"[...] tarkastusraportin luvut 1,2 ja 3.1 ovat pääosin julkisia. Salassa pidettäviä näissä luvuissa ovat ne henkilönimet ja yritysten nimet, jotka liittyvät vireillä olevaan poliisin esitutkintaan (Julkisuuslaki 24 § 1 kohta 3). Luku 3.2 todettiin salassa pidettäväksi julkisuuslain 24 § 1 kohtien 15 ja 19 perusteella. Luvussa on käyty läpi 10 rakennushankkeen lisä- ja muutostöitä. Salassapidon perusteena on, että tarkastusraportin tämä osaa tulee olemaan osa kaupungin oikeudenkäyntiaineistoa tulevissa prosesseissa ja tiedon antaminen siitä on vastoin kaupungin etua (24 § 1 kohta 19). Lisäksi luvun julkaiseminen antaisi tietoa käytetystä tarkastusmenetelmästä ja vaarantaisi valvonnan sekä tehtävien jatkoselvitysten onnistumisen (24 § 1 kohta 15)."
Päätöstä varmasti auttoi se, että olin tehnyt kyseisestä asiakirjasta tietopyynnön, ja lautakunta olisi sitä ensi viikolla käsitellyt.
Sitten vielä toinen hyvä uutinen. Taannoin kirjoitin kuinka katuruokamyyntiä hankaloittaa massiivinen byrokratia: hakemukset joissa ei ollut 11 erilaista todistusta liitteenä hylättiin. Facebookissa Jussi Mäkinen ehdotti, että miksei pakollisia todistuksia voitaisi hyväksyä vasta tarjouskilpailun voittajilta, sen sijaan että ne vaaditaan kaikilta. Välitin ehdotuksentä palveluosaston päällikölle, eikä hänen mielestään sille ollut mitään estettä. Ilmeisesti jatkossa siirryttäneen siis tähän suuntaan, ja pienyrittäjien elämä muuttuu hiukan helpommaksi. Edelleen pitää kyllä todistaa työehtosopimukset, elintarviketurvallisuus ja harmaan talouden torjunta, mutta vasta jos on saamassa ylipäänsä oikeuden harjoittaa liiketoimintaa, ei ennakkoehtona hakemiselle.
Sitten listalle.
Erinäisten virastojen johtosääntöjä muutetaan siten, että vastuut vähän selkiytyvät. Lausuimme lautakunnan kantana, että ajatus siirtää katujen puhtaanapidon valvonta rakennusvirastoon on järkevä. Hiukan hämäräksi jäi, miksei näin ole ollut aina.
Töölölahdenpuiston pohjoisosaan hyväksyttiin pohjatöitä kolmella miljoonalla. Itse puistosuunnitelman hinnaksi on arvioitu 66 miljoonaa, mutta sitä käsiteltäessä virkamiehet vakuuttelivat, että ei sitä nyt lähdetä tuolla hinnalla tekemään, vaan tehdään vain se mikä on rakentamisen kannalta välttämätöntä. Tämä 3 miljoonaa on kuulema noita välttämättömiä töitä, vaikka nyt jo paalutetaan puistonpohjaa.
Kruunuvuorenrantaan hyväksyttiin iso kasa katuja. Pääosin ihan ok, ainoalla isommalla kadula pyöräkaistat jotka nousevat välillä pytöäteiksi. Vähän sekavaa, mutta ei niin paha että kannattaisi nyt alkaa repiä auki. HePo oli jättänyt muistutuksen, joka huomioitiin osittain. Lautakunnassa sian vielä suullisen lupauksen, että Gunillankadun ja Mellinintien risteyksessä oleva pyörätien aukko on vähintään 2 metriä leveä, kun piirroksessa se vaikuttaa kapeammalta.
Meilahdesta alas Pikku-Huopalahteen rakennetaan asfaltoitu polku Pihlajatieltä Kuusipolulle. Se oli aikanaan piirretty asemakaavaan, mutta jätetty rakentamatta. Nyt eteläpuolinen taloyhtiö valitti, että ihmiset kulkevat heidän pihansa läpi, ja että sitä paitsi eteläpuolinen taloyhtiö on rakentanut kaupungin maille parkkipaikan ja lämmitystolpat.
Kaupunki päätti sitten rakentaa polun, pohjoispuolinen taloyhtiö tietenkin vastustaa.
"Asunto Oy Pihlajapuisto toteaa katusuunnitelmasta antamassaan muistutuksessa, että Pihlajapolku on tarpeeton, koska Pihlajatieltä Sireenikujalle on olemassa vaihtoehtoisia reittejä ja että Pihlajapolun reitti ei toteudu esteettömänä kulkuyhteytenä. Asunto Oy Pihlajapuiston muistutuksessa todetaan lisäksi, että suunniteltu reitti ei estäisi maastossa kulkevan epävirallisen reitin käyttöä ja että nykyistä Pihlajapolkua ei käytetä läpikulkureittinä Syreenikujalta Pihlajatielle. Asunto Oy Pihlajapuisto pyytää muun muassa kiinnittämään huomiota siihen, että jos Pihlajapolku halutaan rakentaa, sen tulisi olla nyt suunniteltua neljää metriä leveää kapeampi."
Sanoisin, että jos rakentaa toisen maille, niin pitää niellä tappionsa kun tämä 60 vuotta myöhemmin huomataan. Emme me sentään Espoossa elä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti