Yleisten töiden lautakunta 23.10.2012 (ja 16.10)

Aika vähän asioita, lista tässä.

Tumppi Varonen (sd) oli ehdottanut Sörkan vankilan viereisen tyhjän tontin ottamista asukkaiden viljelykäyttöön. Vastaus on, että maaperä on pilaantunutta eikä siinä saa viljellä, mutta säkkiviljely sopii, jos joku yhdistys tai muu taho siihen lupaa hakee. Soitin Tumpille, joka sanoi vievänsä terveiset myös asukkaille, ettei tarvitse suotta odotella siihen asti että kaupunginhallitus asiaa joskus käsittelee. Dodo ry auttaa viljelyssä mielellään alkuun.

Päivi Lipponen (sd) taas kaipaa lisää pyörätelineitä. Vastasimme, että hyvä ajatus, ja aiheesta onkin erilaista selvittelyä käynnissä. Jos (ja kun) pyöräilyprojektia jatketaan, asiaa työstetään siellä.

Laulukujan katusuunnitelman pyysin pöydälle. Pohjois-Haagan liikenneryhmä oli toivonut sinne mm. kolmioita, joita ei kuitenkaan oltu laittamassa. Periaatteessa liikennemerkit eivät ole katusuunnitteluasia (vaan ne päätetään liikennemerkkisuunnitelmassa), mutta kuntalaisten vuorovaikutus käydään katusuunnitelman kohdalla, joten asiasta pitää siis puhua nyt.

Ongelmana on Laulukujan ylittävä korotettu suojatie, joka signaloi autoilijoille väistämisvelvollisuutta. Sen kohdalla pyöräilijöiden kuitenkin tulee väistää autoilijoita tieliikennelain mukaan. Haagalaiset ehdottivat kolmioita autoilijolle, tai sitten selventäviä kolmioita pyöräilijöille. Pyysin suunnitelmat pöydälle soittaakseni liikennesuunnittelijalle, että onko kolmioita nyt harkittu ja mitkä ovat syyt olla niitä laittamatta, jos on.


Esiteltiin Unionin akselin (Siltasaarenkatu - Unioninkatu - Kopernikuksentie) yleissuunnitelma. Tai siis esiteltiin pari kalvoa, ja yksi kaavio suunnitelmasta oli seinällä. Varsinaista suunnitelmaläpäkettä ei edes jaettu lautakunnan jäsenille missään muodossa.

Toisaalta, kun tarkoitus on ilmeisesti pistää suunnitelma hyllyyn pölyttymään, eikä siitä oikeastaan päätetty mitään, mitä sitä suotta sen enempää esittelemään. Sain sitä kuitenkin yhden kappaleen. Kirjoitan aiheesta joskus erikseen, jahka olen ehtinyt tuota lukea ja kun suunnitelma ilmestyy nettiin että voin linkata (on kuulema tulossa kyllä).

Yleisten töiden lautakunta 16.10.2012

Edellisessä kokouksessa en ollut paikalla, vaan varajäseneni Veli-Heikki Klemetti tuurasi minua.  Siksi en kattavaa raporttia pysty antamaan. pöytäkirja löytyy tästä.

Kiinnostavana asiana kesämajojen (Kivinokka, Larun kärki ym) vuokra-asia, joka palautettiin valmisteluun evästyksellä, että ei ole ok rajata vuokra-aika viiteen vuoteen kerrallaan, varsinkaan jos samalla alueella toisilla on pidemmät sopimukset.

Rotvallit sekä asiakirjajulkisuus, YTLK 25.9.2012

Lista tässä. Olin alkuosan kokouksesta poissa (puhumassa avoimista tietojärjestelmistä) ja varajäsen tuurasi, läsnä olin kun puhuttiin Ylikahrin aloitteesta ja korruptioskandaalista.

Ylikahrin aloitteen vastaukseen kaupungininsinööri lisäsi loppuun kappaleen

"Tavoitteena on, että esteettömyysratkaisut toteutetaan jalkakäytävillä ja pyöräteihin liittyvät ratkaisut erillisiksi rakennettavilla pyöräteillä. Näin estetään näkö- ja liikuntavammaisten joutuminen vahingossa pyöräteille ja toisaalta pyöräilijöiden ajaminen jalankulkualueille. Tällöin jalkakäytävistä erotettuja pyöräteitä ei tarvitse katkaista reunakivillä risteyksissä ja jalankulkualueiden ratkaisut voidaan tehdä SuRaKu-periaatteiden mukaisesti. Konkreettiset ratkaisut tullaan suunnittelemaan kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston yhteistyönä."

Suomeksi tässä siis sanotaan tavoitteeksi, että reunakivet poistetaan pyöräteiltä, ja että konkreettisia ratkaisuja suunnitellaan yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa siis lukee

"Pyöräteiden reunatuista luopuminen on liikennesuunnittelun näkökulmasta erittäin perusteltua. Reunatuettomat pyörätiejärjestelyt ja niiden edellyttämä rakenteellinen erottelu jalankulusta tekevät mahdolliseksi toteuttaa nykyistä laadukkaampaa jalankulkuympäristöä myös esteettömyyden näkökulmasta."

Seuraavaksi apulaiskaupunginjohtaja Sauri esittelee asian kaupunginhallitukselle, joka vastaa valtuustolle. Koska molemmat lausunnon antavat virastot ovat samalla kannalla, tulee kaupunginhallituksen vastauskin olemaan, että reunatuista luovutaan.

Sen jälkeen pitää vielä hyväksyä ne suunnitteluohjeet ja aloittaa keskustelu siitä, mitä tehdään kaikille jo olemassa oleville reunakiville. Mutta periaatepäätös on nyt käytännössä selvä.


Toisena asiana rakennusviraston korruptioskandaali viime keväältä. Erityistilintarkastus on nyt valmistunut, mutta se on kaupungin käytännön mukaan merkitty luottamukselliseksi.

Tarkastuksen tulokset eivät ole mitenkään kovin ihmeellisiä. Todetaan, että kilpailutuksissa ei ole viitteitä huijauksesta, mutta lisä- ja muutostöiden käsittely on mahdollistanut ylilaskutuksen eri tavoin. Lisäksi poliisituytkinnassa oleva projektijohtaja oli tuhonnut kaikki säilytyksessään olleet asiakirjat, mikä vaikeutti tarkastusta. Arkistointikäytännöissä kun oli selviä puutteita.

Kaikki tämä tiedettiin oikeastaan jo kesällä, ja jo keväällä tehdyt korjaustoimenpiteet prosesseissa todettiin oleellisesti riittäviksi.

Pidempi keskustelu käytiinkin asian salaamisesta. Erityistilintarkastus oli merkitty salaiseksi julkisuuslain 24§ kohdan 15 perusteella. Kohta 15 kuuluu

"15) [...] asiakirjat, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle" 

Raportin kannessa mainitaan myös kohta 17, joka taas kuuluu:

"17) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi mainituille yhteisöille, laitoksille tai säätiöille taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin tai sijoitus-, rahoitus- ja velanhoitojärjestelyihin"

Lautakunnassa oltiin sangen yksimielisiä, että nämä perusteet eivät missään tapauksessa voi koskea dokumentin lukuja 1 ja 2 (tiivistelmä sekä toimeksianto), ja että on kyseenalaista käyvätkö ne perusteesta minkään osan salaamiselle.

Kaupungin juristit ovat kuitenkin katsoneet dokumentin salattavaksi, ja vaikka lautakunnalla on toimivalta julkaista se, viraston juristi muistutti että salattavan tiedon julkaisemisesta on jäsenillä henkilökohtainen rikosoikeudellinen vastuu. Sen sijaan julkisen tiedon salaamisesta ei joudu minkäänlaiseen vastuuseen, vaan hallinto-oikeus vain kumoaa väärän päätöksen.

En vaatinut julkaisuasiaa äänestykseen. Sen sijaan lähetin kaupungin kirjaamoon pyynnön saada kyseinen asiakirja:

Hei, 

haluaisin saada julkisuuslain 1§ perusteella Rakennusviraston erityistilintarkastuksen tarkastusraportin, joka oli 25.9.,2012 Yleisten töiden lautakunnan kokousasian liitteenä. 

Raportti on merkitty salattavaksi julkisuuslain 24§1 15k perusteella, mutta tähän salaamiseen ei ole tosiasiallista perustetta, vaan sen tulisi olla julkinen asiakirja. 

Toissijaisesti pyydän samaisen raportin lukuja 1 ja 2, mikäli katsotte luvun 3 salaamiseen kuitenkin olevan perustetta. 

Mahdollisesta kieltäytymisestä pyydän saada valituskelpoisen päätöksen. 

Otso Kivekäs
Yleisten töiden lautakunnan jäsen

Myös apulaiskaupunginjohtaja Sauri piti kaupungin linjaa salata tarkastusraportit kokonaan huonona, ja lupasi alkaa ajaa muutosta linjaukseen. Odottelemme tuloksia, sekä kaupungin vastausta asiakirjapyyntööni.

YTLK:n lista 25.9.2012

En pääse kokouksen alkuun, koska olen puhumassa tietojärjestelmien ostamisesta Vision tilaisuudessa "Avoimet tietojärjestelmät – ratkaisu kuntien rahapulaan?" Alkuosan kokouksesta minua korvaa siis varajäsen Veli-Heikki Klemetti. Viimeisiin kohtiin ehtinen kuitenkin mukaan. Lista tässä.

Korruptioskandaalin jäljiltä tehty erityistilintarkastus esitellään. Siitä ei ole tietoja netissä, enkä pääse niitä nyt kuulemaankaan, mutta tiettävästi joitakin toimintakäytäntöjä kehotetaan korjaamaan.

