Helsingin tietotekniikkaohjelma 2012-2014

Tämä ei liity lautakuntaan, vaan asiaa käsittelee kaupunginhallitus. Lupasin kirjoittaa vihreälle kaupunginhallitusryhmälle kommentteja aiheesta ja mennä maanantaina kuuntelemaan ohjelman valmistelijan esitystä ryhmälle.



Tietotekniikkaohjelma on ammattitaitoisesti laadittu. Se käsittelee asioita kovin yleisellä tasolla, kuten tälläisessä kolmen vuoden ohjelmassa on käytännössä pakkokin: varsinaiset teknologiavalinnat pitää sitten tehdä tilanteen ja ajankohdan mukaan erikseen.

Kehittämisperiaatteisiin nostaisin kaksi uutta teemaa

1) Avoin data. Kaikki tietojärjestelmät suunnitellaan sitä silmällä pitäen, että niiden tietoa voidaan jakaa avoimesti kaupunkilaisille. Poikkeuksena tiedot, jotka yksityisyyden suojan, salassapitosäädösten tai muun syyn takia tulee pitää salassa.

Tausta: Avoimen datan edistäminen perustuu avoimen hallinnon periaatteisiin ja myös mainitaan tietotekniikkaohjelman visiossa. Se vahvistaa kaupunkilaisten vuorovaikutteista osallisuutta ja käyttäjälähtöisiä innovaatioita, joihin ohjelmalla pyritään. Lisää konkretiaa avoimesta datasta löytyy esimerkiksi IMB:n juuri julkaisemasta Smarter Cities Challenge Helsinki -raportista.


2) Avoin lähdekoodi. Kaupungin tilaama ohjelmistokehitys julkaistaan EU:n avoimen lähdekoodin lisenssillä (EUPL), ellei tästä ole erityisistä syistä tarpeen poiketa

Tausta: Avoin lähdekoodi ensinnäkin varmistaa, että tilaajalla on täydet mahdollisuudet hyödyntää ja kehittää ohjelmistoa jatkossa toimittajasta riippumattomasti. Toisekseen se tukee ja helpottaa avoimien rajapintojen luomista. Kolmannekseen se mahdollistaa samojen ratkaisujen käyttämisen eri hallintokunnissa ja myös kuntayhtymissä ilman ylimääräistä byrokratiaa.

On syytä huomata, että tämä on aivan eri asia, kuin suositaanko valmiiden tuotteiden ostoissa suljettuja vai avoimia ratkaisuja (esim. MS Office vs. Open Office). Jos ja kun Helsinkiä varten tehdään uusia ohjelmistoja tai lisäosia olemassaoleviin ratkaisuihin, on kaupungin etu, että ne ovat avoimesti kaikkien käytössä.

• EUPL
• Laajempi perustelu avoimelle koodille julkishallinnossa

Molemmat ehdottamani lisäykset tukevat suoraan tietotekniikkaohjelman strategisia päämääriä: avoimuutta, vuorovaikutteisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta.


Ohjelman yhteydessä käsitellään myös selvitysraportti mahdollisuuksista korvata MS Office avoimen lähdekoodin OpenOfficella. Tämäkin selvitys on perusteellinen ja ammattiatitoisesti laadittu. Johtopäätös on, että kaupunki on niin tiukasti naimisissa MS Officen kanssa, että siitä irtautuminen ei olisi taloudellisti tarkoituksenmukaista, koska järjestelmien muutokset ja koulutus tulisivat kalliiksi.

Naimisissaolo yhden toimittajan kanssa on strateginen valinta, johon sisältyy riskejä. On todennäköistä, että kun tietotekniikkaohjelmassa povatusti pilvipalvelut ja mobiilipäätteet yhä ylestyvät, osa näistä riskeistä toteutuu. Mutta tämä kysymys on laajempi kuin vain kahden toimisto-ohjelmiston vertailu, ja sitä täytyy lähestyä aika paljon laveammin. Tehdyn selvityksen pohjalta siirtyminen open officeen ei nykytilanteessa kannata.

YTLK:n lista 31.1.2011

Lista tässä

Viime kerralla pöydälle jäänyt palvelusopimus käsitellään uudestaan. Lueskelin sitä ja liitännäisiä sopimuksia jo aamulla ja jatkan huomenna. Muutamia kysymyksiä noussut mieleen, katsotaan jos niihin saisi selvyyttä ennen kokousta tai kokouksessa.

Myös vastaus Soininvaaran Santahamina-aloitteeseen nousee pöydältä. Ajattelin ehdottaa, että Santista voisi saada osin kaupunkilaisten (virkistys)käyttöön jo ennen kun armeija sieltä lähtee. Muotoilu täytyy vielä arpoa lisäykselle.

Herttoniemen metriksen seudun kaava kommenteilla. Kaavahan on aikasta hieno, ja kommentitkin hyviä. Uusi kaupunginarkkitehti näyttää päässeen hyvin vauhtiin töissään. Pari nostoa:

Alueen kokonaiskerrosala on 46 700 k-m 2 . Arvioitu asukasmäärä on noin 350. Autopaikkojen kokonaismäärä on 800. Yhteiskäytöllä autopaikkamäärä voidaan laskea noin 700:aan. Asemakaava-alueelle saadaan sijoittaa vähintään 200 autopaikkaa metroaseman liityntäpysäköintiä varten.

Aika paljon parkkipaikkoja, eikä ihan valjennut millä perusteella nuo on laskettu. Suurin osa selvästi jollekin muulle kuin asukkaille.

Liityntäpysäköinnistä pitää kysyä, että mitä nyt tarkoittaa "saa sijoittaa", ja miten se suhtautuu tuohon edelliseen numeroon. Siis onko ne pakko rakentaa, vai saa rakentaa jos joku haluaa maksaa. Ja kukakohan sen maksaa? Autoilun rahoittaminen ei kuulu HSL:n toimenkuvaan, joten varmaankin joku muu? Ne paikat ovat useamman kymppitonnin kappaleelta.

Muutosehdotusalueelle on sijoitettu pääosin toisistaan erotellut jalankulku- ja pyörätiet. Vain päättyvällä Hiihtomäentien pohjoisosalla pyöräily on siirretty kadulle. Koko alueella on erityisesti kiinnitettävä huomiota kävelyyn liikkumismuotona. [...] Pyöräilijät on mieluummin sijoitettava erilleen vilkkaimmista metroon ja kauppakeskukseen suuntautuvista jalankulkijoiden reiteistä alueen eteläosassa.

Tämä kuulostaa hyvältä, ja on riittävä tarkkuus kaavalle. Sitten liikennesuunnitelmassa mietitään, että riittäisikö tuolla kuitenkin pyöräkaistat.

Herttoniemen uusi metris

Myös Tuomarinkylän kartanon alueen asemakaavaa kommentoidaan. Oleellisesti kartanoalue suojellaan, mutta uuden maneesin saa rakentaa ja jotain teknisiä lisärakennuksia. Ynnä kaikkea pientä viilausta. Rakennusviraston kommentit koskevat lähinnä pusitojen ja vinttikoirien tai hevosten tarpeiden yhteensovittamisesta. Ei pistänyt mitään ihmeempää silmiin. Tietysti voisi aina miettiä, kuinka paljon peltoa tarvitaan näinkin lähellä kaupunkia, mutta ei mennä siihen, se on kaupunkisuunnittelulautakunnan asia eikä YTLK:n.


Lisäksi kasa tulvavahinkoja samasta tulvasta jota viimeeksi käsiteltiin. Kun silloin päätettiin antaa puolet haetusta summasta, avasiko se matopurkin ja nyt pitää antaa muillekin ihan vaan siksi? En tiedä, täytyy kysyä viraston lakimiehen kanta.

Yleisten töiden lautakunta 24.1.2012

Kokous vähän kesti, mutta 54 miljoonaa kannataakin hetki puida. Lista tässä.

Lautakunta oli saanut kirjeen Kännikapina-kampanjalta, joka toivoi alkoholimainonnan kieltoa kaupungin omistamiin mainospaikkoihin. Abstraktilla tasolla puhuttiin hankkeesta, mutta käytännössä sopimus Clear channelin kanssa on voimassa vielä 11 vuotta, ja sitä on hankala muuttaa.

Tulvan aiheuttamista vahingoista yhden hakijan autotallissa päätettiin korvata puolet, vaikka asiaa ei voitukaan kaupungin vastuuksi osoittaa, koska oli ajateltavissa, että kaupungin olisi kuitenkin ehkä pitänyt mitoittaa viemärit paremmin. Emme siis tunnustaneet juridista vastuuta, mutta päätimme kohtuuden vuoksi tulla vastaan.

Oden santahamina-aloitteesta puhuttiin laajalti. Esittelijän tekstiä kiiteltiin, mutta jätettiin vielä pöydälle, koska puheenjohtaja halusi aikaa muotoilla siihen täsmennyksiä. Aikanaan metroa sorvattaessa oli kuulema kysynyt, mille puolelle punaisten hautausmaata metroasema pitäisi laittaa. Ehdotin, että vasemmalle.

Ensi kokoukseen voisi sorvata jonkin lauseen siitä, että Santiksen avointa virkistyskäyttöä pitäisi edistää jo ennen kun SA-INT saaresta kokonaan luopuu (joskus tuntemattomassa tulevaisuudessa).


Taka-töölön kirkon laajennos meni läpi. Laajalti keskusteltiin 178 neliömetristä, jotka siirretään puistosta osaksi tonttia. Niillä menee jo tällä hetkellä kirkon ajotie, ja tällätavoin niiden hoitovastuukin siirtyy yksiselitteisesti kirkolle.

Staran kanssa tehtävä 54,5 miljoonan euron palvelusopimus oli kokouksen selvästi suurin asia. Se jäi pöydälle puolen lautakunnan ehdotuksesta. Esityslistateksti kun oli aivan liian suppea, ja esittelykalvotkaan eivät kertoneet oikeastaan mistä sovitaan, ainoastaan eri momenttien kokonaismäärärahoja.

Rakennusviraston ja Rakentajapalvelu Staran suhde on sekava vaikea ymmärtää. Stara erotettiin virastosta pari vuotta sitten erilliseksi virastoksi, joka toimii ikäänkuin HKR:n alihankkijana. Paitsi ettei aivan: Staralla teetettäviä töitä kustutaan "omina töinä tekemiseksi", ja niiden suunnittelu vaikuttaa paljon enemmän viraston budjetoinnilta kuin palvelutuottajan kanssa sopimiselta.

Kyseessä ei siis oikeastaan ole mikään tilaaja-tuottaja-malli. Mutta toisaalta virastot on erotettu, mikä tietenkin lisää byrokratiaa ja tarvittavia sopimuksia. On hiukan vaikea nähdä tämän järjestelyn järkevyyttä, mutta se on kai valtuustossa jossain kahnauksessa syntynyt, eikä sitä voi lautakunta purkamaan lähteä. Pitää siis koittaa sitä kehittää.

Minulla on nyt kotonani 500 sivua sopimusta liitteineen. Ensi tiistaiksi täytyy katsoa, saako siitä jotain tolkkua. Luvassa myös uusi täydennetty esittely.


Tuukkalantien katusuunnitelma hyväksyttiin saatteella, että jatkosuunnittelussa sitä muokataan ehdotukseni mukaisesti.

Ongelmana oli, että Aarrepuiston suunnasta tuleva yhdistetty kevyen liikenteen väylä muuttui suunnitelmassa yhtäkkiä jalkakäytäväksi. Tämä ohjaisi sieltä tulevia (luultavasti harvoja) pyöräilijöitä jatkamaan ajamista jalkakäytävällä. Ehditin, että jalkakäytävän poikki vedetään viistoon esteettömyysreunakivi, ja ajoradan ja puistopolun yhtymäkohtaan ei laiteta reunakiveä ollenkaan.

