Otso lautakunnassa

Yleisten töiden lautakunta 21.2.2012

2012-02-21T21:18:00.002+02:00

Lista tässä.

Demokratiaryhmän loppuraportti jäi pöydälle. Pyysin, että rakennusviraston toimien osalta lausuntoon lisättäisiin lista konkreettisista hankkeista ja yhetshenkilöistä. Kuulema onnistuu.

Myös ekologisen rakentamisen ohjelma jäi pöydälle, minun pyynmöstäni, että ehdin siihen tutustua. Kyseinen paperi käsittelee siis infran rakentamisen ekologisuutta, ja sivuaa mm. kaupunkirakennetta ja muitakin isoja kysymyksiä. Nyt ei sorvata lausuntoa, vaan ohjelma menee YTLK:lta suoraan kaupunginhallitukseen ja sen jälkeen sitä periatteessa pitää kaikkialla kaupungissa noudattaa. Käytännössä toki toimenpiteet ovat melko abstrakteja tai selvitys-orientoituneita.

Tähän on pakko palata ennen ensikokousta.

Essi Kuikan kuparikahva-aloitteseen vastattiin, että joo hyvä, mutta lähinnä terveyslautakunnan asia. Jotain yhteishanketta on tulossa. Ilmeisesti siis kuparipinnat oikeasti tappavat bakteereja paljon muita materiaaleja paremmin. Kuparipäällysteinen ovenkahva tai vessanrengas on sitten muuten "splutteroitu". Se on adjektiivi.

Lausuttiin kalasataman kaavasta, että jalankulkuympäristöihin pitää kiinnittää huomiota ja Kruunuvuoresta ehdotettiin yhtä katua tehtäväksi myöhemmin sekä kyseltiin lumitiloja. Lumenaurausta kannattaisi meittiä jo kaavoittaessa ainakin hiukan.

Herttoniemessä kävely-ympäristö olisi kuulema huono kunnes Linnanrakentajantien tunneli toteutetaan ehkä jossain tulevaisuudessa. Ehdotin alusuntoon lisäksen, etät kävely-ympäristö pitää suunnitella kelvolliseksi siihen astikin. Siitä itäväylän yli kun menee paljon kävelijöitä, vaikka se on t o d e l l a ankea.

Lisäksi puhuttiin tietenkin lumenaurauksesta. Vuosaaressa kuulema on kaikki päin persettä. Siis aurauksen osalta. Omalle kotikadulleni taas tuli tänään traktori ensimmäistä kertaa tänä talvena. Torstaina tulee taas 10-15 cm lisää. Kandee varautua viettämään loppuviikko sisällä.

kehitysideoita erikseen lähitulevaisuudessa.

ps. Kalasatamasta hienoja havainnekuvia tässä.

Yleisten töiden lautakunta 14.2.2012 + YTLK:n lista 21.2.2012

2012-02-21T08:02:00.001+02:00

Jäänyt taas raportointi viime hetkeen, joten nyt lyhyellä kaavalla ja komboten viime kokouksen raportoinnin tämän päivän kokouksen listaan. Viime viikon lista siis tässä.

Viime viikolla ei oikeastaan kauheasti mitään mielenkiintoista. Viime postauksessa oli jo asiasisältö esiteltynä. Se kampin tanko kovasti lupailtiin poistaa jo ensi kesänä.

Mainittakoon lumenaurauksesta. Prosessi menee siis suunnilleen näin

Kaupunki auraa lumen pysäköityjä autoja vasten
Joskus myöhemmin kaupunki hinaa autot pois, ja auraa lumen jalkakätävälle
Kaupunki hinaa seuraavalta kadulta autot tähän, saadakseen sinne tilaa auraukselle
Kiinteistön vastuulla on nyt siirtää lumet pois.

Siis niin kauan kun lumi on ajoradalla, se on kaupungin ongelma. Tontinomistajan vastuulla kun on "tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit". Siksi kaupunki siirtelee autoja saadakseen lumen jalkakäytävälle, josta se sitten on hankalampi kuskata pois kuin kadun varresta.

YTLK:n lista 21.2.2012

Miljoona lausuntoa, lista tässä.

Lausutaan demokratiatyöryhmän raportista. Lausunto voidaa tiivistää lauseeseen "Yleisten töiden lautakunta näkee tärkeänä demokratian edistämisen ja kehittämisen Helsingin kaupungin toiminnassa". Konkretiaa voisi olla enemmänkin, sekä raportissa että sitä koskevassa lausunnossa.

Yksityiskohtina todettakoon avoimen datan lisääminen ja kansalaisvuorovaikutus suunnittelussa. "Rakennusviraston kokemuksen mukaan erillisryhmien, kuten esimerkiksi pyöräilijöiden ja joukkoliikenteen kuljettajien sähköinen kuuleminen antaa osa-alueelta kattavan palautteen. Sähköinen palautekanava täydentää hyvin muuta hallintokuntien ja sidosryhmien yhteistyötä. "

Toisena kestävän rakentamisen ohjelma ja siitä annetut lausunnot. Paksu pumaska; jäänee pöydälle. Ainakaan itse en ole ehtinyt lausuntoihin vielä perehtyä.

Kalasataman Barad-Dûria koskeva lausunto hyväksytään nyt, kuten myös lausunto herttoniemen metriksen eteläpuolisesta tontista (Megaherzi) ja yksi kaava Kruunuvuorenrannasta. Näistä voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta lopulta YTLK:n lausunnon merkitys ei nyt ole niin suuri.

Lisäksi lausunto kuparisia ovenkahvoja koskevasta aloitteesta (hylkivät bakteereja, kokeillaan) ja tavanomaiset valitukset, neljä liukastumista tällä kertaa.

YTLK:n lista 14.2.2012

2012-02-12T20:55:00.001+02:00

Ikävän monta asiaa tulossa lautakuntaan. Saatan joutua lähtemään kesken kokouksen ehtiäkseni kriittiselle pyöräretkelle. Lista tässä.

Päätetään korvausperiaatteet palveluosaston korvauspäätöksissä. Minulle ei selvinnyt, ollanko tässä nyt muuttamassa käytäntöä, vai vain kirjaamassa sitä ylös. Esitteljä selittänee. Lisäksi kuullaan esittely viime vuosien korvausmääristä.

Vastaus Soininvaaran Santis-aloitteeseen saadaan ehkä lopulta hyväksyttyä. Esittelijä on korjannut sitä paremmin prosessiin sopivaksi ja täsmentänyt yksityiskohdat puheenjohtajan korjausten mukaan. Oleellisesti kanatetaan asian selvittämistä, ja toivotaan mahdollisuutta vierailla Santiksessa jo armeijan vielä viipyessä siellä. Armeija tosin ei taida olla lähdössä minnekään...

Taas yksi lauttasaaren kaava, jossa muutetaan teollisuuskiinteistöä asuinkäyttöön. Esitteljä haluaa päiväkodin pihan merkitsemistä, kun kaavassa se on vain "leikkialuetta" eikä nimenomaisesti päiväkodille merkittyä. Aika tarkkaa puuhaa tämä kaavoitus.

Toinen kaava Vallilan konepaja-alueelle. Siis Aleksis Kiven kadulle, oikeastaan Alppilaan. Autokatsastuksen talo puretaan, viereinen suojellaan ja rakennetaan jonkin verran uutta. Tonttitehokkuus 1,81, eli lähiympäristön tasoa, mutta voisi olla enemmänkin. Esitteljä muistuttaa alueen katujen yhtenäisestä suunnittelusta, esteettömyydestä ja lumenvarastointipaikoista. Eipä mitään ihmeempää.

Yksi pihakatusuunnitelma Pitskuun. Sylvesterinkuja. Hyvältä näyttää, ei mitään huomautettavaa. Tämä ilmeisesti saatiin läpi kun sitä oli asukaskyselyssä suuresti kannatettu; jostain syystä liikennesuunnitteluosastolla ei ole näistä tykätty.

Vastaus Sari Näreen aloitteeseen näkövammaisten liikkumisen helpottamisesta. Vastataan että kovasti kyllä helpotetaan, ja listataan mitä kaikkea on tehty ja tekeillä. Opin, että pysäköinnin valvojat valvomat myös työmaiden kävely- ja pyöräilyjärjestelyjä.

Erityishuomota sai Tennarin edessä oleva järjetön tanko, jonka luvataan poistuvan vuoteen 2015 mennessä. Vähän nopeamminkin voisi. Mitenköhän tuo hoidettaaisiin kunnolla; ilemisesti tanko on siinä, ettei ratikan eteen juostaisi sen lähtiessä. Ja ratikan eteen juostaan, koska kääntyvien bussien takia suojatie on juuri siinä kohti. Näin, jos nyt oikein ymmärsin sen perustelut.


Mainittu tanko, joka tukkii Salomonkadun. Ei tätä oikeasti näin voi tehdä; väliaikainen järjestely on kestänyt jo vuosia, ja vielä 3 lisää...

Tilapäisissä liikennejärjestelyissä ei muuten saisi käyttää esteettömyysreunakiveä, eli tätä nykyistä suojatierotvallia. Se kun ei täytä esteettömyysvaatimuksia, jotka tilapäisille ratkaisuille asetetaan.

Laura Kolben toivomusponnessa taas haetaan selvitystä miten helpottaa pienimuotoista kioski- ja kahvilatoimintaa. Vastauksessa sanotaan "ei me, mutta kun noi muut" ja kehutaan ravintolapäivää. Kyllä toisinaan on rakennusvirastokin toiminnan esteenä tai hidasteena, mutta hyvä että on tahtoa edistää.

Tuomas Rantasen ponnessa taas vaaditaan, että liikkuvia kioskipaikkoja ei kilpailuteta vain hinnan mukaan, vaan suositaan luovia ideoita ja yrittäjyyttä. Vastauksessa todetaan, ettei luovia ideoita tai yrittäjyyttä vastusteta, mutta hinnan mukaan tässä nyt mennään. Nämä ponnet on siis valtuusto hyväksynyt, eli nyt viraston ja meidän tehtävämme on löytää tapoja toteuttaa ne, ei vain selittää miksei se onnistu.

Kaupunginhallituksen vuoden 2002 päätöksen mukaan "Luovuttamiseen on sovellettava kilpailuttamista, jos se on mahdollista." Minä lukisin tätä niin, että jos valtuusto nyt vaatii asioita, jotka eivät ole mahdollisia kilpailutuksen kanssa, sitten kilpailutus väistää. Mutta kuunnellaan esittely ja katsotaan.

Lisäksi korvausasioissa kaksi liukastumista ja kolme vaurioitunutta autoa, joista yksi oli taas ajanut tulvaan. Mikä siitä tekee niin vaikeaa olla ajamatta liian syvään veteen?

Rengaslukko ja Corbusier, YTLK 7.2.2012

2012-02-09T23:36:00.003+02:00

Vähänlaisesti asiaa (joihinkin kokouksiin verrattuna), mutta sai tässä sitli taas kolme tuntia menemään. Lista tässä

Pysäköinninvalvonasta ja sen tehostamisesta puhuttiin pitkään. Helsingin virkamieskunta ei ole ollut innokas ottamaan rengaslukkoja käyttöön, vaikka sen laki nyt sallii. Esimerkiksi Kuopiossa ollaan inokkaampia.

Uudessakin laissa on paljon typeryyksiä. Esimerkiksi laittomalle tai vaaralliselle paikalle pysäköinnistä ei saa sakottaa enempää kuin kiekon ylityksestä. Rengaslukkoja saa myös käyttää vain hyvin rajatusti, ja ei esim törkeiden ratikkakiskoille pysäköijien kurittamiseen.

Typeryyttä on sen tulkinnassakin. HKL:n raivausauto on tänä vuonna siirtänyt jo 206 autoa kiskoilta, mutta yksikään ei ole saanut sakkoja, koska pysäköinnintarkastajan on pitänyt itse nähdä väärinpysäköinti (kuva ei riitä), ja HKL:n henkilökunnalle ei voi antaa pysäköinnintarkastajan statusta, koska pysäköinnintarkastajan esimiehen täytyy olla kunnallinen pysäköinninvalvoja. Tästä on kaikesta oikeusasiamiehen ennakkopäätökset.

Lautakunta kuitenkin tahtoi valvontaan kehitystä aika yksiäänisesti. Kevään mittaa lupailtiin jotain konkreettista.

Oma suosikkiajatukseni on roudata laittomiin paikkoihin pysäköityjä autoja jatkuvalla syötöllä Kalasataman kentille sitä tahtia kun hinausauto vaan ehtii. Noudettavissa pois kuluja ja sakkoa vastaan. Rajoittaisi aika nopeasti pysäköintiä ratikkakiskoilla tai vaikka Manskun pyöräkaistalla, ja tämän laki sallii.

Rengaslukko. Kuva Savon Sanomat

Kalasataman keskus jätettiin pöydälle. On se melkoinen monsteri.

200m kanttiinsa. 8 tornia jotka kohoavat 120 metrin korkeuteen. Yksi niistä suomen korkein asuintorni. Kolmannen kerroksen korkeudella on seinässä reikä, josta syöksyy sisään moottoritie (oikeasti, keskellä taloa). Talolla on oma metroasema. Alakerran kauppakeskuksen promenadilla kulkee ratikka. Samassa kompleksissa on asuntoja, kauppakeskus, terveyskeskus, elokuvateatteri, hotelli, baareja...

On tuskallisen ilmeistä, että tämän suunnittelijoilla on liian hyvin mielessä, miten pienoisrautaiteitä rakennetaan. Ja siitä huolimatta tämä saattaa olla yksi parhaita suunnitelmia mitä Helsinkiin on tehty. On ainakin maankäytön tehokkuutta.

Kalasataman keskus ja Le Ville Contemporaine. Edistys on tuonut meille värikuvat ja ulokkeet julkisivuissa.

Herttoniemen kompleksi on astetta maltillisempi, ja hyväksyttiin nyt.

Kummassakin on 300 liityntäpysäköintipaikkaa. Epäselvää on, kuka ne maksaa. Liityntäpysäköinti kun ei ole investointi joukkoliikenteeseen, vaan yksityisautoiluun. Se voi olla järkevää, jos se yhdistetään keskustaan autoilun rajoittamiseen jonkinlaisena poliittisena kompormissina. Itsessään se ei kuitenkaan hyödytä mitään. Yhden autoilijan joukkoliikennematkaa ei kannata subventoida 10 eurolla, mutta yhden auton poistamisesta keskustasta tuo kannattaa joskus maksaa, jos ei halvemmalla saa.

Yksi kaava lauttasaareen myös. Kadulle aikoinaan rakennetut portaat siirettiin osaksi tonttia ja suojeltiin.

