keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Baanan skeittipaikka, rakkaudesta Helsinkiin

Baanalle rakennettiin prosenttiperiaatteella Janne Siltasen taideteos Love Helsinki. Se koostuu graffitista ja skeitattavaksi tarkoitetusta veistoksentapaisesta. Hieno on.

Eilen rakennusmiehet kävivät repimässä asfaltin veistoksen ympäriltä. Tarkoitus on rakentaa siihen kiviraidat, jotka estäisivät skeittaamista.

Siltasen Love Helsinki jonka rakkauden sanomaa suojaavat nyt vallihaudat

Kuulin tästä itse jo heinäkuussa. Yksi hankkeen kanssa tekemisiin joutunut työmies vinkkasi minulle että kaupunki suunnittelee tällaista. Kysyin aiheesta Katu- ja puisto-osaston päälliköltä, joka kuitenkin oli tuolloin lomalla, kuten oli Baanasta vastaava projektipäällikkökin. Sovimme että palaamme aiheeseen vielä ennen kun työt alkavat, mutta unohdimme sen kaikki. Anteeksipyyntöni tästä, olisi pitänyt muistaa.

"Hei Otso, Baanan skeittauksesta on tullut valituksia eteläpään asukkailta. Sen estämiseen ei ole tarkoitun meidän toimesta puuttua. Tarkoitus kuitenkin on rajoittaa sitä siten, että puiset istuskeluterassit eivät vaurioidu skeittaajien jaloissa, vaaravyöhykkeessä on myös Baanan betoninen ympäristötaideteos, jonka suojaamista on harkittava."

Asialle olisi myös ollut paljon työläämpi tehdä mitään ennen kun "kansa raivostui". Silloin asia ei vielä olisi ollut ollenkaan samalla tavalla kiinnostava kuin nyt, ja kansanliikkeen masinointi olisi ollut iso projekti.

Veistos on kulunut nurkista. Ympäristötaiteesta kun on kyse, se ehkä kuuluu asiaan. Taustalla apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri antaa aiheesta lausuntoa NYT-liitteelle.



Asfaltti on nyt syytä palauttaa ainakin veistoksen ympärille. Penkkien eteen ehkä ei. Arvaisin myös, että näin tässä tulee vielä käymään. Aktiiviset yhteydenotot virastoon totta kai edistävät asiaa

Sitä paitsi kiviraita ei edes skeittausta estä. Nyt jo Baanalla on pellinpala, jotta kaivetun vallihaudan yli pääsee skeitillä.

Laskusilta yli vallihaudan

Laajemmin tässä on ongelmana, että kaupunkikulttuurista valittajat ottavat aina yhteyttä kaupunkiin, mutta kaupunkikulttuurista nauttivat eivät. Miksi ottaisivat, kun asiathan ovat hyvin?

Virkamiehille kuitenkin näkyy vain, että on jotakin toimintaa josta kaupunkilaiset valittavat. Jotenkin valituksiin täytyy reagoida. Sitten rajoitetaan skeittausta, konsertteja, terasseja, koiranulkoilutusta tai milloin mitäkin. Ja rajoitusten kohteeksi joutuvat vuorostaan valittavat, kun rajoitukset alkavat.

Arvokeskustelua kaupunkitilasta käydään tuohtumalla ja valittamalla kukin vuorollaan.Vaikka kaikki toimisivat rakkaudesta Helsinkiin, ei tästä tule kuin paha mieli.

Osaltaan asiassa voisi auttaa, jos kaupungin suunnitelmat tulisivat paremmin julki jo ennen kun työt alkavat. Ei se voi olla sen varassa että yksi lautakuntalainen blogaa niitä julkisuuteen vihjeiden perusteella. Tämä tapa kun selvästikään ei toimi. Pitäisikö rakennusviraston työkohdelistat ja suunnitelmat julkaista netissä reaaliaikaisesti? Sieltä näkisi mitä katua aiotaan repiä auki ja miksi. Kiinnostunut kansalainen voisi sitten kysellä lisätietojen perään, ja saataisiin käytyä sitä keskustelua jo etukäteen.