Havainnollistus ehdotuksestani käytettäväksi jatkosuunnittelussa. Tuo esteettömyysreunakivi voisi olla ehkä enemmän poikittain, mutta en jaksa nyt leikkiä gimpillä enempää.

Lopuksi puhuimme vielä talvikunnossapidosta. Erityisesti suojateistä, joiden hoito on nyt ollut ala-arvoista. Ne pitää nostaa prioriteetissa paljon ylemmäs. Ei riitä, että joukkoliikenteen käyttämä katu on aurattu, jos pysäkille ei pääse. Joukkoliikenteelle haittaa aiheuttavan pysäköinnin talvirajoituksista unohdin kysyä, joten pistin kysymyksen kaupungininsinöörille facebookkiin.


Lisäksi virasto lahjoitti lautakuntalaisille kangaskassit ja vihreitä kuulia. Kyse ei ilmeisesti ole Pekka Haaviston vaalikampanjasta.

YTLK:n lista 24.1.2012

Melko vähän asioita, mutta useammassakin hiukan ihmeteltävää. Saa nähdä kauanko kestää. Lista tässä

Isoimpana asiana sopimus Staran kanssa katu- ja puistoalueiden ylläpidosta 54 miljoonalla. Katu- ja puisto-osaston kokonaisbudjetti on 93 miljoonaa, ja tässä ollaan käyttämässä siitä 60% sopimuksella yhden tuottajan kanssa, esitellen asia lautakunnalle vain kursorisesti. Olkoonkin, että sopimusosapuoli on kaupungin oma yksikkö, joka oli vielä muutama vuosi sitten osa rakennusvirastoa.

Minun on hieman vaikea ymmärtää sitä tapaa, jolla HKR:n ja Staran työnjako toimii. Jos ylläpitopalvelu ostetaan palvelusopimuksena yhtenä könttänä, säilyykö HKR:llä oikeus yksityiskohtaiseen töiden uudelleenpriorisointiin, vai lyödäänkö toimintalinjat lukkoon sopimusta tehtäessä? Esimerkiksi vaikka ne ykkösluokan talvikunnossapitoreitit. Kenen tehtävä on oikeastaan demokraattisesti valvoa katujen ja puistojen hoitoa? YTLK:n vai teknisen palvelun lautakunnan (joka valvoo Staraa)? Nyt toimintamalli sysää laajan osan päätöksistä Staran puolelle, mutta muodollinen valvonta jää YTLK:lle. Jolla ei kuitenkaan ole suoraa valtaa puuttua yksityiskohtiin. Vai onko? En nyt tiedä, olemmeko tässä ostamassa palvelua, vai tekemässä puitesopimusta, jonka sisällä sitten ostamme palveluita tarpeen mukaan.

Ylipäänsä jaottelu kilpailutettuihin töihin, ja "omiin töihin" eli Staralla teettämiseen on ongelmallinen. HKR tilaa töitä Staralta lähinnä periaatteella, että mitä Stara osaa tehdä ja mihin sillä on resursseja. Siis optimoiden Staran toimintaa, ei omaansa. Toisaalta Stara taas ostaa ulkoa töitä noin puolet budjetistaan. Eli HKR teettää "omina töinä" Staralla asioita, jotka Stara sitten ostaa yksityisiltä urakoitsijoilta. Tai siltä ainakin vaikuttaa.

No, näitä pääsen kyselemään tiistaina. Vähintäänkin haluan nähdä sen sopimuksen ennen hyväksymistä.


Vastataan Soininvaaran aloitteeseen Santahaminan saamisesta asuinkäyttöön. Vastaus on varovaisen myötäsukainen, mutta mehän emme tästä päätä. Merkittävä lausuja on kaupunkisuunnitteluvirasto, joskin senkään lausumilla ei ole juuri väliä, jos armeija ei halua Santiksesta lähteä.