Nippu puitesopimuksia meni esityksen mukaan. Kilpailutukset lienee tehty kaikkien säääntöjen mukaan.

Yleisten töiden lautakunta 31.1.2012 + YTLK:n lista 7.2.2012

2012-02-06T21:05:00.001+02:00

Kokous venyi taas, ei mitään erityistä raportoitavaa. Lista tässä. Raportin lopussa huomisen lista, kun tämä pääsi venymään näin pitkälle.

Staran palvelusopimus hyväksyttiin laajan esittelyn ja pitkän keskustelun jälkeen siten, että tekstiin lisättiin ehdotuksestani

Lautakunta vaatii, että ennen ensi vuoden palvelusopimuksen tekemistä lautakunnalle esitellään

hankintastrategia, jossa märitellään, mitä työt tehdään kaupungin omana työnä, mitkä mahdollisuuksien mukaan omana työnä ja mitkä ensisijaisesti kilpailutetaan
suunnitelmat miten Staran tekemien töiden valvonta kokonaisuudessaan hoidetaan sekä tänä vuonna että jatkossa.

Nykyinen Rakennusviraston ja Staran yhteistyömalli on jonkinlainen hybridi itse tekemistä ja tilaaja-tuottaja-mallia yhdistellen molempien huonoja puolia. Staran toimintatavat ja kustannusten muodostuminen ovat läpinäkymättömiä, ja niihin on kankea vaikuttaa sopimusten solmimisen jälkeen. Toisaalta ei ole selvää, mistä sopimuksissa on sovittu, eikä missä määrin rakennusvirasto voi tilata töitä muualtakin.

Tätä lähdetään perkaamaan nyt auki eri tavoin, yhtenä elementtinä keväällä pidetään yleisten töiden lautakunnan ja Staraa valvovan teknisen palvelun lautakunnan yhteiskokous. Tähän palaan vielä.

Palveluosaston päälliköksi on hakenut 19 hakijaa ja katu- ja puisto-osaston ohjelmointitoimiston päälliköksi 9. Hakijoiden nimet eivät ole tässä vaiheessa julkisia. Nimitykset tekee siis lautakunta parhaiden noin kolmen joukosta. Haastattelut ja esikarsinnan suorittaa esittelevä virkamies (kaupungininsinööri ja katu&puisot-osaston päällikkö) yhdessä lautakunnan muutamasta jäsenestä koostuvan valiokunnan kanssa.

Soininvaaran Santahamina-aloite jäi pöydälle ja täydennettäväksi puheenjohtajan antamien lisätietojen ja tarkennusten pohjalta. Samaten Herttoniemen kaava jäi vielä pöydälle.

Korvauksissa korvattiin puolet saman tulvan vahingoista joita käsiteltiin viimeeksikin. Kaikki muu esityksen mukaan. Tuomarilaan tosin toivottiin säilyvän mahdollisuus lumenkaatopaikoiksi pahoina talvina.

Yleisten töiden lautakunnan lista 7.2.201.

Ehkä mielenkiintoisimpana asiana kuulemme esittelyn uudesta pysäköinninvalvontalaista. Esitysteksti on melko suppea, mutta suusanallisesti lienee luvassa enemmänkin. Tulemme vaatimaan rengaslukkoja ja poishinauksen aktiivisempaa käyttöä, katsotaan mitä pysäköinninvalvoja vastaa.

Kaavalausuntoja Kalasataman keskuksesta, yhdestä Lauttasaaren talosta ja se pöydälle jäänyt Herttoniemen metris. Ei mitään kauhean silmiinpistävää.

Nippu puitesopimuksia hyväsyttävänä. Ei niissäkään mitään ihmeellistä ainakaan ensivilkaisulla.

Helsingin tietotekniikkaohjelma 2012-2014

2012-01-29T19:05:00.000+02:00

Tämä ei liity lautakuntaan, vaan asiaa käsittelee kaupunginhallitus. Lupasin kirjoittaa vihreälle kaupunginhallitusryhmälle kommentteja aiheesta ja mennä maanantaina kuuntelemaan ohjelman valmistelijan esitystä ryhmälle.

Tietotekniikkaohjelma on ammattitaitoisesti laadittu. Se käsittelee asioita kovin yleisellä tasolla, kuten tälläisessä kolmen vuoden ohjelmassa on käytännössä pakkokin: varsinaiset teknologiavalinnat pitää sitten tehdä tilanteen ja ajankohdan mukaan erikseen.

Kehittämisperiaatteisiin nostaisin kaksi uutta teemaa

1) Avoin data. Kaikki tietojärjestelmät suunnitellaan sitä silmällä pitäen, että niiden tietoa voidaan jakaa avoimesti kaupunkilaisille. Poikkeuksena tiedot, jotka yksityisyyden suojan, salassapitosäädösten tai muun syyn takia tulee pitää salassa.

Tausta: Avoimen datan edistäminen perustuu avoimen hallinnon periaatteisiin ja myös mainitaan tietotekniikkaohjelman visiossa. Se vahvistaa kaupunkilaisten vuorovaikutteista osallisuutta ja käyttäjälähtöisiä innovaatioita, joihin ohjelmalla pyritään. Lisää konkretiaa avoimesta datasta löytyy esimerkiksi IMB:n juuri julkaisemasta Smarter Cities Challenge Helsinki -raportista.

2) Avoin lähdekoodi. Kaupungin tilaama ohjelmistokehitys julkaistaan EU:n avoimen lähdekoodin lisenssillä (EUPL), ellei tästä ole erityisistä syistä tarpeen poiketa

Tausta: Avoin lähdekoodi ensinnäkin varmistaa, että tilaajalla on täydet mahdollisuudet hyödyntää ja kehittää ohjelmistoa jatkossa toimittajasta riippumattomasti. Toisekseen se tukee ja helpottaa avoimien rajapintojen luomista. Kolmannekseen se mahdollistaa samojen ratkaisujen käyttämisen eri hallintokunnissa ja myös kuntayhtymissä ilman ylimääräistä byrokratiaa.

On syytä huomata, että tämä on aivan eri asia, kuin suositaanko valmiiden tuotteiden ostoissa suljettuja vai avoimia ratkaisuja (esim. MS Office vs. Open Office). Jos ja kun Helsinkiä varten tehdään uusia ohjelmistoja tai lisäosia olemassaoleviin ratkaisuihin, on kaupungin etu, että ne ovat avoimesti kaikkien käytössä.

EUPL
Laajempi perustelu avoimelle koodille julkishallinnossa

Molemmat ehdottamani lisäykset tukevat suoraan tietotekniikkaohjelman strategisia päämääriä: avoimuutta, vuorovaikutteisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta.

Ohjelman yhteydessä käsitellään myös selvitysraportti mahdollisuuksista korvata MS Office avoimen lähdekoodin OpenOfficella. Tämäkin selvitys on perusteellinen ja ammattiatitoisesti laadittu. Johtopäätös on, että kaupunki on niin tiukasti naimisissa MS Officen kanssa, että siitä irtautuminen ei olisi taloudellisti tarkoituksenmukaista, koska järjestelmien muutokset ja koulutus tulisivat kalliiksi.

Naimisissaolo yhden toimittajan kanssa on strateginen valinta, johon sisältyy riskejä. On todennäköistä, että kun tietotekniikkaohjelmassa povatusti pilvipalvelut ja mobiilipäätteet yhä ylestyvät, osa näistä riskeistä toteutuu. Mutta tämä kysymys on laajempi kuin vain kahden toimisto-ohjelmiston vertailu, ja sitä täytyy lähestyä aika paljon laveammin. Tehdyn selvityksen pohjalta siirtyminen open officeen ei nykytilanteessa kannata.

YTLK:n lista 31.1.2011

2012-01-28T20:03:00.002+02:00

Lista tässä

Viime kerralla pöydälle jäänyt palvelusopimus käsitellään uudestaan. Lueskelin sitä ja liitännäisiä sopimuksia jo aamulla ja jatkan huomenna. Muutamia kysymyksiä noussut mieleen, katsotaan jos niihin saisi selvyyttä ennen kokousta tai kokouksessa.

Myös vastaus Soininvaaran Santahamina-aloitteeseen nousee pöydältä. Ajattelin ehdottaa, että Santista voisi saada osin kaupunkilaisten (virkistys)käyttöön jo ennen kun armeija sieltä lähtee. Muotoilu täytyy vielä arpoa lisäykselle.

Herttoniemen metriksen seudun kaava kommenteilla. Kaavahan on aikasta hieno, ja kommentitkin hyviä. Uusi kaupunginarkkitehti näyttää päässeen hyvin vauhtiin töissään. Pari nostoa:

Alueen kokonaiskerrosala on 46 700 k-m 2 . Arvioitu asukasmäärä on noin 350. Autopaikkojen kokonaismäärä on 800. Yhteiskäytöllä autopaikkamäärä voidaan laskea noin 700:aan. Asemakaava-alueelle saadaan sijoittaa vähintään 200 autopaikkaa metroaseman liityntäpysäköintiä varten.

Aika paljon parkkipaikkoja, eikä ihan valjennut millä perusteella nuo on laskettu. Suurin osa selvästi jollekin muulle kuin asukkaille.

Liityntäpysäköinnistä pitää kysyä, että mitä nyt tarkoittaa "saa sijoittaa", ja miten se suhtautuu tuohon edelliseen numeroon. Siis onko ne pakko rakentaa, vai saa rakentaa jos joku haluaa maksaa. Ja kukakohan sen maksaa? Autoilun rahoittaminen ei kuulu HSL:n toimenkuvaan, joten varmaankin joku muu? Ne paikat ovat useamman kymppitonnin kappaleelta.

Muutosehdotusalueelle on sijoitettu pääosin toisistaan erotellut jalankulku- ja pyörätiet. Vain päättyvällä Hiihtomäentien pohjoisosalla pyöräily on siirretty kadulle. Koko alueella on erityisesti kiinnitettävä huomiota kävelyyn liikkumismuotona. [...] Pyöräilijät on mieluummin sijoitettava erilleen vilkkaimmista metroon ja kauppakeskukseen suuntautuvista jalankulkijoiden reiteistä alueen eteläosassa.

Tämä kuulostaa hyvältä, ja on riittävä tarkkuus kaavalle. Sitten liikennesuunnitelmassa mietitään, että riittäisikö tuolla kuitenkin pyöräkaistat.

Herttoniemen uusi metris

Myös Tuomarinkylän kartanon alueen asemakaavaa kommentoidaan. Oleellisesti kartanoalue suojellaan, mutta uuden maneesin saa rakentaa ja jotain teknisiä lisärakennuksia. Ynnä kaikkea pientä viilausta. Rakennusviraston kommentit koskevat lähinnä pusitojen ja vinttikoirien tai hevosten tarpeiden yhteensovittamisesta. Ei pistänyt mitään ihmeempää silmiin. Tietysti voisi aina miettiä, kuinka paljon peltoa tarvitaan näinkin lähellä kaupunkia, mutta ei mennä siihen, se on kaupunkisuunnittelulautakunnan asia eikä YTLK:n.

Lisäksi kasa tulvavahinkoja samasta tulvasta jota viimeeksi käsiteltiin. Kun silloin päätettiin antaa puolet haetusta summasta, avasiko se matopurkin ja nyt pitää antaa muillekin ihan vaan siksi? En tiedä, täytyy kysyä viraston lakimiehen kanta.

Yleisten töiden lautakunta 24.1.2012

2012-01-25T00:49:00.001+02:00

Kokous vähän kesti, mutta 54 miljoonaa kannataakin hetki puida. Lista tässä.

Lautakunta oli saanut kirjeen Kännikapina-kampanjalta, joka toivoi alkoholimainonnan kieltoa kaupungin omistamiin mainospaikkoihin. Abstraktilla tasolla puhuttiin hankkeesta, mutta käytännössä sopimus Clear channelin kanssa on voimassa vielä 11 vuotta, ja sitä on hankala muuttaa.

Tulvan aiheuttamista vahingoista yhden hakijan autotallissa päätettiin korvata puolet, vaikka asiaa ei voitukaan kaupungin vastuuksi osoittaa, koska oli ajateltavissa, että kaupungin olisi kuitenkin ehkä pitänyt mitoittaa viemärit paremmin. Emme siis tunnustaneet juridista vastuuta, mutta päätimme kohtuuden vuoksi tulla vastaan.

Oden santahamina-aloitteesta puhuttiin laajalti. Esittelijän tekstiä kiiteltiin, mutta jätettiin vielä pöydälle, koska puheenjohtaja halusi aikaa muotoilla siihen täsmennyksiä. Aikanaan metroa sorvattaessa oli kuulema kysynyt, mille puolelle punaisten hautausmaata metroasema pitäisi laittaa. Ehdotin, että vasemmalle.

Ensi kokoukseen voisi sorvata jonkin lauseen siitä, että Santiksen avointa virkistyskäyttöä pitäisi edistää jo ennen kun SA-INT saaresta kokonaan luopuu (joskus tuntemattomassa tulevaisuudessa).

Taka-töölön kirkon laajennos meni läpi. Laajalti keskusteltiin 178 neliömetristä, jotka siirretään puistosta osaksi tonttia. Niillä menee jo tällä hetkellä kirkon ajotie, ja tällätavoin niiden hoitovastuukin siirtyy yksiselitteisesti kirkolle.

Staran kanssa tehtävä 54,5 miljoonan euron palvelusopimus oli kokouksen selvästi suurin asia. Se jäi pöydälle puolen lautakunnan ehdotuksesta. Esityslistateksti kun oli aivan liian suppea, ja esittelykalvotkaan eivät kertoneet oikeastaan mistä sovitaan, ainoastaan eri momenttien kokonaismäärärahoja.

Rakennusviraston ja Rakentajapalvelu Staran suhde on sekava vaikea ymmärtää. Stara erotettiin virastosta pari vuotta sitten erilliseksi virastoksi, joka toimii ikäänkuin HKR:n alihankkijana. Paitsi ettei aivan: Staralla teetettäviä töitä kustutaan "omina töinä tekemiseksi", ja niiden suunnittelu vaikuttaa paljon enemmän viraston budjetoinnilta kuin palvelutuottajan kanssa sopimiselta.

Kyseessä ei siis oikeastaan ole mikään tilaaja-tuottaja-malli. Mutta toisaalta virastot on erotettu, mikä tietenkin lisää byrokratiaa ja tarvittavia sopimuksia. On hiukan vaikea nähdä tämän järjestelyn järkevyyttä, mutta se on kai valtuustossa jossain kahnauksessa syntynyt, eikä sitä voi lautakunta purkamaan lähteä. Pitää siis koittaa sitä kehittää.

Minulla on nyt kotonani 500 sivua sopimusta liitteineen. Ensi tiistaiksi täytyy katsoa, saako siitä jotain tolkkua. Luvassa myös uusi täydennetty esittely.

Tuukkalantien katusuunnitelma hyväksyttiin saatteella, että jatkosuunnittelussa sitä muokataan ehdotukseni mukaisesti.

Ongelmana oli, että Aarrepuiston suunnasta tuleva yhdistetty kevyen liikenteen väylä muuttui suunnitelmassa yhtäkkiä jalkakäytäväksi. Tämä ohjaisi sieltä tulevia (luultavasti harvoja) pyöräilijöitä jatkamaan ajamista jalkakäytävällä. Ehditin, että jalkakäytävän poikki vedetään viistoon esteettömyysreunakivi, ja ajoradan ja puistopolun yhtymäkohtaan ei laiteta reunakiveä ollenkaan.

Havainnollistus ehdotuksestani käytettäväksi jatkosuunnittelussa. Tuo esteettömyysreunakivi voisi olla ehkä enemmän poikittain, mutta en jaksa nyt leikkiä gimpillä enempää.

Lopuksi puhuimme vielä talvikunnossapidosta. Erityisesti suojateistä, joiden hoito on nyt ollut ala-arvoista. Ne pitää nostaa prioriteetissa paljon ylemmäs. Ei riitä, että joukkoliikenteen käyttämä katu on aurattu, jos pysäkille ei pääse. Joukkoliikenteelle haittaa aiheuttavan pysäköinnin talvirajoituksista unohdin kysyä, joten pistin kysymyksen kaupungininsinöörille facebookkiin.

Lisäksi virasto lahjoitti lautakuntalaisille kangaskassit ja vihreitä kuulia. Kyse ei ilmeisesti ole Pekka Haaviston vaalikampanjasta.

YTLK:n lista 24.1.2012

2012-01-22T12:20:00.000+02:00

Melko vähän asioita, mutta useammassakin hiukan ihmeteltävää. Saa nähdä kauanko kestää. Lista tässä

Isoimpana asiana sopimus Staran kanssa katu- ja puistoalueiden ylläpidosta 54 miljoonalla. Katu- ja puisto-osaston kokonaisbudjetti on 93 miljoonaa, ja tässä ollaan käyttämässä siitä 60% sopimuksella yhden tuottajan kanssa, esitellen asia lautakunnalle vain kursorisesti. Olkoonkin, että sopimusosapuoli on kaupungin oma yksikkö, joka oli vielä muutama vuosi sitten osa rakennusvirastoa.

Minun on hieman vaikea ymmärtää sitä tapaa, jolla HKR:n ja Staran työnjako toimii. Jos ylläpitopalvelu ostetaan palvelusopimuksena yhtenä könttänä, säilyykö HKR:llä oikeus yksityiskohtaiseen töiden uudelleenpriorisointiin, vai lyödäänkö toimintalinjat lukkoon sopimusta tehtäessä? Esimerkiksi vaikka ne ykkösluokan talvikunnossapitoreitit. Kenen tehtävä on oikeastaan demokraattisesti valvoa katujen ja puistojen hoitoa? YTLK:n vai teknisen palvelun lautakunnan (joka valvoo Staraa)? Nyt toimintamalli sysää laajan osan päätöksistä Staran puolelle, mutta muodollinen valvonta jää YTLK:lle. Jolla ei kuitenkaan ole suoraa valtaa puuttua yksityiskohtiin. Vai onko? En nyt tiedä, olemmeko tässä ostamassa palvelua, vai tekemässä puitesopimusta, jonka sisällä sitten ostamme palveluita tarpeen mukaan.

Ylipäänsä jaottelu kilpailutettuihin töihin, ja "omiin töihin" eli Staralla teettämiseen on ongelmallinen. HKR tilaa töitä Staralta lähinnä periaatteella, että mitä Stara osaa tehdä ja mihin sillä on resursseja. Siis optimoiden Staran toimintaa, ei omaansa. Toisaalta Stara taas ostaa ulkoa töitä noin puolet budjetistaan. Eli HKR teettää "omina töinä" Staralla asioita, jotka Stara sitten ostaa yksityisiltä urakoitsijoilta. Tai siltä ainakin vaikuttaa.

No, näitä pääsen kyselemään tiistaina. Vähintäänkin haluan nähdä sen sopimuksen ennen hyväksymistä.

Vastataan Soininvaaran aloitteeseen Santahaminan saamisesta asuinkäyttöön. Vastaus on varovaisen myötäsukainen, mutta mehän emme tästä päätä. Merkittävä lausuja on kaupunkisuunnitteluvirasto, joskin senkään lausumilla ei ole juuri väliä, jos armeija ei halua Santiksesta lähteä.

Ajattelin kyllä huomauttaa lauseesta "Alueen [Kruunuvuorenrannan] rakentaminen edellyttää 600 metrin pituista tunnelia Linnanrakentajantielle aina Itäväylältä suojeltujen Herttoniemen kartanon ja puiston ohitse Laajasalon sillalle asti". Se ei nimittäin pidä paikkaansa. Ei edellytä. Kyseinen suunnitelma on laadittu oletuksella, jossa ratikkayhteys ei nosta julkisen liikenteen kulkumuoto-osuutta lainkaan, kun ratikkasuunnitelman mukaan se nostaa sitä 6 prosenttiyksikköä. Tarkemmat laskelmat tuolla.

Sen sijaan on kyllä täysin totta, että "Jos Santahamina päätetään kaavoittaa asumiskäyttöön, on koko alueen katuverkon mitoitus ja liikenteen tilatarpeet arvioitava."

Katusuunnitelma Tuukkalantielle Vesalaan. Rauhallinen asuntokatu muutetaan kaksisuuntaiseksi, koska bussiliikenne jonka takia se yksisuuntaistettiin -72 loppui jo vuoskymmeniä sitten. Samalla levennetään ja rakennetaan jalkakäytävät kunnolla. Yksi iso mutta. Puiston läpi ojan vartta tuleva yhdistetty kevyen liikenteen väylä muuttuu sujuvasti kadun varren jalkakäytäväksi, jolla ei saa pyöräillä. Eihän tätä näin voi tehdä.

Tuukkalantien katusuunnitelma, jossa pyörätie vaan yhtäkkiä unohtuu jonnekin matkalla B:stä A:han.

Mutta miten se pitäisi tehdä? Pyöräilijät tietenkin sopivat Tuukkalantiellä ajoradalle, ja yhdistetyn väylän voisi korvata pelkällä kävleytiellä. Mutta tuo kelvinpätkä on suoraa jatkoa pyöräreitille Aarrepuistosta ja metroaseman suunnalta. Käytännössä siitä siis ajettaisiin silti. Ehkä jonkinlainen liittymä tuohon ajoradan kavennuksen kohdalle? Tai siirettäisiin pyörätie kokonaan toiselle puolelle ojaa?

Pohjallahan tässä on huono liikennesuunnitelma, joka perustuu kevyen liikenteen ajatteluun. Kävely ja pyöräily ovat eri asia, ja ne pitää ajatella erikseen. Jos niitä ajatellaan jotenkin samana kategoriana, sattuu yhtämittaa näitä lapsuksia.

Taka-töölön kirkkoon rakennetaan maltillisesti lisäsiipiä. Lausumme, ettei meillä ole tähän mitään sanottavaa, mutta kiitos kun kysyitte. Lisäksi kolme autoa kolhiintunut ajettuaan kuoppaan tai rotvalliin ja yksi tulvassa.

Yleisten töiden lautakunta 17.1.2012

2012-01-17T22:38:00.002+02:00

Lyhyestä listasta huolimatta kokous hetken yli kaksi tuntia. Kaikki asiat esityksen mukaan. Esityslista tässä

Tammisalon aluesuunnitelma hyväksyttiin. Keskustelua nousi muun muassa siitä, kuka vastaa kanavista. Satama vastaa periaatteessa merenkulusta, mutta käytännössä satamaa kiinnostaa vain laivaliikenne, ei huvivenekanavat. Sisälahdista vastaa kuulema taas liikuntavirasto. Ja Tammisalon kanava on rakennusviraston (viime kerralla) rakentama. Tilanne on siis sangen sekava.

Aluesuunnitelmien kustannuksista oli myös laajaa keskustelua. Kun suunnitelmassa budjetoidaan kaksi miljoonaa 30 vuoden aikana, onko se paljon vai vähän? Ehdotin, että tähän voisi laskea jotkut vertailuluvut, paljonko erilaiset alueet keskimäärin saavat maksaa, jotta voisi katsoa mennäänkö yli vai ali viitebudjetin. Tälläistä saattaisikin olla tulossa kevään mittaan, vaikka kuulema viitehinnat eivät ole olleet kaupungilla tapana.

Graffitipaikkojen selvittämistä kannattettiin. Kuulema Taskessa joku itse asiassa jo selvittää näitä. Suopeasti suhtauduttiin myös Kulosaaren aidan graffitien tekemiseen uudestaan. Maalauspaikaksi siitä ei kuitenkaan ole, koska paikka on pikkusen vaarallinen.

Omissa asioissa kysyin HRI:stä puuttuvista datoista ja Manskun pyöräkaistalle parkkeeraajista.

Helsinki Region Infosharessa on tiedot kaupungin tuloista ja menoista 2009 ja 2010 avoimena datana. Tiedoista kuitenkin puuttuu Rakennusvirasto ja Stara, ilmeisesti teknisten yhteensopivuuskysymysten takia. Kaupungininsinööri lupasi selvittää asiaa.

Kysyin myös Mannerheimintien uudella pyöräkaistalla parkkeeraamisesta, josta on ollut jo juttuja mediassakin. Pyöräkaistallahan on pysähtymiskielto, eli autoja voi sakottaa vaikka kuski olisi sisällä autossa. Jatkuvaa päivystystsä ei toki voi tehdä, mutta jonkinlaisia täsmäiskuja saattaisi olla luvassa.

Kokouksen tauolla puhuin talvihoidosta Katu- ja puisto-osaston päällikön kanssa. Viime kokouksessa hyväksytty kartta ykkösluokan reiteistä oli paljastunut puutteellisesti valmistelluksi, ja se keskustellaan uusiksi kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Uusi kartta perustunee pääreittiselvitykseen, jota Hepokin oli tekemässä.

YTLK:n lista 17.1.2012

2012-01-16T23:52:00.001+02:00

Luvassa lyhyt kokous, esityslista tässä.

Vastaukset Emma Karin ja Johanna Sumuvuoren aloitteisiin koskien graffitimaalauspaikkoja yleisesti ja Kulosaaren meluaidassa erityisesti. Nämä vedettiin viime viikolla takaisin valmisteluun, ja hyvä niin. Nyt vastaukset ovat sangen hyviä, ja molempia alotteita kannatetaan.

Tammisalon aluesuunnitelma hyväksytään. Luonnonmetsien muuttamisesta hoidetuiksi puistoiksi on ollut puhetta, mutta itse en kyllä suunnitelmasta sellaista löytänyt.

Lisäksi kolme autoa on vaurioitunut väitetysti viime talvena kun niitä siirrettiin lumenaurauksen tieltä (omistajien jätettyä ne siirtokehotusten jälkeen kadulle) ja yksi liukastuminen.

Omissa asioissa ajattelin ottaa esiin kysymyksen, miksei rakennusviraston budjettitietoja ole HRI:ssä muiden virastojen tapaan, sekä lumikasat pyöräteillä, ja mitä niille ollaan tekemässä. Kuten myös Mannerheimintien pyöräkaistalla pysäköinnin ja mitä silleen ollana tehty tai tekemässä.

Myös talvikunnossapidon ykköstason reitteihin palataan, mutta ehkä kokouksen ulkopuolella.

Yleisten töiden lautakunta 10.1.2012

2012-01-11T11:38:00.002+02:00

Lautakuntavuosi alkoi hyvissä merkeissä. Unohdin lautakuntakoneen ja HST-kortin kotiin, kuten kaikki paperitkin. Seurauksena en joudu Ahjoon koskemaan ja voin käyttää vain yhtä onetta kahden sijasta. Esityslista tässä.

Rakennusviraston toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Olin olettanut, että tämä jäisi pöydälle, mutta nyt otettiinkin yhdellä vedolla. Vähän teki mieli pyytää pöydälle, mutta en siihen viitsinyt ryhtyä, kun ollaan jo valmiiksi myöhässä. Pahoitteluni kaikille blogikommentaattoreille, joille ei nyt tullut mahdollisuutta ennakkokritisoida tätä

Merkillepantavasti "kevyt liikenne" korvattiin jalankululla ja pyöräilyllä. Oli mukava kuunnella, miten virkamiehet korjailivat lauseitaan lennossa. Hyvin se sujui. Kun aikansa sanoo "kävely ja pyöräily", niin kohta sitä huomaa jo ajattelevansa, että kummastako tässä olikaan puhe, ja kategoriat eriytyvät mielessä.

Pyöräväylistä toimintasuunnitelmassa todetaan:

Lisäksi ohjelmaan sisältyy pieniä kevyen liikenteen väylien järjestely-, kunnostus- ja viitoitustöitä, jotka tehdään erillisen, keväällä 2012 valmistuvan hankeohjelman mukaisesti. Ohjelma laaditaan yhteistyössä KSV:n liikennesuunnitteluosaston ja pyöräilyprojektin kanssa.

Myös talvikunnossapitokarttaa on kehitetty. Uusi kartta on vanhaa rehellisempi, kun pääosin pyöräteiden luokitus riippuu kadun yleisestä luokituksesta suoraan. Näin on tähän astikin tehty, mutta kartoissa ne on näennäisesti eroteltu. Nyt kaduista irralliset pääväylät on selvästi merkitty erikseen (ja ensimmäistä kertaa voivat saada ykkösstatuksen). Kuulema nämä väylät oli neuvoteltu KSV:n kanssa. Täytyy varmistaa, miten homma meni.

Katujen investointirahoista 37% päätyy käenpojalle nimeltä "projektialueet" ja puistoista 33%. Se tarkoittaa Jätkäsaarta, Hernesaarta, Kalasatamaa ja Kruununvuorta. Uudet alueet tietysti maksavat, ja ne on ehkä järkevä kirjata erillään vanhojen alueiden kehittämisestä.

Sadevesitulvien riskejä selvitetty. Ei lakisääteistä puuttumista vaativia riskejä, mutta kaikenlaista mitä lähdetään korjailemaan pikkuhiljaa. Sadevesi on byrokraatiksi hulevesi, ja meren tai jokien tulvista (jotka ovat paljon jännempiä) ei nyt siis ole kyse.

