Pysäköinninvalvonasta ja sen tehostamisesta puhuttiin pitkään. Helsingin virkamieskunta ei ole ollut innokas ottamaan rengaslukkoja käyttöön, vaikka sen laki nyt sallii. Esimerkiksi Kuopiossa ollaan inokkaampia.
Uudessakin laissa on paljon typeryyksiä. Esimerkiksi laittomalle tai vaaralliselle paikalle pysäköinnistä ei saa sakottaa enempää kuin kiekon ylityksestä. Rengaslukkoja saa myös käyttää vain hyvin rajatusti, ja ei esim törkeiden ratikkakiskoille pysäköijien kurittamiseen.
Typeryyttä on sen tulkinnassakin. HKL:n raivausauto on tänä vuonna siirtänyt jo 206 autoa kiskoilta, mutta yksikään ei ole saanut sakkoja, koska pysäköinnintarkastajan on pitänyt itse nähdä väärinpysäköinti (kuva ei riitä), ja HKL:n henkilökunnalle ei voi antaa pysäköinnintarkastajan statusta, koska pysäköinnintarkastajan esimiehen täytyy olla kunnallinen pysäköinninvalvoja. Tästä on kaikesta oikeusasiamiehen ennakkopäätökset.
Lautakunta kuitenkin tahtoi valvontaan kehitystä aika yksiäänisesti. Kevään mittaa lupailtiin jotain konkreettista.
Oma suosikkiajatukseni on roudata laittomiin paikkoihin pysäköityjä autoja jatkuvalla syötöllä Kalasataman kentille sitä tahtia kun hinausauto vaan ehtii. Noudettavissa pois kuluja ja sakkoa vastaan. Rajoittaisi aika nopeasti pysäköintiä ratikkakiskoilla tai vaikka Manskun pyöräkaistalla, ja tämän laki sallii.
 |
| Rengaslukko. Kuva Savon Sanomat |
Kalasataman keskus jätettiin pöydälle. On se melkoinen monsteri.
200m kanttiinsa. 8 tornia jotka kohoavat 120 metrin korkeuteen. Yksi niistä suomen korkein asuintorni. Kolmannen kerroksen korkeudella on seinässä reikä, josta syöksyy sisään moottoritie (oikeasti, keskellä taloa). Talolla on oma metroasema. Alakerran kauppakeskuksen promenadilla kulkee ratikka. Samassa kompleksissa on asuntoja, kauppakeskus, terveyskeskus, elokuvateatteri, hotelli, baareja...
On tuskallisen ilmeistä, että tämän suunnittelijoilla on liian hyvin mielessä, miten pienoisrautaiteitä rakennetaan. Ja siitä huolimatta tämä saattaa olla yksi parhaita suunnitelmia mitä Helsinkiin on tehty. On ainakin maankäytön tehokkuutta.
 |
| Kalasataman keskus ja Le Ville Contemporaine. Edistys on tuonut meille värikuvat ja ulokkeet julkisivuissa. |
Herttoniemen kompleksi on astetta maltillisempi, ja hyväksyttiin nyt.
Kummassakin on 300 liityntäpysäköintipaikkaa. Epäselvää on, kuka ne maksaa. Liityntäpysäköinti kun ei ole investointi joukkoliikenteeseen, vaan yksityisautoiluun. Se voi olla järkevää, jos se yhdistetään keskustaan autoilun rajoittamiseen jonkinlaisena poliittisena kompormissina. Itsessään se ei kuitenkaan hyödytä mitään. Yhden autoilijan joukkoliikennematkaa ei kannata subventoida 10 eurolla, mutta yhden auton poistamisesta keskustasta tuo kannattaa joskus maksaa, jos ei halvemmalla saa.
Yksi kaava lauttasaareen myös. Kadulle aikoinaan rakennetut portaat siirettiin osaksi tonttia ja suojeltiin.
Nippu puitesopimuksia meni esityksen mukaan. Kilpailutukset lienee tehty kaikkien säääntöjen mukaan.
Tapsan pyynnöstä korjaus: ei, Itäväylä ei ole tiehallinnon tarkoittamassa mielessä moottoritie, vaan seututie 170. Smith-Polvisen käsite "moottorikatu" voisi olla sille sopiva, jos sitä käytettäisiin arkikielessä.
VastaaPoistaKäytännössä se on Helsingin sisääntulomotari ihan siinä kuin muutkin.
Sanaa käyttämällähän sen käyttö yleistyy... Moottorikatu on ihan yleinen liikennetekniikan käsite kaupunkiympäristössä kulkevalle motarintapaiselle eikä mitään pelkkää smithpolvista. Kehä III ja sen sisäpuoliset -väylät ja kehät ovat kaikki* moottorikatuja ja eron tekeminen sillä perusteella, onko siellä joku liikennevalo tai suoraan tiessä kiinni oleva bussipysäkki vihreiden liikennemerkkien käytön esteenä, on muusta kuin liikennesäännöistä puhuttaessa aika turhaa.
VastaaPoista* koillisluoteisvanhajoojoo
Hyvä, puhun jatkossa moottorikaduista tai motareista. Edelleenkin siis viitaten niillä Kehä II:een ja kaikkiin motareihin sen sisäpuolella, juridiseen statukseen katsomatta. Jos on ensisijaisesti eritasoliittymät, niin se on motari.
VastaaPoista