Ajattelin kyllä huomauttaa lauseesta "Alueen [Kruunuvuorenrannan] rakentaminen edellyttää 600 metrin pituista tunnelia Linnanrakentajantielle aina Itäväylältä suojeltujen Herttoniemen kartanon ja puiston ohitse Laajasalon sillalle asti". Se ei nimittäin pidä paikkaansa. Ei edellytä. Kyseinen suunnitelma on laadittu oletuksella, jossa ratikkayhteys ei nosta julkisen liikenteen kulkumuoto-osuutta lainkaan, kun ratikkasuunnitelman mukaan se nostaa sitä 6 prosenttiyksikköä. Tarkemmat laskelmat tuolla.

Sen sijaan on kyllä täysin totta, että "Jos Santahamina päätetään kaavoittaa asumiskäyttöön, on koko alueen katuverkon mitoitus ja liikenteen tilatarpeet arvioitava."


Katusuunnitelma Tuukkalantielle Vesalaan. Rauhallinen asuntokatu muutetaan kaksisuuntaiseksi, koska bussiliikenne jonka takia se yksisuuntaistettiin -72 loppui jo vuoskymmeniä sitten. Samalla levennetään ja rakennetaan jalkakäytävät kunnolla. Yksi iso mutta. Puiston läpi ojan vartta tuleva yhdistetty kevyen liikenteen väylä muuttuu sujuvasti kadun varren jalkakäytäväksi, jolla ei saa pyöräillä. Eihän tätä näin voi tehdä.

Tuukkalantien katusuunnitelma, jossa pyörätie vaan yhtäkkiä unohtuu jonnekin matkalla B:stä A:han.

Mutta miten se pitäisi tehdä? Pyöräilijät tietenkin sopivat Tuukkalantiellä ajoradalle, ja yhdistetyn väylän voisi korvata pelkällä kävleytiellä. Mutta tuo kelvinpätkä on suoraa jatkoa pyöräreitille Aarrepuistosta ja metroaseman suunnalta. Käytännössä siitä siis ajettaisiin silti. Ehkä jonkinlainen liittymä tuohon ajoradan kavennuksen kohdalle? Tai siirettäisiin pyörätie kokonaan toiselle puolelle ojaa?

Pohjallahan tässä on huono liikennesuunnitelma, joka perustuu kevyen liikenteen ajatteluun. Kävely ja pyöräily ovat eri asia, ja ne pitää ajatella erikseen. Jos niitä ajatellaan jotenkin samana kategoriana, sattuu yhtämittaa näitä lapsuksia.


Taka-töölön kirkkoon rakennetaan maltillisesti lisäsiipiä. Lausumme, ettei meillä ole tähän mitään sanottavaa, mutta kiitos kun kysyitte. Lisäksi kolme autoa kolhiintunut ajettuaan kuoppaan tai rotvalliin ja yksi tulvassa.

Yleisten töiden lautakunta 17.1.2012

Lyhyestä listasta huolimatta kokous hetken yli kaksi tuntia. Kaikki asiat esityksen mukaan. Esityslista tässä

Tammisalon aluesuunnitelma hyväksyttiin. Keskustelua nousi muun muassa siitä, kuka vastaa kanavista. Satama vastaa periaatteessa merenkulusta, mutta käytännössä satamaa kiinnostaa vain laivaliikenne, ei huvivenekanavat. Sisälahdista vastaa kuulema taas liikuntavirasto. Ja Tammisalon kanava on rakennusviraston (viime kerralla) rakentama. Tilanne on siis sangen sekava.