Kivikkoon suunniteltu uutta pientä asuinaluetta, aj sen kadut hyväksyttiin. Hyvin tehtyjä lähiökatuja näyttivät olevan, huomautin vain muutamasta kohdasta, joissa oli pieniä lapsuksia. Päälinjana on jalankulut tasoiset pyörätiet niillä kaduilla, joilla minkäänlaisia pyöräteitä on, ja risteyksissä jatketut jalkakäytävät. Lähiöä tehdään lähiötyyliin, enkä siitä mitään sanonut. Tästä pitäisi joskus puhua enemmänkin, että millaiset ratkaisut sopivat esikaupunkialueelle.

Samalla käsiteltiin Kehä I:n ylittävä puistosilta Viikistä Kivikkoon. 14-20 metriä leveällä sillalla kasvaa puita ja pensaita, ja siinä menee kaarteleva pyörätie sekä talvisin myös latu. Hinta vaan on 4 miljoonaa, ja siihen odotellaan valtion osarahoitusta. Saa nähdä kauanko odotellaan, ainakaan tänä vuonna ei mitään tapahdu.

Graffitiasiat vedettiin takaisin valmisteluun. Niistä siis lisää ensi viikolla.

Lisäksi yksi liukastuminen ja kaksi tulvassa vaurioitunutta autoa. Autojen tulvavauriot eivät ole mikään vitsi, näitä on jo ainakin neljä tullut parin kuukauden aikana, joissa autoilija on ajanut syvään veteen ja vaatii että kaupunki korvaa hajonneen auton. Ei korvaa. Katsokaa eteenne tai ottakaa vakuutus.

Yleisten töiden lautakunnan kokous 16.12.2011

2011-12-16T17:25:00.001+02:00

Ylimääräisessä kokouksessa oli asialistalla Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt -selvitys ja Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2012.

PEK-selvitys jätettiin pöydälle tammikuuhun, kun pohjaesitykseen oltiin tyytymättömiä, ja lautakuntalaiset tarvitsivat aikaa sorvata täydennyksiä.

MA-ohjelmaan taas hyväksyttiin lausuntoon joukko lisäyksiä, kaikki keskustelujen jälkeen yksimielisenä. Olin ja olen edelleen jossain määrin epävarma, kuinka paljon lautakuntien lausunnoilla tässä on väliä. Ei kai aivan kauheasti, mutta ehkä sen verran, että niitä kannattaa sorvata.

Itse esitin kolmea jo aiemmin esittelemääni lisäystä, jotka tähtäävät tiiviin kaupungin rakentamisen edistämiseen. Yksi meni läpi sellaisenaan kehujen kera, toinen lyhennettynä ja kolmas uudella pehmennetyllä muotoilulla. Pahoitteluni Temelle, että pommisuojat eivät nyt päässeet mukaan.

Tavoitetta 6 tulee täydentää siten, että yksittäisen rahoitustyypin rakentamisen viivästyminen ei saa johtaa muiden rahoitustyyppien hidastamiseen, vaan niitä päin vastoin tulee kiirehtiä, jotta määrällisessä tavoitteessa pysytään.
Tavoitetta 13 tulee täydentää siten, että selvitetään mahdollisuus vähentää taloyhtiöille kaavoituksessa asetettuja velvoitteita ja säädellä niitä alueittain.
Tavoitteeseen 9 tulee lisätä, että perinteisen kantakaupungin lähialueita kehitetään tiivistyvänä kantakaupunkina tavoitteena kaupunkimainen rakennustapa ja sitä tukeva liikenne- sekä palveluverkko ja tarvittava viheralueet.

Jussi Heinämiehen (vihr) ehdottamana lisättiin seuraavat kohdat esittelijän sopiviksi katsomiin paikkoihin:

Olemassa olevan kaupunkiympäristön omaleimaisuus, viihtyisyys tai kulttuuriarvot eivät saa vaarantua.
Kaupunkirakennetta tiivistettäessä olevien lähivirkistysalueiden merkitys kasvaa, joten niiden säilyminen sekä viheryhteyksien jatkuvuus tulee turvata.

Tuula Hännisen (sd) ehdottamana lisättiin, että Vajaasti rakennetut tontit on pidettävä alueen omistajan taholta asiallisessa kunnossa siihen asti kun tontti rakennetaan kaavan mukaisesti.

Lautakunta siis oli näistä kaikista yksimielinen, ja esittelijä otti ne omiin nimiinsä osana ehdotustaan. Näin tämä tuntuu toimivan.

Tämä oli vuoden viimeinen kokous, seuraava on sitten 10.1.2012.

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2012

2011-12-13T09:49:00.000+02:00

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2012 on linjapaperi, jossa tulisi kuvata, kuinka kaupunkia rakennetaan ja miten Helsingistä tehdään paremminvoiva metropoli. Käytännössä siinä todetaan hirveästi asioita ja ehdotetetut toimenpiteet hukkuvat raportoinin lomaan. Byrokratiaan on pesiytynyt raportointikulttuuri, jossa linjapaperitkin keskittyvät lähinnä kuvailemaan asioiden tilaa ja erilaisia hankkeita, eivätkä linjaamaan tulevaa toimintaa.

Yleisten töiden lautakunnalle MA-ohjelma esitellään 13.12. ja päätös lausunnosta tehdään 16.12. ylimääräisessä kokouksessa kiireellä. Ympäristölautakunnassa ja kaupsussa päätökset tehdään ilmeisesti vielä nopeammin, suoraan tämän päivän kokouksissa

Tässä muutama huomio, mitä paperiin voisi ehdottaa täydennettävää

Asuntotuotannon rahoitustavat eivät saa toimia hidasteena. 5000 asunnon tuotantotavoite on jaettu siten, että 20% on valtion tukemia vuokra-asuntoja, 20% opiskelija, ym. asuntoja, 20% hitasta ja osaomistusta ja 40% kovan rahan asuntoja. Tässä on riski, että jos yksi osa-alue on jäljessä, muitakin hidastetaan jotta proentit säilyvät. Pitääkin vaatia, että yksittäisen rahoitusmuodon jäädessä jälkeen, se ei koskaan saa toimia perusteena hidastaa muiden rahoitustyyppien rakentamista. Tälläistä on tiettävästi sattunut aiemmin, joten lisäys on tärkeä.

Tavoitetta 6 tulee täydentää siten, että yksittäisen rahoitustyypin rakentamisen viivästyminen ei saa johtaa muiden rahoitustyyppien hidastamiseen, vaan niitä päin vastoin tulee kiirehtiä, jotta määrällisessä tavoitteessa pysytään.

Täydennysrakentamisesta puhutaan toteutusohjelmassa melko ylimalkaiseen sävyyn. Saavutettavuuden parantaminen ja eheä kaupunkirakenne ovat hyviä päämääriä, mutta keinoja edistää niitä ei juuri käsitellä. Yksittäisiä kohteita ei toki yleisessä ohjelmassa voi käydä läpi, mutta toimintalinjojen puute tuo mieleen, että tokkopa mitään tulee tapahtumaan.

Tavoitteeseen 9 tulee lisätä, että Kehä I sisäpuolista aluetta kehitetään tiivistyvänä kantakaupunkina tavoitteena kaupunkimainen rakennustapa ja sitä tukeva liikenneverkko.

Yksi rakentamista hidastava ja kaupungin monipuolisuutta rajoitava tekijä ovat rakennettaville taloyhtiöille asetettavat yksityiskohtaiset vaatimukset mitä tulee esim. autopaikkoihin, pommisuojiin, saunoihin, kerhotiloihin, pesuloihin ja niin edelleen. Kaupunki on paikka, jossa palveluita ei tarvitse tuottaa itse, vaan niitä on tarjolla niin julkisen vallan kuin yrittäjienkin toimesta. Ainakaan keskeisillä alueilla ei ole tarpeen vaatia, että jokaisessa taloyhtiössä täytyy olla omat kerhotilat, saunat, leikkipaikat, autopaikat, pommisuojat ja kaikki muukin. Niitä kyllä löytyy läheltä.

Tavoitetta 13 tulee täydentää siten, että selvitetään mahdollisuus vähentää taloyhtiöille kaavoituksessa asetettuja velvotteita ja säädellä niitä alueittain. Keskeisillä alueilla pesuloiden ja kerhotilojen kaltaisia palveluja on saatavilla riittävästi myös taloyhtiön ulkopuolelta.

Muutakin täydennettävää voisi olla, saa kommentoida.

YTLK:n lista 13.12.2011

2011-12-11T12:54:00.001+02:00

Taas näitä vuoden lopun pitkiä kokouksia. Tosin nyt täytyy lopettaa kuudelta, kun siirrytään lautakunnan jouluillalliselle. Ikävästi vaan joudun skippaamaan ruuat, koska menen puhumaan Vihreiden liikennepoliittiselle työryhmälle lähijunaliikenteen järjestämisestä. Esityslista tässä.

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaa 2012 esitellään, hyväksyminen tulee perjantain erillisessä kokouksessa. Tästä tulee erillinen postauksensa.

Kilpailutettavat grillikiskapaikat. Tai oikeastaan liikuteltavien kioskien paikat ylipäänsä, koska tässä puhutaan nyt Cameonetten kahvila-auton ja La Crepperien ratikka-kahvilan paikoista. Tai ainakin julkisuudessa puhutaan, tiedä sitten jos kilpailutuksessa vaikka Hese tai Jaskan grilli viekin kaikki paikat...

Täytyy ainakin kysyä minkälaisia, jos minkäänlaisia, kaupunkikuvallisia tai vatsaavia vaatimuksia yrittäjille asetetaan. Myös pitää kysyä, onko rajoituksia sille, montako paikkaa sama tarjoaja voi saada. Nyt siis jaossa 10 paikkaa lähinnä Kampissa, mutta myös pari Hakaniemessä. Hyvin eritasoisia paikkoja asiakaspotentiaalin kannalta.

Grillikiska vuosimallia 2011. Jonossa ei näytetä tappelevan.

Harmaan talouden seurantaraportti. Tai käytännössä lähinnä veronkierron seurantaraportti. Kokonaisuus tiivistyy hyvin näihin raportin sanoihin:

Ongelmallista on se, että kuntaviranomaisilla eli tässä tapauksessa Helsingin kaupungilla ei ole tietojen saantioikeutta verohallinnolta. Helsingin kaupunki ei siis pysty kysymään eikä verohallinto kerto-maan, millä yrityksellä verojen maksamiseen tai ilmoittamiseen liittyvät asiat eivät ole kunnossa.

Eli paha siis sanoa kauheasti, kun kunnollisia tietoja ei ole.

Merkillepantavana yksityiskohtana HKR-rakennuttajan seulontaprosentit ovat kaupungin keskiarvossa tai alle, vaikka "yleisesti tiedetään", että juuri rakennusalalla kierretään veroja. Luulo voi olla väärä, tai sitten verottaja vaan jostain syystä ei seulo rakennusfirmoja muita aktiivisemmin. Kiinni jääneistähän emme mitään tiedä.

Vastaus Outi Alanko-Kahiluodon aloitteesen saada Siilitielle penkkejä ikääntyneille. Vastauksessa painotetaan yhdenistuttavia tuoleja. Pakko kysyä, että miksi. Ikääntyneiden sosiaalisen kanssakäymisen edistämiseksi penkit/tuolit tulisi sijoittaa niin, että useampi ihminen voi niissä luontevasti istua keskusteluetäisyydellä toisistaan. Ei siis yksi tuoli tässä ja toinen 10m päässä.

Lumenaurauksen ongelmistakin valitetaan. Parempi kuitenkin että penkki on käytettävissä 9 kuukautta vuodessa kuin 0. Ja uudet standardipenkit on kai tehty kestämään lumenaurausta. Jos eivät ole, täytynee suunnittella uudet.

Rakennusviraston organisaatio-uudistusta taas suurehko määrä. Nyt virallisesti perustellaan uusia toimistoja ja muutellaan virkoja. Kokonaisuus on juridisesti epätriviaali, ja on vaikea sanoa, olisiko joitakin tehtäviä a) mahdollista tai b) kannatettavaa pistää avoimeen hakuun sisäisten siirtojen sijasta. Täytyy ainakin kysyä, mitä mieltä siirrettävät ihmiset ovat olleet kun heitä "on kuultu" tehtävien siirrosta. Luultavasti tyytyväisiä, kun vakanssi muuttuu arvokkaammaksi, mutta kyllä päättävän viranomaisen, eli lautakunnan, pitää myös tämä kuulla. Ja toisena kysymyksenä, paljon katu- ja puisto-osaston ohjelmointitoimisto tarvitsee väkeä vastaamaan "kokonaisohjauksesta sekä osaston sisäisestä ja ulkoisesta yhteistyöstä" suhteessa varsinaisten substanssiyksiköiden väkimäärään.

Itse asiassa täytyy pyytää uuden oranisaation mukainen organisaatiokaavio sekä toimistojen henkilöstömäärät ja budjetit siinä.

Hyväksytään joukko kilpailutustuloksia erilaisille pienemmille rakennustöille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Siis listoja, että kenelle soitetaan ekana kun tarvitaan vaikka vesikatto- tai maanrakennustöitä. Kilpailutus on niin säädelty prosessi, ettei lautakunta kai oikein voisi tehdä näissä muuta kuin hyväksyä eistyksen mukaan, vaikka haluaisikin. Varsinaiset tarjoukset tai tarjouspyyntö eivät ole liitteenä, joten tuloksien arviointikriteereistä on vaikea sanoa kauheasti.

Lisäksi Tammisalon aluesuunnitelma hyväksytään, valituksissa yksi auton klommo, kaksi liukastimista ja aurakaluston väitetysti rikkoma portti.

Vilkkaiden pyöräteiden deathmatch

2011-12-06T11:40:00.001+02:00

Yksi tämän hetken akuutteja keskusteluja pyöräteiden suhteen on ns. kaksitaso- vs kolmitaso -ongelma. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja Rakennusvirasto vääntävät asiasta ja etsivät yhteistä kantaa tulevasta pyöräinfrasta.

Tässä ei nyt puhuta perinteisistä pyöräteistä ollenkaan, antakaas kun esittelen kamppailijat:

Kolmitaso on kööpenhaminalainen pyörätie. Yksisuuntaisen pyörätien ja jalkakäytävän välissä on reunakivi, ja niin on pyörätien ja ajoradankin välissä. Risteyksissä pyörät ajavat ajoradan tasossa, ja jalankulkijat odottavat valoissa jalkakäytävän puoella. Oikeastaan sitä voisi kutsua korotetuksi pyöräkaistaksi, koska se on aivan kuin pyöräkaista, paitsi korotettu reunakivellä 3 senttiä ajoradan yläpuolelle. Kolmitasoja on suunniteltu Jätkänsaaren pääväylille.

Kaksitaso, josta tässä puhutaan, taas on samanlainen kuin kolmitasokin, paitsi jalkakäytävän kanssa samassa tasossa, 12cm ajoradan yläpuolella. Sekin siis on yksisuuntainen ja laskeutuu ajoradalle risteyksiin. Erona kolmitasoon on puuttuva tasoero jalkakäytävään, jonka korvaa kivi- tai maaliraita. Kaksitasoa on suunniteltu osalle Mechelininkadusta.

Poikkileikkaukset kolmitasosta (yllä) ja kaksitasosta (alla) vilkkaalla nelikaistaisella kadulla.

Molemmat ovat vilkkaiden pääväylien ratkaisuja, tarkoitettu paikkoihin, joissa on runsaasti sekä pyörä- että autoliikennettä. 30km/h asuinkaduilla autot eivät tarvitse omaa väylää, vaan sopivat pyörien kanssa yhdessä samalle ajoradalle, mutta 50 km/h kaduilla se ei enää onnistu.

Entäs muut ratkaisut?

Perinteisistä Helsinki-pyöräteistä ollaan pääosin luopumassa kaduilla. Siis kaksisuuntaisista pyöräteistä jalkakäytävän tasossa. Puistoihin niitä vielä tehdään, ja rannoissa ja joissain erityisissä paikoissa ehkä katujen viereenkin. Merkittäville liikenneväylille ne eivät kuitenkaan sovi, tämän ovat kaikki jo virastomaailmassa hyväksyneet. Kaksisuuntaisia pyöräteitä on kuitenkin ilonamme vileä pitkään, siksi paljon niitä on rakennettu.

Yhdistettyjä kevyen liikenteen väyliä ei varsinkaan tehdä enää yhdenkään kadun varteen, ja vanhatkin toivottavasti poistetaan mahdollisimamn nopeasti vaarallisina. Tämä ei kuitenkaan valitettavasti ole lupaus, ainoastaan toive.

Pyöräkaistoja tullaan rakentamaan lisää, lähinnä paikkoihin, joissa nopeudet eivät vaadi reunakiveä pitämään autot sivussa, mutta jossa ruuhkien tai reitin jatkuvuuden takia tarvitaan erikseen näkyvää väylää pyöräilijöille.

Nyt kuitenkin kehän astuvat kaksitaso ja kolmitaso, tässä esitellyssä merkityksenä. Ottelun ensisijaisena arenana toimii Mannerheimintie välillä Postitalolta Oopperalle. Siihen on suunnitteilla pyörätiet jommalla kummalla periaatteella, ja liikennesuunnitelma halutaan lautakuntaan pian.

Kolmitason ongelmia

Pyörätielle parkkeeranneiden autoja on vaikeampi kiertää, koska pysäköinyt auto voi tukkia koko pyörätien, ja molemmilla reunoilla on reunakivi. Tosin jalkakäytävän kautta kiertäminen lienee itse asiassa laitonta.

Jos lumenauraus tehdään viitteellisesti, pyörätein ja ajoradan välinen 3cm reunakivi käytännössä katoaa polanteen alle ja pyörätie muuttuu pyöräkaistaksi. Autot saattavat myös ajaa siinä tajuamattaan. Riski ei kuitenkaan liene kauhean suuri, ja koskeen vain pahimpia lumikelejä, jolloin kaikki ajavat varovasti muutenkin.

Kun pyörätien ja jalkakäytävän välissä on 9cm reunakivi, täytyy lumi aurata erikseen pyörätieltä ja jalkakäytävältä. Tämä tietysti maksaa enemmän. Toisaalta kolmitaso myös pakottaa erilliseen talvihoitoon. Tästä lisää myöhemmin.

Vilkkaan pyörätien vieressä kulkee usein bussikaista. Jos bussikuski menettää ajoneuvonsa hallinnan, voi se alkaa heittelehtiä, eikä 3cm reunakivi riitä estämään bussin perän heilahtamista pyörätien puolelle. Tietoa tälläisten hallinnan menettämisten yleisyydestä minulla ei kyllä ole.

Kolmitasoratkaisu, eli korotettu pyöräkaista kööpenhaminassa. Paikallisessa kielessä nämä ovat vain pyöräteitä, koska meikäläisiä vanhoja kaksisuuntaisia ei Köpiksessä tunneta lainkaan.

Kolmitason etuja

Matalan reunakiven yli voi nousta takasin pyörätielle, jos joutuu väistämään autoa ajoradan puolelle, kuten laillisesti kuuluu.

Kolmitaso on myös /pakko/ aurata talvella erikseen jalkakäytävästä, luoden talvellakin oman väylän pyörille. Sen hiekottamiselle ei myöskään ole yhtäkään edes etäisesti järkevää perustetta, joten siitäkin luvouttaneen. Tälläinen toimintatapojen pakotaminen infrastruktuurilla on tietenkin aika pöhköä, mutta ei ennenkuulumatonta. Esteettömyysreunakivien (niistä lisää toinen kerta) yksi suurimpia etuja on se, kuinka ne pakottavat tekemään asennustyöt tarkemmin.

Ehkä tärkeimpänä etuna kolmitaso eroaa selvästi vanhoista kaksisuuntaisista pyöräteistä, aiheuttaen siten vähemmän väärinymmärryksiä ja liikenneriskejä. Kävelijät eivät toikkaroi kolmitasolle tai pyöräilijät aja väärään suuntaan niin helposti.

Kaksitason ongelmia

Kaksitason suurin ongelma on, että se muistuttaa liikaa nykyisiä kaksisuuntaisia pyöräteitä. Jalankulkijat kävelevät pitkin poikin sitä, ja pyöräilijät erehtyvät ajamaan väärääkin suuntaan. Näitä ongelmia voidaan rajoittaa suunnitteluratkaisuin (laskeutuminen riittävästi ennen risteyksiä, suojatievalotolppien oikea sijoittelu, jne), mutta ei täysin poistaa. Kun "kevyen liikenteen" liikennekulttuurimme on nykyisellä huonolla tolalla, sen muuttaminen vaatinee dramaattisempia muutoksia infraan.

Kaksitaso myös mahdollistaa nykytyylisen talvihoidon, jossa pyörätie ja jalkakäytävä molemmat aurataan yhdeksi yhdistetyksi kevyen liikenteen väyläksi ja hiekotetaan kokonaisuudessaan. ratkaisu ei toki tähän pakota, mutta mahdollistaa sen, eikä into talvikunnosspaidon kehittämiseen ole vielä sillä tasolla, että siihen voisi luottaa (tästäkin lisää toinen kerta).

Kakstitasoratkaisu Tukholmassa. Tukholmassa on sekä kolmi- että kaksitasoratkaisuja.

Kaksitason etuja

Kaksitaso on hiukan halvempi rakentaa (uusilla alueilla noin 10%), ja luultavasti merkittävästi halvempi ylläpitää. Ylläpitokustannuksia ei tosin ole vielä arvioitu, ja laskuetumiset risteyksiin vaativat joka tapauksessa nykyisestä poikkeavia ratkaisuja, oli reunakiviä yksi tai kaksi. Tätä ei pidä suoralta kädeltä mitätöidä argumenttina, koska rahalla on väliä, eikä sitä voida käyttää rajatta. Toisaalta pyöräinfran kustannukset ovat mitättömät verrattuna sen hyötyihin, puhuttiin sitten kaupunkikehityksestä tai kansanterveydestä.

Kaksitasolle pysäköineen auton voi myös ohittaa jalkakäytävän puolelta, joutumatta ajoradalle. Käytäntö tosin on laillisesti kyseenalainen, koska eihän jalkakäytävällä saa ajaa pyörällä.

Kaksitaso mahdollistaa joustavamman väylän käytön ahtaissa paikoissa, kun runsaan pyöräliikenteen oloissa pyörät voivat muutenkin ohitella toisiaan jalkakäytävän kautta, ja vastaavasti kävelijät helposti pyörätien puolella. Voidaan tosin perustellusti sanoa, että juuri tälläisestä joustavuudesta halutaan eroon.

Lopuksi

Kysynkin teiltä, arvon lukijat, näkemyksiä tähän kysymykseen. Onko jommassa kummassa ratkaisussa hyviä tai huonoja puolia, joita en tuonut esiin? Mitkä argumentit ovat oleellisia ja mitkä sivuseikkoja? Kummalla ajaisit mielummin ja miksi? Kumpi tuntuu turvallisemmalta?

Mikään demokraattinen elin ei tätä päätöstä varsinaisesti tee, vaan kyse on virkamiestasolla jahkattavasta asiasta, joka tulee luottamushenkilöiden eteen pikkuhiljaa yksi katu kerrallaan. Käytännössä lähiviikkojen aikana ratkaistaan, miltä Helsingin tärkeimmät pyörätiet näyttävät lähivuoskymmeninä.

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Kaupunkifillarissa.

Poliittisia voittoja - Yleisten töiden lautakunta 29.11.2011

2011-12-02T12:14:00.001+02:00

Kokous venyi yli viisituntiseksi, mutta se kannatti, hyviä päätöksiä meni läpi. Esityslista tässä.

Karamzininrannassa, Finlandia-talon takana (eli virallisesti edessä; se Manskun puoleinen on takapiha, koska Aalto uskoi Vapaudenkatuun) pyörätie vaihdettiin ehdotukseni mukaisesti graniittilaatasta asfaltiksi. Muodollisesti asia hyväksyttiin "esittelijän muutetun esityksen mukaan" sen jälkeen kun kaikki vielä läsnä olevat jäsenet olivat ilmaisseet kannattavansa asfalttia. Osa pyöräilyn takia, osa yleisen asfaltinkannatuksen takia.

Samassa suunnitelmassa oleva Töölönlahdenkadun risteys korjataan rakenussuunnittelun yhteydessä. Nyt esitellyssä suunnitelmassa risteys oli unohtunut ja pyörätie loppuu jalkkäytävän reunaan. Tätä täytyy jatkoseurata vielä.

Ville Ylikahrin aloitteeseen selvittää Länsiväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi vastasimme lisäten esitelijän pohjaan lauseen:

"YTLK pitää perusteltuna, että selvitetään mahdollisuus muuttaa kaupunkitaajaman keskellä kulkeva Länsiväylän osuus kaupunkibulevardiksi. Mahdollisuudet muuttaa Länsiväylä kaupunkibulevardiksi tulisi selvittää ja vaikutukset arvioida osana käynnistyvän yleiskaavan uusimista ja sen liikenneverkkosuunnittelua."

Tämäkin meni läpi yksimielisenä, kun muotoilusta oli ensin poistettu välistä vähän "turhaa retoriikkaa". Retoriikka sikseen, tuossa lautakunta kannattaa siis lähes täsmälleen sitä, mitä aloitteessa ehdotetaankin, eli asian selvittämistä tosissaan. Tälläistä kutsutaan poliittiseksi voitoksi. Käytännössä se on toki pieni voitto, koska varsinaisen vastauksen tekee kaupunginhallitus, ja pohjan sille kirjoittaa joku apulaiskaupunginjohtajan esikunnasta huomioiden lautakuntien vastaukset niinkuin parhaaksi näkee. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kannalla on varmasti suurempi paino kuin YTLK:n.

Nämä ovat molemmat toki pieniä asioita, mutta silti osoituksia, ettei lautakunnassa istuminen ihan turhaa ole. Perehtymisellä asioihin ja rakentavalla yhteistyöllä voi saada asioita aikaiseksi.

Länsibulevardi Katajaharjulta itään. Kuva Carlos Lamuelan diplomityöstä

Koffin tornin osalta muutimme lausuntoa Jussi Heinämiehen ehdotuksesta siten, että siinä kannatetaan torniin muutakin kuin päiväkodin toimintaa, ja myös kehotetaan olemaan yhteydessä kaupunginmuseon kanssa. Tässä lautakunnan yksimielisyys oli vielä yksimielisempää kuin edellisessä (vrt. äärettömien joukkojen mahtavuus matematiikassa; yksimielisyydenkin ykismielisyydessä on eroja).

Energiatehokkuuslinjauksista puhuttiin, mutta päättäminen jätettiin ylimääräiseen kokoukseen, joka lisättiin joulun alle. Ylimääräinen kokous tarvitaan, koska Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2012 (ei vielä netissä) tulee päätöksentekoon viime hetkellä joulun alla. Aiheutti enemmän kuin pientä nurinaa, että asiat kasautuvat loppuvuoteen näin pahasti.

Lauttasaaren ja Forumin kaavojen kommentit menivät esityksen mukaan. Foorumiin halutaan pysäköintipaikkoja. Huuhkajat joutunevat evakkoon, kun niidne elinpiiriä rempataan, mutta cityhuuhkajakattoja ei vielä nykyään suojella kuten liito-oravapuita.

Töölönlahden puiston esittelyä korjattiin hiukan ksutannustietoisempaan muotoon, ja muistutettiin kaupunkikuvasta hankkeen välivaiheissa. Puisto maksaa 66 miljoonaa, josta 34 miljoonaa menee esirakentamiseen, lähinnä paalutukseen. Taustalla ilmeisesti on lähinnä maaperän vanhat saasteet, jotka valuvat Töölönlahteen, jos alueelle kipataan lisää maata. Suunnittelussa ei ole kustannuksia paljon murehdittu.

Yli 5 miljoonan euron hankkeena tämä menee valtuuston kautta. Kyynisesti virkamiehet arvelivat, että nyt tehdään oikeasti "väliaikainen ratkaisu", joka maksaa kymmenesosan ja on käytössä ainakin 20 vuotta.

Lautakunnan jäsenet saivat myös "HKR-Rakennuttaja"-Haisaappaat. Tämä ei ollut epäasiallista vaikuttamista lautakuntaan (tälläisesta ollaan aika tarkkoja, oikeasti), koska lautakunta oli itse päättänyt 2 vuotta sitten, että lautakunnalle jaetaan saappaat retkiä varten, ja tänään oli tutustumiskäynti Viikin ekotalolle. Valitettavasti en päässyt töiden takia ekotalolle mukaan, mutta otan saappaat sitten seuraavalle retkelle.

Saappaiden paketissa lukee "The world's best boots are made by hand", eli suomeksi ehkä "Käsi tekee maailmast parhaat saappaat". On tietysti hienoa, että Nokian footwear näin kunnioittaa nimikaimansa traditiota insinöörienglannissa. Pelkään vaan että tuo ei olekaan mainostoimiston ironiaa...

