiin laaja ja poukkoileva keskustelu. Lopputulemana minä ja kaupungininsinööri katsomme asiaa ja siitä tulee päivitetty ehdotus kokoukseen ensi viikoksi.

Ylikahri siis esitti, että esteettömyysratkaisut toteutetaan kokonaan jalkakäytävillä siten, että pyöräteitä ei katkaista reunakivillä risteyksissä. Kaupunkisuunnittelulautakunta ehti jo suhtautua aloitteeseen myönteisesti.

Rakennusvirasto kirjoitti vastauksessaan mitä kaikkea on tehty, ollaan tekemässä tai tullaan ehkä tekemään. Sen sijaan se ei oikeastaan vastannut kysymykseen.

Ehdotin lisäystä vastauksen jatkoksi, niin, että siinä myös vastattaisiin itse ehdotukseen:

"Tavoitteena on, että esteettömyysratkaisut toteutetaan jalkakäytävillä ja estetään heikkonäköisten ja heikosti liikkuvien joutuminen vahingossa pyöräteille. Tällöin jalkakäytävistä erotettuja pyöräteitä ei katkaista reunakivillä risteyksissä. Konkreettiset ratkaisut tullaan suunnittelemaan kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston yhteistyössä."

Tämä jäi nyt siis pöydälle. Jotain lisäykseni kaltaista päätynee tekstiin ensi viikolla, ehkä paremmin muotoiltuna.


Viraston hankintastrategiasta heräsi kysymys, että miksi se on jaettu vain paperilla. Kaupunginhallituksen edustaja ja läsnä olevat varajäsenet eivät tämän seurauksena olleet saaneet paperia ollenkaan. Menettely todettiin vääräksi, ja jatkossa kokousliitteet löytyvät aina myös päätösjärjestelmästä. Ymmärtääkseni tämä tarkoittaa, että ne löytyvät myös netistä, paitsi mikäli ovat salaisia. Hankintastrategian luonnos palautettiin valmisteluun, jotta se tuotaisiin uudestaan asianmukaisesti lautakuntaan.

Itse strategian luonnosta siis esiteltiin. Suureen kysymykseen siitä, mitä kaikkea tehdään kaupungin työnä ja mitä kilpailutetaan, ei oikeastaan tässä luonnoksessa oteta kantaa. Sen sijaan kaikenlaisia poliittisesti helpompia yksityiskohtia viilataan kasaan. Ehdotin kolmea täsmennystä:
  1. Alueurakoiden alueet pitäisi jakaa järkevämmin perustein kuin nykyään. Siis käytännössä alueen luonteen ja kustannustason mukaan, eikä Staran vanhan aluejaon mukaan.
  2. Staran roolia pitäisi määritellä ensisijaisesti sen mukaan, mitä töitä halutaan tehdä kaupungin omana työnä (esimerkiksi kriisivalmiuden tai toiminnan nopeuden takia), eikä niinkään kiinnitettyinä osuuksina urakasta.
  3. Lumenhoidossa pitäisi todeta myös valmius kokeilla pitkittäisiä urakoita, joissa tietyn väylän hoitaa sama urakoitsija päästä päähän. Tätä kun suunnitellaan kokeiltavaksi pyöräväylille.

lauantai 15. syyskuuta 2012

Yleisten töiden lautakunta 11.9.2012

Tämä kokous esti minua osallistumasta potilastietojärjestelmämielenosoitukseen. Joskus on priorisoitava, ja kaupunkilaisten luottamustoimen hoito oli nyt tärkeämpää kuin yksi mielenosoitus. Varsinainen asialista oli kovin köykäinen.

Kousan alotteesen sisäpihojen parkeista vastattiin ettei juuri kuulu meille. Vallilanlaakson puistosuunnitelma hyväksyttiin. Hankintastrategian käsittely jätettiin ensi viikkoon, koska se jaettiin vasta pöydälle (vain paperilla).