Kaupungin toiminnan avaaminen nähtäville auttaa osaltaan monissa ongelmissa, niin uskoakseni tässäkin. Mitä kaikkea muuta voisi avata nettiin kaupunkilaisten seurattavaksi?
Lothrarkin rakastaa Helsingissä

Tarinalla on siis kolme opetusta:

  1. Minulle saa vihjata, jos kaupungissa on taopahtumassa jotain, josta olisi hyvä keskustella julkisemminkin
  2. Valitettavasti se ei takaa, että mitään tapahtuisi. Toisinaan taitoni eivät riitä saamaan aikaan keskustelua ennen kun jotain kuohuttavaa tapahtuu, ja toisinaan en vaan ehdi tai unohdan. Joskus kun pitää käydä töissäkin, ja lisäksi teen aika montaa muutakin juttua.
  3. Siksi tarvitaan jokin pysyvämpi tapa, jolla kaupungin virastojen puuhastelut tulevat julkisuuteen jo etukäteen. Esimerkiksi rakennusviraston työsuunnitelmat voitaisiin julkaista reaaliaikaisina netissä.

18 kommenttia:

  1. Minussa herättää kummastusta tarve suojella skeittaajilta betoninen kaupunkitaideteos, johon skeittausta harrastava taiteilija on suunnitellut skeittaukseen soveltuvan kohdan.

    VastaaPoista
  2. Tuoreimman tiedon mukaan Asfaltti palautetaan ainakin veistoksen ympärille.

    Pekka Sauri raportoi Facebookissa:

    "No niin. Skategate on saanut ainakin väliaikaisen ratkaisunsa. Kiveystä ei toteuteta, asfaltti pannaan takaisin ja paikalle pystytetään kyltti, jossa kielletään skeittaus yöaikaan. Toivon todella, että tätä kieltoa kunnioitetaan. Ympäröivillä asukkailla on myös oikeus yörauhaan. Kukaan ei ole heitä tällä foorumilla puolustanut. Toivottavasti tämä tyydyttää jos ei kaikkia, niin ainakin mahdollisimman monia asianosaisia. Mietimme täällä, mitä voisimme prosessista oppia."

    VastaaPoista
  3. "Kaupungissa kuuluu sietää meteliä" ryhmä on kyllä iskenyt somessa vahvasti. Itsekkin olen kuulunut tuohon ryhmään, mutta kun tuli asuttua pari vuotta koriskentän vieressä olen joutunut hieman pakittamaan. Kyseinen kenttä on lumettona aikana käytössä myös öiseen aikaan mm. skeittailuun & koriksenpeluuseen ja metelin määrä niin kova että nukkuminen oli usein mahdotonta. Ikkunoita ei voinut pitää kiinni ilman että kämpän lämpötila nousee yli 35 asteeseen (heinäkuu) -> kärsit joka tapauksessa.

    Kentällä on kyltit jotka kieltävät peluun iltakymmenen jälkeen, toimivatko, no eivätpä toimineet. Ympäristön talojen asukkaat kävivät kehoittamassa yön sankareita hieman hiljaisempaan menoon -> ei toiminut ja bonuksena abusea niskaan. Poliisit sitten ramppasivat tasaisin väliajoin tyhjentämässä kenttää kun kerkesivät.

    Ratikka/satunnaiset humalaiset/hälytysajoneuvot/rokkikonsertit läheisessä konserttimestassa eivät koskaan häirinneet, yllätyinkin kuinka tuo yöskeittailu voi olla niin kovaäänistä. Nykyisin asun Kalliossa ja nukun kuin tukki vaikka ympäristössä on öh, elämää. On siis meteliä ja METELIÄ, en lähtisi heti passittamaan ihmisiä maaseudulle jos valittavat.

    VastaaPoista
  4. Havainnolliset valokuvat ovat olennainen osa juttuja, joita sinä olet nostanut esiin. Sellaisia pitäisi olla kuntienkin sivuilla, oli sitten kyse mistä tahansa vaiheesta asioiden käsittelyssä. Sanallisista selityksistä ja korttelinumeroista tavallisen kuntalaisen on vaikea edes ymmärtää, mistä paikasta on kyse, eivätkä kartatkaan yleensä ole järin havainnollisia. Varsinkin jos ei tunne kaikkia niissä käytettäviä merkintätapoja.

    VastaaPoista
  5. Itselleni tulee mieleen että kun tuollaiseen kivikuiluun upottaa skeittipaikan niin aika todennäköisestihän siitä tulee ympäristöä häiritsevä.

    Voisi ehkä pohtia, olisiko mahdollista siirtää kyseinen sinänsä ainakin ideatasolla hieno teos vaikkapa johonkin varsinaiseen skeittipuistoon (jotka ovatkin aika ankeita ympäristöjä noin yleisesti) ja laittaa tuohon baanalle jotain muuta.

    Tuntuu siltä että vaikka kaupungit ovat monituhatvuotinen osa ihmiskunnan historiaa, niin silti kaupunkiympäristöä rakennellaan liian paljon ihan mutupohjalta. Että ihan ilmiselviä ongelmia ei osata huomioida ennalta, ja sitten päädytään tekemään kaikenlaista typerää ihan turhaan. (Tai olemaan tekemättä itsestäänselviä asioita.)

    Tuntuisi että kaupunkirakentamisen tukena ei yksinkertaisesti ole riittävästi oikein koulutettua virkamiehistöä.

    VastaaPoista
  6. Löytyisikö teokselle jokin muu paikka baanalla, jossa ei olisi kaikumista edistäviä kallioleikkauksia ja asuintalot mahdollisimman kaukana? Esimerkiksi puut ovat hyviä melunvaimentimia, tuossa kohdassa on valitettavasti nyt mieluummin melunvahvistusta.

    Kyllä skeittaukselle täytyy ja kannattaa olla paikkoja nimenomaan "keskustan vilinässäkin" eikä vain yksittäisiin skeittipuistoihin eristettynä, sillä skeittareita on baanalla joka tapauksessa. Mutta, jos parhaat skeitattavat paikat sijoitetaan kohtiin, joissa skeittauksen aikaansaama kova meteli ei vie keneltäkään yöunia, saadaan aikaan win-win tilanne kaikille! :)

    Eli kaupunkisuunnittelussa kannattaa katsoa asioita monelta kantilta. Yhtä lailla kuin on käytävä läpi esimerkiksi millaisena ympäristö näyttäytyy pyörätuolia käyttävän näkökulmasta niin on järkevää miettiä millainen se on skeittarille, jolle kaikki skeitattavat elementit ovat mahdollisuuksia. Sijoitetaan sitten ne mahdollisuudet fiksusti. Ja kysytään vaikka skeittareilta itseltäänkin, jotta se soveltuvaan paikkaan sijoitettu "skeittimagneetti" varmasti sitten on skeittaridenkin mielestä houkutteleva. Tai kuten tässä tapauksessa on juurikin skeittaava taitelija suunnitellut teoksen. Ongelmana näyttää olevan vain huono sijoituspaikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Baana on suurimmaksi osaksi aika kapea ja kaikuva. Vähän lännempänä skeittaus ei ainakaan häiritsisi samaa taloa; varmaksi en uskalla sanoa etteikö se häiritsisi jotakuta muuta.

      On ilman muuta selvää, että asia olisi pitänyt miettiä paremmin jo Baanaa suunniteltaessa, kun Siltanen tiettävästi nimenomaan korosti teoksen olevan tarkoitettu skeitattavaksi.