Tässäkään kokouksessa en lopulta päässyt äänestämään mistään. Lautakunta tekee kovin rakentavaa yhteistyötä, ja hyvä niin.

Seuraava kokous on vasta 13.12. koska itsenäisyyspäivänä ei kokousteta. Kirjoittanen tässä välissä muista aiheista vielä...

YTLK:n lista 29.11.2011

2011-11-28T13:02:00.001+02:00

Taas luvassa taas pitkä kokous; asiat kasautuvat loppuvuoteen. Esityslista tässä

Töölönlahden puisto- ja katusuunnitelmat. Iso paketti, ja ainakin pyöräyhteydet Baanalta Hesperianpuistoon ja Linnunlauluun ovat puutteelliset. Karamzininranta on ihan tolkuton pääreitiksi (kiemurtelee, risteää oudosti ja ilmeisesti noppakiveä), ja Alvar Aallon kadulta pohjoiseen jatkokin voisi olla siistimpi (tosin en nyt ihan tajunnut katusuunnitelmaa, voi olla etä ymmärsin väärin).

Jos joku muuten etsii voimassa olevaa liikennesuunntelmaa, se ei ole esittelyssä mainittu 5432/1, vaan 5710-7. Tekstiosa tässä, kuvaan en löytänyt linkkia, mutta pitäisi olla tämä.

Karamzininrannan pyörätie FInlandiatalon takana on tarkoitus tehdä "punaisella graniittilaatalla", ilmeisesti noppakivellä. Tästä on tarkoitus mennä yksi pääreiteistä, joten tämä ei oikein käy laatuun.

Muutakin huomautettavaa voi olla. Heittäkää kommentteja jos ehditte penkoa

Lausunto Ylikahrin aloitteesta länsiväylän kaduksi muuttamisen selvittämisestä. Lausunto on oleellisesti "ei kuulu meille". Tähän voisi ottaa suorempaakin kantaa, että kyllä se nyt selvittää kannattaa. 10 000 asukasta lisää Lauttasaaressa, vai 10 000 asukasta lisää Kirkkonummella ja moottoritie heille lauttasaaressa. Valinnan luulisi olevan aika helppo. Lisää blogissani.

Lausunto "Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt" raportista. Lausunnossa ei sanota kauheasti mitään. Itse raporttia en vielä ehtinyt lukemaan.

Lausunnot Forumin ja Wavulinintie 3:n (lauttasaaari) kaavoista. Foorumiin vaaditaan lisää pyöräpaikkoja. Pisteet virastolle tästä.

Maunulan aluesuunnitelma esitellään ja hyväksytään. En huomannut siinä juuri huomauttettavaa.

Lausunto Kolben ponnesta Koffin tornin avaamisesta julkiseen käyttöön. Virasto kannattaa, mutta turhan varovaisesti.

Lisäksi nippu valituksia HKR-rakennuttajan hankintamenettelyistä ja rakennusviraston organisaatiouudistusta.

Yleisten töiden lautakunta 22.11.2011

2011-11-27T23:04:00.001+02:00

Viime tiistain raportti näin viiveellä. Loppusyksystäkokoukset pitenevät, koska kaikenlaiset deadlinet on tungettu vuoden vaihteeseen, ja ennen joulua on enää kaksi kokousta. Esityslista tässä.

Pyrin kirjoittamaan raportit jatkossa nopeammin, vaikka se tarkottaisi vähän viitteellismepää raportointia. Tämä on vaan liian hidasta nyt.

Lumenhoitosuunnitelmista puhuttiin laajasti. Pyöräilyä ei niissä käsitelty ollenkaan, mutta olen menossa siitä puhumaan Alatypön kanssa erikseen. Noin muutoin varautuminen on selvästi viimevuotista parempaa, eikä luntakaan ole vielä tullut yhtä paljoa. Viime vuonna tähä aikaan lunta oli 20cm, eikä se siitä madaltunut ennen huhtikuuta. Kuulema myös yhteistyötä ratikka- ja bussipysäkkien hoidon suhteen on parannettu. Ei tosin selvinnyt että miten.

Kannattaa katsoa lumipalautesivu, josta löytyy mm. eri alueiden aurauksista vastaavat tahot.

Lautakunnalle esittelyn rakennusviraston viestintäsuunnitelman luonnoksesta. Annoin palautetta yksisuuntaisuudesta: kaupunkilaisten viestintää rakennusviraston suuntaan ei oltu huomioitu juurikaan. Avoimuuden hengessä luonnos oli myös jäänyt laittamatta nettiin, ilmeisesti kiireen takia. Varmistin, että se on julkinen dokumentti, ja jaan siis itse. Tässä, olkaa hyvä.

Siisti Stadi, o.s. Stop Töhryille -projektia esiteltiin. Tästä kirjoitan lavemammin myöhemmin. Oleellisia lainauskia projektipäällikkö Kauko Haantieltä: "Luvallinen graffiti ei lisää töhrintää" ja "Nollatoleranssi, se oli virhe".

Esteettömyyslinjaukset hyväksyttiin. Esitin huomion, että verkkopalvelujen esteettömyys on kovasti lapsipuolen asemassa, ja puhetta vain fyysisen ympäristön estettömyydestä. Sinänsä ymmärrettävää, kun rakennusvirasto vastaa nimenomaan fyysisestä ympäristöstä. Mutta nämä ovat koko kaupungin esteettömyyslinjauksia. Lautakuntatoverini Jussi Heinämies, joka istuu vuoden alusta aloittavassa esteettömyysvaltuuskunnassa lupasi ottaa asiaa esiin.

Vaalimainoksien sijoitteluperiaatteet käytiin läpi. Vanhoilla linjoilla mennään.

Lisäksi puhuttiin Musiikkitalon edustan pyörätiestä, joka on ihan vitsi. Osastopäällikkö Torvinen lupasi palata asiaan.

Lumenpoistoa, töhryjä ja miljoonia - YTLK:n lista 22.11.2011

2011-11-21T19:27:00.001+02:00

Tulossa pitkä kokous, esityslista tässä. Ennakkoblogaus tulee nyt hiukan viime hetkessä; kommenteista olisi silti iloa, jos joku vielä ehtii.

Lumenhoitosuunnitelmat, eli "Muutokset talvihoitoon ja varautumissuunnitelma talvelle 2011-2012". En saamateriaaleista täysin selvyyttä, että mitä ollaan muuttamassa viime talvesta, joten täytyy kysellä esittelyn yhteydessä. Periaatteessahan nämä vain esitellään, mutta kyllä lautakunnan tahtoa kuunneellaan kun suunnitelmia jatkokehitetään.

Ainakin pitää puuttua siihen, että pyöräteiden hoitoa ei käsitellä ollenkaan. Ainoa maininta koskee Paciuksenkadun pyöräteitä, jota käytetään lumitilana. Lisäksi mainitaan:

"Asuntokaduilla arvioidaan, että voidaanko lunta varastoida tilapäisesti kadun toiselle reunalle, jos kevyelle liikenteelle jää jalkakäytävä kadun tai riittävästi tilaa liikkua turvallisesti kadun toisella puolella ajoneuvoliikenteen ohella."

Tämä lause on aivan älytön, koska pyörätien ja jalkakäytävän käyttö ja juridinen asema ovat aivan eri. Jos pyörätielle varastoidaan lunta, mutta pyörätiemerkkejä ei huputeta, on pyöräilijöiden silti pakko käyttää sitä. Ehdotan ainakin, että tuossa muutettaisiin "kevyt liikenne" "kävelijöiksi". Sen jälkeen kohta ei enää ole ilmeisen laiton, vaan ainoastaan jättää pyöräilyn käsittelemättä. Siihen pitäisi sitten palata erikseen.

Jos joku löytää muuta huomautettavaa, pistäkää kommenttia.

Kaupunkifillarissa puhuttiin aiheesta viime talvena. Jos ja kun pyöräväylien hoidon suunnitelmiin palataan laveammin, sen ehdotuksista voitaisiin aloittaa.

Raportti Helsingin "töhrytilanteesta". Ei siis päätösasia, ainoastaan tiedoksi. Liitteinä puhdistettujen neliömetrien määriä eri kohteissa, ja rahankäyttö puhdistukseen ja ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisyn ja puhdistuksen kuluja ei vaan ole eroteltu, joten ajattelin kysyä niistä. Puhdistuksen kulut kun riippuvat puhdistusmääristä, enaltaehkäisyn eivät.

Korotetaan HKR-rakennuttajan neljän eri projektin muutostyövarauksia: Hämeentien sillan korjauksen, Katri Valan puiston väestösuojan korjauksen, Marjaniemen liittymäsillan korjauksen ja Virtainkadun alueen stabiloinnin. Muutostyövaraus siis on sovitun projektihinnan päälle varattua rahaa siihen, että havaitaan tarpeelliseksi tehdä muutakin kuin mistä alkujaan sovittiin. Rahojen käyttämisestä päättää tilaaja. Ne ovat rakennusalalla yleinen käytäntö, ja minulle on kerrottu, että yksityisellä puolella noin 10% on tyypillinen muutostyövaraus, vaikeissa kohteissa enemmän.

Alkuperäiset muutostyövaraukset vaihtelivat näissä projekteissa 6 ja 23 prosnetin välillä. Näiden ehdotusten jälkeen muutostöihin on varattu projekteissa 17%, 37%, 78% ja 84% mikä tuntuu aika paljolta. Yhteensä nyt hyväksyttävät ylitykset ovat 2,8 miljoonaa euroa. Marjaniemen sillalle on hyväksytty jo aiemmin 800 tuhannen euron ylitys.

Esittelyn selitykset korotustarpeelle varmaankin pitävät paikkansa, mutta nämä summat ja prosentit ovat kyllä huolestuttavia. Tulee mieleen, olisiko tässä paikka selvittää, kuinka usien ja kuinka paljon hankkeet ylittävät budjettejaan ja miksei ongelmia ole osattu ennakoida. Miljoonia ei ole kiva heitellä sinne tänne ymmärtämättä ihan että miksi.

Vaalimainoksien kanssa mennään vanhalla linjalla. Samanlaiset telineet ja pääosin samoihin paikkoihin kuin aina ennenkin tulossa. Tarkoista paikoista ei päätetä tässä yhteydessä. Kunnallisvaaleihin tulee 5000 - 5700 julistepaikkaa, presidentinvaaleihin 600-1200, ainakin jos vanhalla linjalla mennään.

Tammisalon aluesuunnitelma jaetaan tutustuttavaksi, ei vielä päätöksiä. Myös Maunulan aluesuunnitelma odottaa vielä viikon. Jos jollain paikallisella tai alueita tuntevalla on sanottavaa noihin, nyt vielä ehtii. Oman paikallistuntemukseni puitteissa näyttävät ihan hyviltä molemmat. Tammisalon suhteen täytyy kysyä (aikanaan esittelyssä) kenelle kuuluu kanavien kulkukelpoisuudesta vastaaminen.

Lisäksi esteettömyyslinjaukset tulevat nyt hyväksyntään. Pyysin ne viime viikolla pöydälle, koska keskustelut muutaman vammaisjärjestön edustajan kanssa olivat kesken. paperissa korostuu fyysisen ympäristön esteettömyys, mikä onkin ymmärrettävää, kun sitä on Rakennusvirastossa valmisteltu. Kuitenkin se käsittelee koko kaupunkia.

Ajattelin ehdottaa huomautusta, että jatkotyössä on syytä kiinnittää enemmän huomiota myös verkkopalvelujen esteettömyyteen, mutta hyväksytään siis linjaukset kuitenkin sellaisenaan. Periaatepapereita ei yleensä palauteta valmisteluun ellei ole erityistä ongelmaa: helpompaa lähettää terveisiä jatkotyöhön.

Yleisten töiden lautakunta 15.11.2011

2011-11-19T11:18:00.001+02:00

Esityslista tässä.

Esteettömyyslinjaukset jäivät pöydälle viikoksi pyynnöstäni; keskustelu muutamien vaimmaisjärjestöjen edustajien kanssa kun oli vielä kesken. Puhuttiin mm. vuosaaren metro-ovista ja talvikunnossapidon vastuista (joihin palataan ensi kokouksessa).

Baanan suunnitelmista kysyttiin, kun lautakunnan kautta ei ole minkäänlaista katusuunnitelmaa mennyt, ja työt ovat kovassa vaihdissa silti. Aikoinaan on annettu hyväksyntä "1. vaiheelle", jossa ilmeisesti tehdään vain asfalttiväylä sen kummemin säätämättä, ja kaikki muu rakentaminen jää 2. vaiheeseen. Auki pitäisi olla toukokuussa viimeisimmän tiedon mukaan.

Kuitenkin nyt tilaillaan jo taidetta väylälle, eli alkaa kuulostaa 2. vaiheelta.

Puistokummiprojektin esittely. Erittäin heino hanke. Yksi ongelmakohta ovat kaupunkilaisten ja yritysten mahdollisuudet tukea hanketta myös muutoin kuin työllä. Siis rahalla, tai esim. tarjoamalla puistokummeille ilmaiset kahvit. Nykyisellään rahan antaminen puistojen hoitoon on kaupungin byrokratiassa mahdotonta, mutta kummien auttamista epäsuorasti voisi kehittää.

Koffin tornin kehittämisestä saatetaan kehittää WDC-hanke, jotta se saataisiin kansalaisten käyttöön. Kova tahto ainakin on jotain sille tehdä, aitaaminen päiväkodin varastoksi ad infinitum ei hyödynnä sen mahdollisuuksia.

YTLK:n lista 15.11.2011

2011-11-11T21:36:00.001+02:00

Esityslista tässä.

Isompia asioita on kolme:

Ensinnäkin kaupungin esteettömyyslinjaukset. En ole ennättänyt vielä lukea kunnolla, mutta tähän täytyy perehtyä. Jäänee esittelyn jälkeen viikoksi pöydälle lisäperehtymistä varten.

Tässä sähköinen prosessi huonolaatuisine skannauksineen pääsi iskemään, ja eri tahojen lausuunnot ovat aivan tuskaista luettavaa.

Toisekseen "vapaaehtoistyön toimintamallien esittely", eli puistokummit. Tästä ei päätetä mitään, mutta odotan esittelyä kyllä innolla; hanke on hyvä.