Aluesuunnitelmien kustannuksista oli myös laajaa keskustelua. Kun suunnitelmassa budjetoidaan kaksi miljoonaa 30 vuoden aikana, onko se paljon vai vähän? Ehdotin, että tähän voisi laskea jotkut vertailuluvut, paljonko erilaiset alueet keskimäärin saavat maksaa, jotta voisi katsoa mennäänkö yli vai ali viitebudjetin. Tälläistä saattaisikin olla tulossa kevään mittaan, vaikka kuulema viitehinnat eivät ole olleet kaupungilla tapana.

Graffitipaikkojen selvittämistä kannattettiin. Kuulema Taskessa joku itse asiassa jo selvittää näitä. Suopeasti suhtauduttiin myös Kulosaaren aidan graffitien tekemiseen uudestaan. Maalauspaikaksi siitä ei kuitenkaan ole, koska paikka on pikkusen vaarallinen.


Omissa asioissa kysyin HRI:stä puuttuvista datoista ja Manskun pyöräkaistalle parkkeeraajista.

Helsinki Region Infosharessa on tiedot kaupungin tuloista ja menoista 2009 ja 2010 avoimena datana. Tiedoista kuitenkin puuttuu Rakennusvirasto ja Stara, ilmeisesti teknisten yhteensopivuuskysymysten takia. Kaupungininsinööri lupasi selvittää asiaa.

Kysyin myös Mannerheimintien uudella pyöräkaistalla parkkeeraamisesta, josta on ollut jo juttuja mediassakin. Pyöräkaistallahan on pysähtymiskielto, eli autoja voi sakottaa vaikka kuski olisi sisällä autossa. Jatkuvaa päivystystsä ei toki voi tehdä, mutta jonkinlaisia täsmäiskuja saattaisi olla luvassa.

Kokouksen tauolla puhuin talvihoidosta Katu- ja puisto-osaston päällikön kanssa. Viime kokouksessa hyväksytty kartta ykkösluokan reiteistä oli paljastunut puutteellisesti valmistelluksi, ja se keskustellaan uusiksi kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Uusi kartta perustunee pääreittiselvitykseen, jota Hepokin oli tekemässä.

YTLK:n lista 17.1.2012

Luvassa lyhyt kokous, esityslista tässä.

Vastaukset Emma Karin ja Johanna Sumuvuoren aloitteisiin koskien graffitimaalauspaikkoja yleisesti ja  Kulosaaren meluaidassa erityisesti. Nämä vedettiin viime viikolla takaisin valmisteluun, ja hyvä niin. Nyt vastaukset ovat sangen hyviä, ja molempia alotteita kannatetaan.

Tammisalon aluesuunnitelma hyväksytään. Luonnonmetsien muuttamisesta hoidetuiksi puistoiksi on ollut puhetta, mutta itse en kyllä suunnitelmasta sellaista löytänyt.

Lisäksi kolme autoa on vaurioitunut väitetysti viime talvena kun niitä siirrettiin lumenaurauksen tieltä (omistajien jätettyä ne siirtokehotusten jälkeen kadulle) ja yksi liukastuminen.

Omissa asioissa ajattelin ottaa esiin kysymyksen, miksei rakennusviraston budjettitietoja ole HRI:ssä muiden virastojen tapaan, sekä lumikasat pyöräteillä, ja mitä niille ollaan tekemässä. Kuten myös Mannerheimintien pyöräkaistalla pysäköinnin ja mitä silleen ollana tehty tai tekemässä.

Myös talvikunnossapidon ykköstason reitteihin palataan, mutta ehkä kokouksen ulkopuolella.

Yleisten töiden lautakunta 10.1.2012

Lautakuntavuosi alkoi hyvissä merkeissä. Unohdin lautakuntakoneen ja HST-kortin kotiin, kuten kaikki paperitkin. Seurauksena en joudu Ahjoon koskemaan ja voin käyttää vain yhtä onetta kahden sijasta. Esityslista tässä.

Rakennusviraston toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Olin olettanut, että tämä jäisi pöydälle, mutta nyt otettiinkin yhdellä vedolla. Vähän teki mieli pyytää pöydälle, mutta en siihen viitsinyt ryhtyä, kun ollaan jo valmiiksi myöhässä. Pahoitteluni kaikille blogikommentaattoreille, joille ei nyt tullut mahdollisuutta ennakkokritisoida tätä

Merkillepantavasti "kevyt liikenne" korvattiin jalankululla ja pyöräilyllä. Oli mukava kuunnella, miten virkamiehet korjailivat lauseitaan lennossa. Hyvin se sujui. Kun aikansa sanoo "kävely ja pyöräily", niin kohta sitä huomaa jo ajattelevansa, että kummastako tässä olikaan puhe, ja kategoriat eriytyvät mielessä.

Pyöräväylistä toimintasuunnitelmassa todetaan:

Lisäksi ohjelmaan sisältyy pieniä kevyen liikenteen väylien järjestely-, kunnostus- ja viitoitustöitä, jotka tehdään erillisen, keväällä 2012 valmistuvan hankeohjelman mukaisesti. Ohjelma laaditaan yhteistyössä KSV:n liikennesuunnitteluosaston ja pyöräilyprojektin kanssa.

Myös talvikunnossapitokarttaa on kehitetty. Uusi kartta on vanhaa rehellisempi, kun pääosin pyöräteiden luokitus riippuu kadun yleisestä luokituksesta suoraan. Näin on tähän astikin tehty, mutta kartoissa ne on näennäisesti eroteltu. Nyt kaduista irralliset pääväylät on selvästi merkitty erikseen (ja ensimmäistä kertaa voivat saada ykkösstatuksen). Kuulema nämä väylät oli neuvoteltu KSV:n kanssa. Täytyy varmistaa, miten homma meni.

Katujen investointirahoista 37% päätyy käenpojalle nimeltä "projektialueet" ja puistoista 33%. Se tarkoittaa Jätkäsaarta, Hernesaarta, Kalasatamaa ja Kruununvuorta. Uudet alueet tietysti maksavat, ja ne on ehkä järkevä kirjata erillään vanhojen alueiden kehittämisestä.


Sadevesitulvien riskejä selvitetty. Ei lakisääteistä puuttumista vaativia riskejä, mutta kaikenlaista mitä lähdetään korjailemaan pikkuhiljaa. Sadevesi on byrokraatiksi hulevesi, ja meren tai jokien tulvista (jotka ovat paljon jännempiä) ei nyt siis ole kyse.

Kivikkoon suunniteltu uutta pientä asuinaluetta, aj sen kadut hyväksyttiin. Hyvin tehtyjä lähiökatuja näyttivät olevan, huomautin vain muutamasta kohdasta, joissa oli pieniä lapsuksia. Päälinjana on jalankulut tasoiset pyörätiet niillä kaduilla, joilla minkäänlaisia pyöräteitä on, ja risteyksissä jatketut jalkakäytävät. Lähiöä tehdään lähiötyyliin, enkä siitä mitään sanonut. Tästä pitäisi joskus puhua enemmänkin, että millaiset ratkaisut sopivat esikaupunkialueelle.

Samalla käsiteltiin Kehä I:n ylittävä puistosilta Viikistä Kivikkoon. 14-20 metriä leveällä sillalla kasvaa puita ja pensaita, ja siinä menee kaarteleva pyörätie sekä talvisin myös latu. Hinta vaan on 4 miljoonaa, ja siihen odotellaan valtion osarahoitusta. Saa nähdä kauanko odotellaan, ainakaan tänä vuonna ei mitään tapahdu.

Graffitiasiat vedettiin takaisin valmisteluun. Niistä siis lisää ensi viikolla.

Lisäksi yksi liukastuminen ja kaksi tulvassa vaurioitunutta autoa. Autojen tulvavauriot eivät ole mikään vitsi, näitä on jo ainakin neljä tullut parin kuukauden aikana, joissa autoilija on ajanut syvään veteen ja vaatii että kaupunki korvaa hajonneen auton. Ei korvaa. Katsokaa eteenne tai ottakaa vakuutus.