Käsittelimme kunnossapitojärjestyksen luonnosta. Selvästi vielä keskeneräinen dokumentti, mutta suuntaviivoja alkaa hamottua. Isoimpana niistä on, että jatkossa kaupunki aikoo vaatia taloyhtiöiltä saman tasoista katualueiden kunnossapitoa kuin mitä se vaatii omilta urakoitsijoiltaan. Siis esim. jalkakäytävien auraukseen tulee tarkat määräajat ja niitä operiaatteessa valvotaan.

Ratkaisulla osaltaan taustoitetaan sitä, että tulevaisuudessa taloyhtiöiden kunnossapitovelvoitteet otettaisiin kaupungin vastuulle. Silloin on selkeämpää, että ne ovat samat kuin jo valmiiksi kaupungin hoitamilla kaduilla. Kuitenkin tässä tosiasiallisesti kiristetään taloyhtiöiden velvollisuuksia nykytilaan nähden. Arvokeskustelu kaupungilla liikkujien oikeudesta siistiin ja toimivaan ympäristöön versus kadunvarren asukkaiden velvollisuus maksaa siitä pitäisi käydä. Se lienee edessä jahka tämä joskus menee valtuustoon.

Ehdotin muutamia korjauksia, kuten kevyen liikenteen käsitteestä luopumista ja kyseenalaistin kohdan jossa kategorisesti kiellettiin liikkuvat myyntipaikat. Se oli kuulema copypaste jostain vanhasta tekstistä. Saa nähdä miltä seuraava versio näyttää.

Sain tämän dokumentin käsiini, mutta en ole laittanut sitä avoimeen levitykseen. Kunnossapitojärjestyksen luonnos ei ole salainen dokuemntti eikä sen salaamiseen ole lakisääteisiä perusteita (varmistin tämän). Sen avoimella levittämisellä olisi kuitenkin ikäviä seurauksia. Nykyään virasto tuo lautakuntaan hyvinkin keskeneräisiä dokuemntteja keskusteltaviksi eikä vain valmista tavaraa leimattavaksi, mikä on tietenkin hyvä. Virastopäällikkö antoi ymmärtää, että tämä käytäntö olisi vaarassa, jos dokumentit päätyvät aina julkisuuteen.

Pitkän päälle virastomaailman täytyy avautua ja oppia prosessit, joilla jo keskeneräisetkin asiat ovat julkisuudessa rehellisesti keskeneräisenä. Siihen pääseminen on kuitenkin poliittinen prosessi, joka edellyttää luottamusta ja uskoa myös virastojen sisällä. En siis linkkaa tätä dokumenttia, koska se nyt ei oikeasti ole mitenkään erityisen mielenkiintoinen. Jos joku kaipaa sitä nähtävilleen, ottakaa yhteyttä.


Puhuttiin myös Alueidenkäytän päällikön vakanssin täytöstä. Siihen on 22 hakijaa, heistä kuulemme lisää lähikuukausina. Kyseinen virka on siis se, jossa vastataan siitä miten helsingin alueita saa käyttää kaikenlaiseen mihin aknsalaiset nyt keksivät lupia hakea. Esimerkiksi kaivaa viemäriputket maahan, pitää puistojuhlat tai rakentaa ravintolalle terassin.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Baanan skeittipaikka, rakkaudesta Helsinkiin

Baanalle rakennettiin prosenttiperiaatteella Janne Siltasen taideteos Love Helsinki. Se koostuu graffitista ja skeitattavaksi tarkoitetusta veistoksentapaisesta. Hieno on.

Eilen rakennusmiehet kävivät repimässä asfaltin veistoksen ympäriltä. Tarkoitus on rakentaa siihen kiviraidat, jotka estäisivät skeittaamista.

Siltasen Love Helsinki jonka rakkauden sanomaa suojaavat nyt vallihaudat

Kuulin tästä itse jo heinäkuussa. Yksi hankkeen kanssa tekemisiin joutunut työmies vinkkasi minulle että kaupunki suunnittelee tällaista. Kysyin aiheesta Katu- ja puisto-osaston päälliköltä, joka kuitenkin oli tuolloin lomalla, kuten oli Baanasta vastaava projektipäällikkökin. Sovimme että palaamme aiheeseen vielä ennen kun työt alkavat, mutta unohdimme sen kaikki. Anteeksipyyntöni tästä, olisi pitänyt muistaa.

"Hei Otso, Baanan skeittauksesta on tullut valituksia eteläpään asukkailta. Sen estämiseen ei ole tarkoitun meidän toimesta puuttua. Tarkoitus kuitenkin on rajoittaa sitä siten, että puiset istuskeluterassit eivät vaurioidu skeittaajien jaloissa, vaaravyöhykkeessä on myös Baanan betoninen ympäristötaideteos, jonka suojaamista on harkittava."

Asialle olisi myös ollut paljon työläämpi tehdä mitään ennen kun "kansa raivostui". Silloin asia ei vielä olisi ollut ollenkaan samalla tavalla kiinnostava kuin nyt, ja kansanliikkeen masinointi olisi ollut iso projekti.

Veistos on kulunut nurkista. Ympäristötaiteesta kun on kyse, se ehkä kuuluu asiaan. Taustalla apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri antaa aiheesta lausuntoa NYT-liitteelle.



Asfaltti on nyt syytä palauttaa ainakin veistoksen ympärille. Penkkien eteen ehkä ei. Arvaisin myös, että näin tässä tulee vielä käymään. Aktiiviset yhteydenotot virastoon totta kai edistävät asiaa

Sitä paitsi kiviraita ei edes skeittausta estä. Nyt jo Baanalla on pellinpala, jotta kaivetun vallihaudan yli pääsee skeitillä.

Laskusilta yli vallihaudan

Laajemmin tässä on ongelmana, että kaupunkikulttuurista valittajat ottavat aina yhteyttä kaupunkiin, mutta kaupunkikulttuurista nauttivat eivät. Miksi ottaisivat, kun asiathan ovat hyvin?

Virkamiehille kuitenkin näkyy vain, että on jotakin toimintaa josta kaupunkilaiset valittavat. Jotenkin valituksiin täytyy reagoida. Sitten rajoitetaan skeittausta, konsertteja, terasseja, koiranulkoilutusta tai milloin mitäkin. Ja rajoitusten kohteeksi joutuvat vuorostaan valittavat, kun rajoitukset alkavat.

Arvokeskustelua kaupunkitilasta käydään tuohtumalla ja valittamalla kukin vuorollaan.Vaikka kaikki toimisivat rakkaudesta Helsinkiin, ei tästä tule kuin paha mieli.

Osaltaan asiassa voisi auttaa, jos kaupungin suunnitelmat tulisivat paremmin julki jo ennen kun työt alkavat. Ei se voi olla sen varassa että yksi lautakuntalainen blogaa niitä julkisuuteen vihjeiden perusteella. Tämä tapa kun selvästikään ei toimi. Pitäisikö rakennusviraston työkohdelistat ja suunnitelmat julkaista netissä reaaliaikaisesti? Sieltä näkisi mitä katua aiotaan repiä auki ja miksi. Kiinnostunut kansalainen voisi sitten kysellä lisätietojen perään, ja saataisiin käytyä sitä keskustelua jo etukäteen.

Kaupungin toiminnan avaaminen nähtäville auttaa osaltaan monissa ongelmissa, niin uskoakseni tässäkin. Mitä kaikkea muuta voisi avata nettiin kaupunkilaisten seurattavaksi?
Lothrarkin rakastaa Helsingissä

Tarinalla on siis kolme opetusta:

  1. Minulle saa vihjata, jos kaupungissa on taopahtumassa jotain, josta olisi hyvä keskustella julkisemminkin
  2. Valitettavasti se ei takaa, että mitään tapahtuisi. Toisinaan taitoni eivät riitä saamaan aikaan keskustelua ennen kun jotain kuohuttavaa tapahtuu, ja toisinaan en vaan ehdi tai unohdan. Joskus kun pitää käydä töissäkin, ja lisäksi teen aika montaa muutakin juttua.
  3. Siksi tarvitaan jokin pysyvämpi tapa, jolla kaupungin virastojen puuhastelut tulevat julkisuuteen jo etukäteen. Esimerkiksi rakennusviraston työsuunnitelmat voitaisiin julkaista reaaliaikaisina netissä.

maanantai 10. syyskuuta 2012

YTLK:n lista 11.9.2012

kokous on taas virallisilta asioiltaan lyhyt, lista tässä.

Vallilanlaakson purosuunnitelma tulee taas käsittelyyn. Keväällä se palautettiin, koska suunnitelmassa näkyi bussikatu joka hylättiin valtuustossa. Kumpulanpurolle rakennetaan valuma-altaita jottei se tulvisi, kun Pohjois-Pasilan vedet nykyään johdetaan siihen.

Nykyinen pelinurmikko menetetään valuma-altaiksi, mutta eteläreunaan rakennetaan uusi ja pohjoisnurkallekin pieni nurmikko.

Kousan parkkipaikkaaloite tulee uudestaan käsittelyyn, kun vaadimme viimeeksi että siihen pitää vastata. No nyt vastataan, että "Aloitteessa kerrottu tehtävä laittomien parkkipaikkojen poistamisesta kortteleiden sisäpihoilta kuuluu lähinnä rakennusvalvontavirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle."

Näitä merkittävämpää on, että kokoukseen tulee keskusteltavaksi kaksi isoa asiaa: hankintaperiaatteet ja kunnossapitojärjestys

Hankintaperiaatteet tarkoittaa käytännössä että mitä ja miten ostetaan Staralta "kaupungin omana työnä" ja mitkä asiat taas markkinoilta. Asia on iso, ja siihen on liittynyt kaikkea sekavaa. Valitettavasti tästä ei ole ennakkomateriaaleja eikä kovin tarkkaa tietoa. Oma prioriteettini tässä on, että kunhan toimintatapa saadaan toimivaksi ja kestää päivänvaloa. Nykymalli ei näitä ehtoja täytä.

Kunnossapitojärjestys taas määrittää, miten taloyhtiöiden kuuluu pitää huolta yleisistä alueista. Vastuu tästä kun siirtyi rakennusvalvontavirastolta rakennusvirastolle vuoden alussa.

Näistä lisä jälkikäteen, kun etukäteen on vaikea sanoa mitään tarkkaa.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Yleisten töiden lautakunta 4.9.2012

Lyhin kokous tällä lautakuntakaudella, lista tässä.

Vain korvausasioita, tulva, talvella klommoutunut auto, lumiauran hajottama tuija-aita ja liukkaalla kaatunut pyöräilijä.

Tulvaa emme korvanneet, koska oli poikkeuksellinen sää ja sitäpaitsi vedet tulivat naapurin tontilta, mikä on naapurusten välinen asia eikä kuulu kaupungille. Auton klommot taas olivat selvästi toisesta autosta, eivätkä hinauksesta, joka tuolle autolle muuten oli talven mittaan tehty kahdesti, koska omistaja oli jättänyt autonsa aina aurattavan kadun tukkeeksi.

Tuija-aita taas oli kasvanut jo keväällä kuntoon kun sitä tarkasteltiin ja sitäpaitsi jos aurakuski aiheuttaa vahinkoa, korvausvelvollinen on työtä tehnyt yritys, eikä kaupunki. Ei siis tämäkään kuulunut meille. Ilmeisesti valittajaa ei oltu tästä informoitu, koska hän meille hylkäyspäätöksestä valitti.

Pyöräilijä taas kaatui 1.12. Puistolan asemalla. Itse kaaduin samalla paikalla 3.12. jäähän ja vaihdoin talvirenkaisiin suosiolla. Talvipyöräily vaatii talvirenkaat, tai sitten pitää jäädä kotiin jääpäivinä. Sanamuotoa korjattiin ja keskusteltiin taas säätietojen oikeellisuudesta, mutta itse päätös ei muuttunut. Talvella on liukasta, eikä liukastuminen ole kaupungin vastuulla, ellei kaupunki ole nimenomaisesti laiminlyönyt hiekoitusta. Epäselväksi edelleen jää, miksi hiekoituksen tekemisellä on tässä väliä, kun se on pyöräilijälle hyödytöntä.


Epävirallissa asioissa todettiin, että kaupunki on lausunut vaihemaakuntakaavasta. YTLK:n aikanaan esittämät kommentit  eivät näytä päätyneen ehdotukseen. Sen sijaan Vihreiden lausunnossa kuuluttamamme moottoriteiden muuttaminen taajamamerkinnälle on saanut muodon:
"Moottoriväyliä koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan, että maakuntakaavakartalle merkitty tieyhteys voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa esittää riittävin perustein teknisesti tai toiminnallisesti alemmanluokkaisena. On tärkeää, että jatkossa pidetään huolta siitä, että tällaisessa tilanteessa myös maakuntakaavaan liittyvä rakentamisrajoitus tältä osin poistuu"

Musiikkitalon edustan pyörätiestä puhuin katu- ja puisto-osaston päällikön kanssa. Päällysteelle ehkä voitaisiin jotain tehdä, mutta samalla pitäisi kyllä korjata vaarallinen risteys Baanan päädyssä. Joka tapauksessa Mannerheimintiellä ylhäällä kulkeva reitti menee uusiksi lähivuosina. Ja Intiankadun alikulku tiettävästi on nyt jäissä, eikä sen suunnitelmaa viedä eteenpäin.


Kokouksen jälkeen kävimme tutustumassa Erottajan paloaseman remonttiin. Vuoden 1890 tiilitalo, jossa on komea torni. Alla kuva Mannerheimintien suuntaa.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

YTLK:n lista 4.9.2012

Poikkeuksellisen lyhyt kokous luvassa, lista tässä. Taitaa mennä ennätyksellisesti alle tuntiin.

Itse asiassa listalla on ainoastaan neljä oikaisuvaatimusta hylätyistä korvausvaatimuksista. Yksi tulva, kaksi talvikunnossapidon vauriota (aidalle ja autolle) ja yksi pyöräilijän kaatuminen. Kahdessa tapauksista harkitsemme pitääkö its tekemämme päätös oikaista. Tämä byrokratian kukkanen johtuu siitä, että virkamiehet eivät saa tehdä korvauspäätöksiä yli tiettyjen euromäärien, joten ne kierrätetään lautakunnan kautta. Valitusosoite on kuitenkin kaikissa tapauksissa lautakunta. Täytyykin kysyä, onko asiaa mietitty oikeusturvakysymyksenä ihan loppuun saakka.

Pyöräilijä kaatui 1.12.2011 klo 7:40 Puistolan asemalla. Kunnossapitopöytäkirjojen mukaan siellä ei ollut liukasta, koska lämpötila oli +0,5. Yhdistettyä kevyen liikenteen väylää ei siksi oltu hiekoitettu. Märät kohdat oli kyllä määrätty suolattavaksi.

Tässä tulee mieleen kolme huomiota, osin ohi aiheen
  1. jos lämpötila oli +0,5, saattoi se siis ihan hyvin olla paikallisesti pakkasella, tai yön jäljiltä maa jäässä (vaikka yöllä oli plussaa).
  2. märät kohdat on määrätty suolattavaksi, mutta onko ne suolattu? Kai suolauskin dokumentoidaan?
  3. Jos väylä olisikin hiekoitettu, ei sillä olisi ollut mitään vaikutusta kaatumiseen, koska hiekoitus on pyöräilijän kannalta hyödytöntä. Silti sitä käytetään korvauspäätösten perusteena.
Muista korvaustapauksista kiinnostuneet voivat lukea listalta esittelyn, ihan kaikkea en nyt referoi. :)

Kokouksen jälkeen menemme tutustumaan Erottajan pelastusasemaan, joka tosin sijaitsee Korkeavuorenkadulla. Siis se, jonka punatiilinen torni näkyy aina yllättäen jossain. Paloasemareissun jälkeen menen Kaupunkisuunnittelupubiin Angleterreen, klo 18.
Erottajan pelastusasema Korkeavuorenkadulla