Kolmantena Maunulan yleissuunnitelma, jossa käydään siis läpi Maunulan, Metsälän ja Pirkkolan katujen ja puistojen kunto ja kehittämistarpeet. Olen itse asunut Metsälässä viitisen vuotta ja äitini asuu siellä edelleenkin, joten alue on melko tuttu. Suunnitelma vaikuttaa kyllä aika hyvältä. Saattaa myös jäädä tutustumista varten pöydälle; ainakin Munkan vastaava suunnitelma jäi.

Lisäksi normaalit teleletkunkaivuuluvat ja valitukset autojen saamista vaurioista sekä liukastumisista.

Yleisten töiden lautakunta 8.11.2011

2011-11-11T20:10:00.001+02:00

Lyhyt kokous taas, esityslista tässä

Esiteltiin Helsingin World Desing Capitalin hankkeita. Myöhäinen esittely kirvoitti jonkin verran kritiikkiä.

Lähetettiin Kaupunkisuunnitteluvirastolle&lautakunnalle terveisiä Saukonpaaden suunnitelmien suhteen. Jussi Heinämiehen ehdotus vaatia autopaikkoja vähennettäväksi meni läpi yksimielisenä, kun puheenjohtajakin oli sanonut sitä kannattavansa. Itse taas vaikutin siihen, että pyöräteitä koskeva lausuma muuttui muodosta:

Asemakaavaselostuksessa on maininta, että jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan tasoerolla. Tämä on esteetön ratkaisu vain, jos pyörätie sijaitsee ajoradalla. Muualla kuin ajoradan yhteydessä tätä ratkaisua ei tule käyttää.

Muotoon:

Asemakaavaselostuksessa on maininta, että jalankulku ja pyöräily
erotetaan toisistaan tasoerolla. Muualla kuin ajoradan yhteydessä tätä
ratkaisua ei tule käyttää.

Muutos ei vaikuta dramaattiselta, mutta oleellinen ero on siinä, että nyt sujuvaa pyöräilyä ja esteettömyyttä ei olla asettamassa vastakkain. Ne nimittäin eivät sulje toisiaan pois. Kävin asiaa läpi myös Helsinki kaikille -projektin vetäjän Pirjo Tujulan kanssa. Tästä lisää joskus myöhemmin.

Nämä olivat siis vain terveisiä KSV:n suuntaan, mitään takeita ei ole, että niitä mitenkään huomioidaan. Ja pääpointit olivat, että suunniteltu kanava on julmetun kallis, ja että vaikka suunnitellaan uusiksi, niin aluetta ei saisi pilkkoa, etteivät ensimmäiset talojen asukkaat asu keskellä rakenustyömaata. Kanavan kalleuden taustalla oli tiettävästi se, että maaperätutkimuksia ei ehditty tekemään ennen kaavoitusta, koska oli kiire saada asuntotuotantotavoitteet täyttymään. Siksi kanava tuli linjattua huonoon paikkaan, ja koko alue viivästyy nyt entistä pahemmin.

Maaperätutkimukset tehdään kai jotenkin HKR:n ja staran yhteisvoimin. Voisi kuvitella prosessissa olevan kehitettävää. Tähän täytyy perehtyä.

Lisäksi yksi katusuunnitelma Vehkalahdenkujalla, jossa oli pilkottu tontteja niin, ettei niille olisi päässyt ajamaan ilman muutosta. Tehtiin sitten puistoon vähän yhdistettyä kevyenliikenteenväylää, jota saa ajaa autolla. Kyseessä on pieni puistonpläntti Vartiokylässä, ja sitä käyttänevät lähinnä lähitalojen asukkaat, jotka nyt sitten saavat ajaa autoilla pihoilleen.

Lautakuntalaisten esiin nostamissa asioissa kysyin uusista puistonpenkeistä ja "juoppojenkarkoitustavoitteesta" Siitä lisää omassa blogissani.

Jussi puolestaan kysyi Koffin puiston Tornin aitaamisesta. Se on nyt aidattu koska se on päiväkodin käytössä, ja koska sinne "muodostuisi katvealue". Lautakunnassa oli melkoista tyytymättömyyttä siihen, että aitaus oli paljon laajempi, kuin mitä taannoisella puistokierroksella oli käsitetty.

Laura Kolbe (kesk) on tehnyt Tornin tulevasta käytöstä valtuustoaloitteen, joka oli mennyt lausunnolle vai kiinteistölautakuntaan. Vaadittiin, että se tulee myös meille, ja näin tapahtuukin.

Ja toki jokunen autovaurio ja liukastuminen.

Yleisten töiden lautakunta 1.11.2011

2011-11-01T18:40:00.001+02:00

Lyhyt kokous eikä erityisen ihmeellisiä asioita. Esityslista tässä.

Ainoa isompi asia listalla oli talousavion toteuman seuranta. Viime talven lumet aiheuttivat ylityksen ylläpitobudjetissa, mutta investointibudjetissa taas ollaan alle arvioiden. Jätkä, Kalasatama ja Kruunuvuori ovat edenneet suunniteltua hitaammin, ja siksi rahaa on palanut vähemmän.

Keskusteltiin World Design Capitalin hankkeista, ja kuinka niitä ei ole vieläkään eistelty lautakunnalle. Yksi niistä kun oli taas investointitoimiston toimsitopäällikön päätöslistalla, eikä kokonaiskuvaa ole ainakaan lautakunnalla.

Linnapellon alueella meni 75km enemmän maanvahvistuspilaria kuin suunniteltu. Siis suunniteltua enemmän. Ei ole ihan pikkuhomma tuo maan paalutus vakaaksi.

Korvausasioissa yhdet aurauksessa vaurioituneet rappuset, joista vastuussa on YIT-rakennus, joka teki lumityöt. Tekemättömien töiden vauriot ovat tilaajan, eli kaupungin vastuulla, mutta tehtyjen töiden aiheuttamat vauriot tekijän, koska ne menevät vahingonkorvauslain mukaan eikä kunnossapitolain. Juridiikka on välillä jännää.

Toisena korvausasiana auton pohja oli vaurioitunut lumeen, jonka kaupunki oli aurannut talon porttikongin eteen, ja taloyhtiö ei ollut siivonnut pois. Se on taloyhtiön vastuulla, ja korvausta ohjaattiin hakemaan sieltä. Lain mukaan kun jalkakäytävät ovat taloyhtiön, ja silläs ekunnilla kun kaupunki tunkee ne täyteen lunta, on taloyhtiön syytä, jos joku siinä hajottaa autonsa tai liukastuu.

Etutöölössä on kokeiluna ollut viimeiset yli 5 vuotta, että kaupunki vastaa myös jalkakäytävien lumenpoistosta, mutta käytäntöä ei ole laajennettu muualle kantakaupunkiin (lähiöissä jalkakäytävät ovat kaupungin vastuulla). Tässä yksi argumentti sen puolesta, että ehkä pitäisi. Aiheesta on tulossa esitys lautakuntaan, mutta viimeeksikin se taisi jäädä valtuustossa hyllylle.

Yleisten töiden lautakunta 25.10.2011

2011-10-27T01:26:00.003+03:00

Esityslista tässä

Isoimpana asiana esitimme sisäasiainministeriölle, että psyäköintimaksuja korotetaan ydinkeskustassa 80 euroon (oli 50€) ja muualla kaupungissa 60 euroon (oli 40€). Varsinainen päätös asiassa tehdään ministeriössä, ja se kuulema kestää ensi syksyyn(!)

Pysäköintivirheet ovat erilaisia. On aivan eri asia parkkeerata 5 minuuttia yliaikaan, kuin keskelle ratikkakiskoja (tai pyörätielle). Nykyinen laki ei kuitenkaan mahdollista näiden rikkeiden erottelua, vaan maksun suuruus voi määräytyä vain alueittain. Vahingossa aikansa ylittäneet ovat nyt sijaiskärsijöitä, kun vastuutonta ja vaarallista minnesaattuupysäköintiä yritetään suitsia.

Pysäköinnin ja siis myös parkkisakkojen korkein maksuvyöhyke nykyään

Samassa yhteydessä puhuttiin tuon ykkösvyöhykkeen laajentamisesta. Se on lain mukaan sama kuin kalleimman parkkimaksun vyöhyke, ja parkkimaksuvyöhykkeistä päättää KSV. Patistelimme asiaa eteenpäin, tästä onneksi päättää kaupunki itse eikä ministeriö.

Pysäköinnistä, tarkemmin sanoen pysäköintinormista puhuttiin myös Jätkänsaaren Saukonlaiturin yhteydessä, josta teemme lausntoa kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Asia jäi nyt pöydälle kahdeksi viikoksi tarkennuksia varten, palaan siihen jahka uusittu esitys tulee.

Samassa yhteydessä pyysin, että lausuma "Asemakaavaselostuksessa on maininta, että jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan tasoerolla. Tämä on esteetön ratkaisu vain, jos pyörätie sijaitsee ajoradalla. Muualla kuin ajoradan yhteydessä tätä ratkaisua ei tule käyttää." muutettaisiin siten, että viittaus esteettömyyteen poistetaan, koska se ei pidä paikkaansa. Sen sijaan kolmitasoratkaisua voidaan ehdottaa poistettavaksi, koska se on kalliimpi toteuttaa ja ylläpitää.

Pyöräliikenteen verkkotason suunnitteluperiaatteet eivät erottele, milloin ajoradasta korotettu pyörätie on tarpeen ja milloin ajoradan tasoinen kaista riittä. Yksi melko yleinen nyrkkisääntö on, että 40km/h kadulla, jossa ei ole raskasta liikennettä ja kohtuullinen liikennemäärä, pyöräkaistojen pitäisi riittää. Nyt täytyy vaan selvittä Atlantinkadun tarkoitettu nopeusrajoitus ja liikennemääräennusteet.

Saukonlaiturin alue Jätkänsaaren länsireunalla.

Katu- ja puisto-osaston investointitoimiston uudeksi päälliköksi valittiin Lotta Suominen. Tiettävästi ensimmäinen nainen ja ensimmäinen ei-insinööri osaston johtopaikoilla (Suominen on koulutukseltaan maisema-arkkitehti). Valinta vaikuttaa hyvältä; Suomisen esitys lautakunnan haastattelussa oli ainakin lupaava.

Lisäksi käsiteltiin budjetinylitys torikorttelien ehostamisessa (mm. rankkasade vei katukivet ja lähetystön edusta vaati erityistä diplomatiaa), kuusi liukastumista (joisa yksi palautettiin parempaan valmisteluun) ja yksi autovahinko. Bussin aiheuttama tulva-aalto oli vahingoittanut autoa 10 160 euron edestä rankkasateeen takia suljetulla kadulla. Ei korvausta.

YTLK:n lista 25.10.2011 - Pysäköintivirhemaksut

2011-10-23T11:55:00.000+03:00

Esityslista tässä

Mielenkiintoisin asia on esitys pysäköintivirhemaksun korottamisesta. 1.1.2012 astuu voimaa uusi laki pysäköinninvalvonnasta, ja siinä maksimisakko on korotettu nykyisestä 50 eurosta 80 euroon:

"Pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on 60 euroa. Jos kunnan eri osissa peritään erisuuruista pysäköintimaksua, pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on kuitenkin 80 euroa siinä osassa, jossa pysäköintimaksu on suurin."

Esittelijä esittää siirtymistä nykyisistä 40/50€ maksuista 60/80€ maksuihin. Tuon korkean maksun vyöhykkeen rajoja esitetään pidettäväksi samana, eli käytännössä se kattaisi vain ydinkeksustan. Saa nähdä, millaista keskustelua asia herättää, luvattoman parkkeerauksen rajoittaminen kun on melko tunteitaherättävä asia. Jos tulee mieleen tausta-aineistoa, johon kannattaisi keskustelua varten perehtyä, saa heittää kommentteihin. Mieleen tulee ainakin Hesarin vanhat testit siitä, miten nykymaksuilla tulee halvemmaksi pysäköidä väärin kuin maksaa.

Ehdotettu 1. maksuvyöhyke, jolla pysäköintivirhemaksu olisi 80 euroa. Rajaus on sama kuin nykyisellä 50 euron vyöhykkeellä.

Ajattelin ehdottaa, josko alueen rajausta voitaisiin tarkistaa niin, että pahiten joukkoliikenteelle haittaa aiheuttavat alueet sisällytettäisiin ykkösvyöhykkeeseen. Käytännössä siis etenkin ratikkakiskojen kriittiset paikat mm. Korkeavuorenkadulla, Tehtaankadulla ja Hesarilla. Ehdotuksen paikoista voisi pyytää HSL:ltä.

Päätöksen maksuista tekee sisäasiainministeriö, jolle kaupunki maksujen suuruutta siis ehdottaa. Mutta toivottavasti tämä aluerajaus on kaupungin itse päivitettävissä, eikä sitä tarvitse kierrättää aina ministeriön kautta. Täytyy selvittää.

Muina asioina

Avautumista KSV:lle siitä, kuinka Jätkänsaaren Saukonpaadessa kaavoitetaan tarpeettoman kallista kanavaa.
Investointitoimiston päällikön varsinainen valinta
Rahan kaatamista HKR-rakennuttajalle useammankin eri projektin kustannusylityksiin. M.m. töitä jouduttin siirtämään yöaikaan P.Espalla ja Aleksilla liikenteen takia; eikö liikenne ollut tiedossa alunalkaenkin? tähän täytyy perehtyä lisää..
Lausunto Kauko Koskisen (kok) toivomusponnesta, että uusilla alueilla kadut ym. kunnallistekniikka rakennettaisiin mahdollisimman nopeasti kaavoituksen vahvistuttua (s.o. kun valitukset on hylätty oikeudessa). Kannatettavaa toki. Lausunto ei kyllä sisällä yhtään konkreettista ehdotusta tilanteen parantamiseksi.

Yleisten töiden lautakunta 18.10.2011

2011-10-19T18:13:00.003+03:00

Esityslista löytyy tästä.

kokouksen ehkä merkittävintä antia oli katu- ja puisto-osaston investointitoimiston päällikköehdokkaiden haastattelu. Paikka on auennut, kun sen entinen hoitaja johtaa nykyään koko osastoa. Haastattelimme kolme parhaaksi rankattua kandidaattia. Alkujaan hakijoita oli noin 15 ja osastonjohtaja oli haastatellut 7, joista nämä kolme jatkoon. Yksi kyseisen toimiston projektipäällikkö/tms (en ihan muista näitä titteleitä), yksi toimiston entinen työntekijä ja yksi ulkopuolelta.

Investointitoimisto on siis se osa virastoa, joka päättää miten ja milloin kadut ja puistot rakennetaan ja kuinka rakennustöitä priorisoidaan. Toki kaikki perustuu kaupunkisuunnitteluvirastosta tulevien kaavojen ja liikennesuunnitelmien varaan, mutta kyllä HKR:n puolellakin vielä paljosta päätetään. Ei ihan merkityksetön homma.