      ...toisaalta lännempänä veistosta ei olisi saanut kallioseinään maalatun osan viereen. Se kallioseinä ja kaiku kun kulkevat käsi kädessä.

      Poista
  7. Kelle pitää soittaa että haluaisin nauttia tästä kaupunkikulttuurista ja taiteesta alkuperäisessä muodossaan?

    Ts. se mies joka päätti että vedetään asfaltti pois, sen takia kun oli tullut valituksia. Katu- ja puisto-osaston päällikkö? Onko lankanumeroa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pekka Sauri ei sitten antanut repimispäätöksen tehneen henkilön nimeä vaikka varmaan kyllä tietää!

      Poista
    2. Enää ei tarvinne soittaa kellekään tältä erää, kun asfaltti jo päätettiin palauttaa.

      Ymmärrän kyllä myös Pekkaa tuossa, ettei heitetä yksittäistä virkamiestä haukuttavaksi, vaan keskitytään korjaamaan virheet. Voinemme olettaa niistä myös opitun jotain.

      Tuhannen taalan tässä kuitenkin on, miten vältetään saman toistuminen yhä uudestaan. Miten päästään kierteestä, jossa kaupungin pitää aina tehdä jotain tyhmää josta sitten valitetaan? Miten saadaan positiivisetkin kokemukset huomioiduksi osanan päätöksentekoa?

      Yllä mainitsemani avoimuus on ehkä osavastaus, mutta korkeintaan osavastaus.

      Poista
  8. Maalla on hiljaista. Siellä ei tarvitse kuunnella ääniä. Ääni ja melu ovat osa kaupunkielämää. Ei tarvitse mennä, kuin länsinaapuriimme, jossa skeittaus on jo mielletty normaaliksi toiminnaksi kaupungeissa. Siellä on rakennettu skeittipaikkoja ihan kaupungin keskustoihin asuntojen välittömään läheisyyteen.
    http://www.nyhetsverket.se/nyhet/7260/Halsbrytande-konster-i-Bj%C3%B6rns-tr%C3%A4dg%C3%A5rd

    VastaaPoista
  9. Helsingin kaupungin ongelma on se, että virastoissa - ehkä terveydenhuoltoa lukuunottamatta, jossa kaikki tuntuvat olevan ylityöllistettyjä - istuu joukko suojatyöpaikoissa kiinni olevia henkilöitä, joista monilla on aivan liian paljon luppoaikaa ja aivan liian paljon valtaa osaamiseensa nähden. Nämä henkilöt ottavat mielellään päätettäväkseen ja elämänsä päätehtäväksi asuinalueiden asukkaiden mielipiteiden kuuntelun joka johtaa usein - muutaman asukkaan mielipiteen vuoksi - varsin ylimitoitettuihin ja rationaalisesti ajateltuna täysin järjettömiin ratkaisuihin.

    Toinen ongelma on arvo-alueilla asuvat keski-ikäiset ja eläkeläiset, joita Helsingissä riittää (keski-ikäisiä paljon myös töissä päättävissä elimissä esim. rakennusvirastossa): Kun he olivat nuoria Helsinki oli hiljainen, maailman mittakaavassa hiljainen pikkukaupunki, jossa pahennusta aiheuttivat lähinnä diinarit ja punkkarit.

    Skeittareiden ilmestyminen katukuvaan on ollut järkytys monelle vanhemmalle. Nuoret skeittarit taas ovat tottuneet "meteliin" ja kaupungin ääniin, joten he eivät edes ymmärrä kuinka paljon meteliä he voivat aiheuttaa: Barcelona, vanha skedeejien mekka on käytännössä kieltänyt skeittaamisen useilla alueilla koska skeittilautojen kolina kimpoilee talojen seinistä saaden aikaan aikaan sellaisen metakan, ettei toista ole. Lontoossa, Los Angelesissa ja esim. New Yorkissa on myös päädytty rajoittamaan alueita joissa skeittaus on sallittu.

    Toisin sanoen: Skeittausta harrastavien tulisi luopua ihmisten syyttelystä ja ymmärtää se, että heidän harrastuksensa on usein kovaäänistä, asukkaiden tulisi herätä siihen, että elämme nykyaikaisessa pääkaupungissa, jossa meteliä syntyy enemmän kuin kultaisella 60-luvulla ja virastojen työntekijöiden tulisi oikeasti tutkia asioita kentällä, eikä vain istua pöytiensä takana pyörittelemässä papereita ja tekemässä päätöksiä sen perusteella minkälaista palautetta he saavat kentältä.

    Käymällä itse paikan päällä ja keskustelemalla asiasta laajemmin ihmisten kanssa pääsee usein parempiin tuloksiin kuin vain puskemalla omat mielipiteensä ja päätöksensä läpi.

    VastaaPoista
  10. Yksi iso ongelma on varmasti se, että vaikka tietoa on se ei koskaan tavoita niitä ihmisiä joita se koskee. Hyvä esimerkki ovat kaupungin kaavakuulutukset. Kun Helsinki perustettiin riitti varmasti että kuulutukset lyötiin torille ja ihmiset ne sieltä lukivat.

    Nyt ne lyödään nettiin:

    http://www.hel.fi/hki/halke/fi/Julkaisut+ja+kuulutukset/Kaavakuulutukset

    Etsipä tuolta edes yksi joka koskee omaa asuinaluettasi! Jos kaupungin tiedotteita voisi tilata uutiskirjeenä, RSS-feedinä tms. joka kohdennettaisiin valitsemaasi kaupunginosaan, kortteliin tai osoitteeseen tieto ehkä tulisi pykälää paremmin perille.

    Näin ne ihmiset, joita muutokset koskevat, ehkä saisivat tietää niistä jo suunnitteluvaiheessa, osallistuisivat ja saisivat sellaista asuinympäristöä mitä toivovat ja tarvitsevat.

    VastaaPoista
  11. Vinkataan täällä: ajapa pyörällä Lauttasaaren läpi, siis suoraan Lauttasaarentietä, ja ihmettele sitä, miten Helsingin kaupunki kohtelee pyöräilijöitä.

    Älä jää auton alle, tulee paha mieli.

    VastaaPoista
  12. Tässä yksi vinkki sulle ja P. Saurille.

    Pyytäkää, että rakennusvirasto lopettaa näiden graniitista veistettyjen katukivetysten asentamisen pyöräkaistan kohdalle. Aikaisemmin pyöränkaistan kohdalle tehtiin nätti tai vähemmän nätti loiva lasku asfaltista kevyenliikenteenväylän tasolta autotien tasolle.

    Vaan ei enää tehdä. Sen sijaa asennetaan näitä katukivetyksiä. Tuo 45 asteen loivennus siinä ei juuri auta. Tarkoittaa sitä, että joka kerta joutuu hidastamaan, kun tulee tällaisen esteen kohdalle.

    Helsinki Euroopan pyöräilykaupungiksi. Jep, jep.

    VastaaPoista
  13. Lauttasaarentien pyörätiejärjestelyjä ollaan parantamassa, ja ihan syystä! Nythän koko pohjoispuolinen pyörätie on jyrsitty, käännetty ja myllätty jostain tuntemattomasta syystä, joten tilanne on ehkä huonoin mahdollinen. Viime kesänä uusitun päällysteen yhteydessä pyöräteitä ei maalattu ajoväylän viereen, mutta niin ollaan ilmeisesti tekemässä tulevaisuudessa. Samalla Lauttasaarentielle tulee pyörätaskut.

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-05-29_Kslk_18_El/4E7416EC-CA37-4251-8626-8C5CF597CA61/Lauttasaarentien,_Gyldenintien_ja_Otavantien_liike.html

    VastaaPoista
  14. Janne Siltasen haastattelu luettavissa täältä :
    http://wallmagazine.fi/skeittigate-hammentaa/#more

    VastaaPoista