Jäin miettimään, missä määrin lautakunnalla on oikeus valita tehtävään haluamansa ehdokas haluaminsa perustein (esim. oikeat mielipiteet asiasta X tai Y), vai onko laissa vaatimus valita pätevin, ja lautakunnalla on lähinnä valta harkita, miten pätevyyttä tulkitaan.

Tällä kertaa tätä ei tarvinnut tarkemmin punnita, kun oma suosikkini vaikutti myös selvästi pätevimmältä ja tehtävään sopivimmalta. Ja vakuutti muunkin lautakunnan. Varsinainen valinta tehdään vasta viikon tai kahden kuluttua, eli en kerro oletettuja nimiä vielä.

Kysyin kaikilta ehdokkailta "miten näet että asukkaat tulisi osallistaa päätöksentekoon investointitoimiston alalla". Kysymys oli kiero, koska siihen vastaamalla pystyi osoittamaan tietämättömyyttä sekä toimenkuvasta että kansalaisvuorovaikutuksesta. Yksi ehdokas ei tuntenut lakisääteisiä vuorovaikutusmekanismeja, toinen tunsi ne, ja kolmannella oli jopa jotain ideoita miten tilannetta voisi yrittää parantaa ohi lakisääteisen minimin.

Munkkiniemen aluesuunnitelma hyväksyttiin. Hyväksynnän yhteydessä lautakunta kehotti virkamiehiä huomioimaan jatkosuunnittelussa ehdotukseni käsitellä alueen löäpi kulkevaa pääpyöräreittiä liikenneväylänä eikä virkistysreittinä. Se kun on merkittävä työmatkareitti, joskin toki myös virkistysalue. Valmistelija ehdotti ajatusta, että Munkin puistossa pyörätie ja kävelytie erotettaisiin toisistaan samaan tapaan kuin Töölönlahdella on tehty.

Tämä kirjattakoon saavutusteni ohueen rekisteriin yhtenä pienenä asiana. Mitään tietoa ei ole, millä aikataululla jos koskaan puistossa jotain tapahtuu.

Myös talvikunnossapidon tason nostamisesta Munkan läpi kulkevalla pääreitillä puhuttiin, mutta se ei oikeastaan kuulunut tähän suunnitelmaan, ja siihen palataan erikseen vielä ennen lumia.

Esteettömyysasian neuvottelukuntaan valittiin lautakunnan edustajaksi Jussi Heinämies (vihr) ja varajäseneksi Marianne Österberg (rkp). Tästä, ja esteettömyysasioista muutoinkin, lisää joku toinen kerta.

Lisäksi keskusteltiin viraston työn alla olevasta organisaatiouudistuksesta, hyväksyttiin jo aiemmin puhuttu luonnonhoidon linjaus ja käsiteltiin valitukset kahesta auton vaurioitumisesta (lumipolanteeseen ja kitakaivoon) sekä kaksi liukastumista jääkeleillä.

Avoimuutta pienin askelin: pyöräilyprojektin pöytäkirjat

2011-10-17T16:41:00.003+03:00

Hallinnon avoimuus etenee pienin askelin.

Suurin osa kuntien dokumenteista on sellaisia, jotka eivät kiinnosta kovin monia, ja joista virkamiesten on aidosti vaikea kuvitella, että joku niitä haluaisi lukea. Yleisin syy julkaisemattomuuteen onkin ajatus sen turhuudesta.

Ei kuitenkaan ole virkamiesten ongelma, kiinnostavatko hallinnon dokumentit ketään. Se on niitä lukevien kansalaisten asia. Ja he voivat niitä lukea vain, jos dokumentit on ensin julkaistu.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laittanut pyynnöstäni kaikki pyöräilyprojektin valmisteluryhmän ja johtoryhmän kokouspöytäkirjat nyt nettiin. Merkittävä argumentti tämän puolesta oli, kun vakuutin tuntevani ainakin kolme ihmistä, jotka haluavat niitä lukea.

Jos joku muukin kuin Martti, Maiju ja Olli niitä lukee, niin heittäkää vaikka tähän kommenttia :)

Ja muutoinkin kertokaa jos sieltä löytyy jotain mielenkiintoista. En ole vielä ennättänyt itse niitä selaamaan.

Yleisten töiden lautakunta 11.10.2011

2011-10-12T22:32:00.000+03:00

Esityslista tässä

Jouduin lähtemään kokouksesta etuajassa, kun olin lupautunut vetämään keskustelua jo ennen kun tiesin lautakuntapaikasta.

Virkamiesten tarkistettavissa päätöksissä Istanbul menetti terassiluvan, Sivukirjasto sai. Terassiluvat kun myönnetään omistajille, niin omistajan vaihtuessa menee lupakin rutiinilla uusiksi. Ja piirroksissa oli vielä Turkish Delightin nimi. Terassikalusteetkin lienevät samat.
Luonnonhoidon linjaukset jätettiin pöydälle tutustuttavaksi. Ensviikolla päätetään. Valmistelu on ollut aika perusteellista. Järjestöistä mukana ovat olleet SLL, Helsy, Tringa ja lukuisa jouko kaupunginosayhdistyksiä. Erityismaininta siitä, että kaupungin metsillä ei enää ole minkäänlaisia tulostavoitteita puutuoton suhteen. Kai puu jonnekin myydään, mutta se on tosiaan aika merkityksetöntä virkistyskäytön rinnalla.

Puunkaatoperusteista puhuttiin. puita ehkä kaadetaan herkästi, mutta ongelma on, että jos kaupunki on tietoinen "vaarallisesta" puusta, ja se kaatuu jonkun päälle, syntyy tästä korvausvastuu. Vaikka kuinka olisi varoiteltu kyltein. Luonnonsuojelualueet tosin jostain syystä ovat poikkeus.

Tuli myös mieleeni, että kuinka paljon "luonnontilaista" metsää tarvitsemme kaupungissa, ja pitäisikö monin paikoin satsata enemmän rakennettuihin puistoihin. Kovin luonnollisessa tilassahan eivät pienet metsälämpäreet asutuksen seassa pysy millään.

Torien ym. vuokrausperusteista en valitettavasti ollut enää mukana päättämässä, ja varamiehenikin oli pitämässä keskustelutilaisuutta Kruunuvuoren ratikkasillasta. Esitys hyväksyttiin vähäisin mutoksin, joista en vielä tiedä tarkemmin.

Ja heti alkuun sitä sovellettiin Kansalaistorille (tyhjä kenttä Musiikkitalon ja Sanomatalon välillä) suunniteltuun jäätaidenäyttelyyn. Vuokra 50 000€. Jälkikäteen kuulin, että näyttelyn suunnittelija olisi tietävästi valmis maksamaan 25 000€, mutta ei viittäkymmentä. Tuonn torille olisi kyllä hienoa saada jotain. Niin kauan kun lähiympäristö on rakentamatta, seisoo se tyhjänä tai korkeintaan parkkipaikkana.

Lisäksi korvausasioissa kolme vahingoittunutta autoa, viisi liukastumista, yksi kaatuminen ja koira joka karattuaan putosi muurilta ja jouduttiin lopettamaan.

YTLK:n lista 11.10.2011

2011-10-07T13:56:00.001+03:00

Esityslista tässä

Viimeeksi mainostamani Luonnonhoidon linjaus on nyt online. Siitä tarkoitus keskustella jatkotyöstyä varten, eli päätöksiä ei vielä tehdä, mutta tämä on tehokkain kohta vaikuttaa.

Aion itse lukea sen viikonloppuna, laitan sitten huomioitani kommentteihin.

Periaatteet ja maksut katujen ja puistojen vuokraamisessa ulkoilmatapahtumia varten on sitte se toinen iso asia. Lautakunta on palauttanut maksuperusteet valmisteluun jo 4 kertaa. Täytyy tarkistaa, että miksi, ja onko vaaditut muutokset tehty.

Yksi kysymys on ainakin lasipalatsinaukion vuokra. Se ollaan nostamassa yli kolminkertaiseksi nykytasosta, 1500 euroon päivältä. Aukio on tarkoitettu kulttuuritapahtumille, mutta tällä hinnalla ne voivat vähentyä reippaasti.

Munkkiniemen aluesuunnitelma tulee myös ilmeisesti pöydältä käsittelyyn, vaikkei siitä lue mitään esityslistassa. Ks viime postaus.

Rukatunturintie ym. katusuunnitelmat (Mellunmäki)

Hauskan näköistä omakotitalolähiöä tulossa. Kadut pääasiassa Shared spacea. perusratkaisu on melkoinen Coul-de-pit (onko tälle suomenkielistä sanaa?), mutta pyörä- ja kävelytiet yhdistävät päätyjä juuri kuten pitääkin. Autolla ajetaan hitaasti ja kierrelleen, mutta kävelijä voi oikaista.

Kansalaistorille on tulossa jäätaidenäyttely joulukuusta maaliskuuhun.

Lisäksi tusina erilaista korvausvaatimusta ja virkamiesten virallisten päätösten läpikäynti. Ilmoitusasiana myös pitkä lista skannattuja printtejä liittyen Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualueeseen (ei listalla). Ei aivan selvinnyt, mistä niissä on kyse.

Yleisten töiden lautakunta 4.10.2011

2011-10-05T08:09:00.001+03:00

Ensimmäinen lautakuntakokoukseni. Oli oikeastaan aika hauskaa. Rento meininki, ja ihmisillä pääosin aito halu yrittää tehdä kaupungista parempi - aivan puolueesta riippumatta.

Kasaan tähän kommentteja päätöksiin ja keskusteluihin, jotka näen jotenkin mielenkiintoisina. Asialistan muut osat voi lukea lautakunnan esityslistasta

Käsiteltiin HKR-rakennuttajan budjettien ylittymisiä ja alittumisia, sekä pitkällistä oikeusjuttua, jossa kaupunki joutui lopulta korvaamaan satoja tuhansia rakentajayhtiölle. Tämä oli pelkkänä epävirallisena esittelynä, eikä ilmeisesti siksi näy netissä(?). Itse asiassa ei päästy oikein mihinkään, eikä oma kompetenssini vielä riitä sanomaan siitä paljoa. Mutta tähän palataan vielä väistämättä.

Valituksissa käsiteltiin Cafe Javan valitusta Camionetten kahviautosta Lasipalatsin nurkalla. Esittelijän vastaus kannattaa lukea, se on byrokraattista vitt...linjanvetoa kauneimmillaan. Vitsinä mietin, että jos HKR:ltä haluaa selvän periaatelinjauksen jonkin asian puolesta, kannattaa tehdä päinvastaista vaativa valitus, niin kirkas linja löytyy nopeasti. Ei ole rakennusviraston asia säännellä kahvilayrittäjien kilpailua.

Kahviauto sai siis pitää paikkansa. Puhuttiin myös paljon siitä, että lupakäytäntöjä pitäisi joustavoittaa, mutta se ei liene ihan helppoa, kun lupien kanssa säätäviä tahoja on HKR:n lisäksi rakennusvalvontavirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja elintarviketurvallisuusviranomaiset (ainakin).

Munkkiniemen aluesuunnitelma (esittelyteksti esityslistan kautta) ja Luonnonhoidon linjaus (ei vielä netissä) jätettiin pöydälle lukemista varten. Ensi viikolla niistä käydään lähetekeskustelu, jonka jälkeen virkamiehet sorvaavat lopulliset versiot hyväksyttäviksi. Nyt on siis paras mahdollinen aika antaa palautetta.

Luonnonhoidon linjaus on erityinen paperi. HKR on sorvannut sen yhteistyössä luontojärjestöjen kanssa. Ajatus on, että kun yhteistyössä katsotaan, mitä puita on pakko milloinkin kaataa, niin

kaadetaan vähemmän puita turhaan, ja
tulee vähemmän valituksia ja meteliä mediassa

Eli kaikki voittavat. Samaa toimintatapaa voisi laajentaa muuallekin. Vaikkapa pyöräteiden katusuunnitelmiin.

Leikkipuisto Kiikun (Kontulassa) suunnitelmiin lautakunta lähetti ehdotuksestani terveiset, että pyörätelineet vaihdetaan etupyörän mentävistä irtotelineistä (Kaupunkikalusteohjeessa G2) kiinteisiin kaaritankoihin, joihin pyörän voi lukita rungostaan (Kaupunkikalusteohjeessa G1). Puhuin vielä erikseen valmistelijan kanssa, että kaaritelineitä pitäisi käyttää lähtökohtaisesti kaikkialla, ja irtotelineitä vain erityisistä syistä.

Tämän voinee laskea tähänastisen lautakuntaurani (6 päivää) merkittävimmäksi saavutukseksi. Pieniä asioitahan tässä säädetään...

Lisää luvassa torstaina tai perjantaina, kun seuraavan kokouksen lista tulee.

Yleisten töiden lautakunnassa

2011-10-05T08:05:00.000+03:00

Minut valittiin 28.9. Helsingin Yleisten töiden lautakuntaan (YTLK) Vihreiden mandaatilla. Seuraavan vuoden ajan tulen istumaan joka tiistai keskustelemassa katujen kunnosta, puistojen hoidosta, pyöräkaistojen rakentamisesta ja sen sellaisesta.

Yleisten töiden lautakunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa rakennusviraston (HKR) toimintaa. Sitä tehdessään lautakunta:

asettaa vuosittain viraston tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista
hyväksyy katu- ja puistosuunnitelmat
päättää viraston rakennushankkeista sekä suurimmista hankinnoista.

Tuo lista nyt ei kerro kauhean konkreettisesti mistä on kyse. Käytännössä lautakunta käsittelee lähes kaiken, mikä liittyy katuihin, puistoihin, tai kaupungin rakennuttamiin hankkeisiin.

Lautakuntien tehtävä on edustaa kaupunkilaisia ja toimia näiden puolesta virkamiesten demokraattisina vahteina. Itse katson tärkeäksi osaksi tätä työtä blogin pitämisen lautakunnan toiminnasta.

Pyrin kirjoittamaan tänne aina jokaisen kokouksen jälkeen käsitellyistä asioista (tiistaina tai keksiviikkona) ja mahdollisuuksien mukaan ennakkojutun esityslistasta (torstaina tai perjantaina). Katsotaan nyt, kuinka homma alkaa rullata.

Kommentit ovat erittäin tervetulleita. Blogin tarkoitus on kaupungin demokraattisen hallinnon tuominen lähemmäs kaupunkilaisia, ja se onnistuu parhaiten, kun asioista puhutaan. Silloin kun niissä jotain puhuttavaa on, siis.