Ramsinniemen alueen katusuunnitelmia esitellään valtava nippu. Pääosin pikkukatuja ja pääosin ok. Hepo jätti muutamista suunnitelmista muistutuksen, joka on joiltakin osin huomioitu. Yksi pyörätienjatke lisättiin ja yhtä kulmaa pyöristettiin. Reunakivien poistaminen sen sijaan ei saanut kannatusta. En ajatellut puuttua tähän sen enempää, mutta ehkä tuoda esiin, että kunhan pyöräteiden tyyppipiirroksia päivitetään, niin päivitetäänhän vielä rakentamattomat suunnitelmatkin.

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosiksi 2013 - 2016. Jos joku luki koko tuon nimen ja osasi lukemansa jäsentää, niin pistäkääpä työhakemusta; selvästi on taipumusta ohjelmointikielten parserin hommiin.

Lausuntopohja valittaa, että rahaa on varattu liian vähän. Tämä on ongelma, koska hankkeet tehdään yhdessä kaupungin ja valtion maksaessa kummankin osuutensa. Kun valtion budjetointi venyttä hankkeita, sotkee se kaupungin suunnitelmatkin. Itse näksiin järkeväksi, että valtio ei sotkeutuisi helingin katuihin (tai uusiin ratoihin) lainkaan, vaan antaisi vain könttäsumman rahaa, ja kaupunki saisi hoitaa suunnittelun ja priorisoinnin.

Ylikahrin aloite reunakivistä tulee uudestaan käsittelyyn. Pyysin tämän jättämistä viimeiseksi kohdaksi, että ennätän mukaan käsittelyyn. Tekstiin tullee pieni täydennys listalla näkyvän lisäksi.

Miksi meillä ei ole ruokakärryjä? - YTLK 18.9.2012

Käsittelimme lautakunnassa liikkuvien myyntikärryjen tarjouskilpailua, jonka viimeksi vaadimme esiteltäväksi.

Taustana siis on, että Helsinkiin haluttaisiin liikkuvia ruokavaunuja ja ylipäänsä monipuolisempaa katuruokakulttuuria. Sitra on tehnyt aiheesta kirjankin ja kaupungille on tehty ruokakulttuuristrategia.


Suurella vaivalla kaupunkiin saatiinkin muutamalle yrittäjälle luvat vuosi sitten. Liikkuvuus typistyi muotoon, että vaunu saa olla vain yhdellä paikalla, mutta vain puolet vuorokaudesta: se on vietävä pois joko yöksi tai päiväksi.

Nyt sitten kilpailutettiin viimeksi yli jääneitä paikkoja. Tarjouspyynnössä kaupunki vaatii 11 liitettä tai selvitystä yrittäjiltä:

1. Veroviranomaisen todistus maksetuista veroista ja sosiaaliturvamaksuista tai verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty.
2. Työeläkekassan ja/tai vakuutusyhtiön todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutuusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Mikäli tarjoajalla ei ole velvollisuutta vakuutusten ottamiseen, tästä on tehtävä erillinen selvitys. Selvitys voi olla tarjoajan itsensä laatima.
3. Vakuutusyhtiön todistus vastuuvakuutuksen sisällöstä, voimassaolosta ja vakuutusmaksujen suorittamisesta.
4. Kaupparekisterinote (jäljennös)
5. Selvitys rekisteröimättömyyden perusteista, jos tarjoaja ei kuulu kauppa-, ennakkoperintä-, työnantaja- tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Selvitys voi olla tarjoajan itsensä laatima.
6. Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta ja keskeisistä työehdoista. Selvitys voi olla hakijan itsensä laatima.
7. Kuvaus liiketoimintaideasta ja tiedot myytäviksi suunnitelluista tuotteista.
8. Selvitys aikaisemmasta liikealan kokemuksesta ja yritystoiminnasta.
9. Selvitys tarjoajan toiminnassa tarvittavasta henkilökunnasta.
10. Kuvaus myynti/kioskivaunun ilmeestä ja mittapiirustukset sekä kuvat kioskin eri puolilta. Kuvissa on esitettävä mahdolliset mainosteippaukset, jotka saavat peittää kioskista korkeintaan 5%
11. Ennen sopimuksen allekirjoitusta tarjoajan on esiteettävä kopio elintarvikehuoneiston hyväksymispäätöksestä tai tehdystä rekisteröinti-ilmoituksesta.

Nämä tiedot saatuaan kaupunki valitsee kiskapaikkojen saajat tarjonnan monipuolisuuden tai hinnan perusteella. Tällä kertaa kävi niin, että 11 tarjoajasta 6 ei saanut tarvittavia liitteitä toimitettua ja yhdellä oli aiempia maksuja rästissä. Loput 4 saivat paikan Valintakriteerejä ei siis päädytty edes käyttämään.

On selvää, että lupabyrokratia karsii yrittäjiä. Kysyin esittelijältä, ovatko nämä kaikki liitteet sellaisia, joita meidän täytyy kaupungin velvoitteiden vuoksi vaatia? Vastaus oli, että on kaupungin asia vuokranantajana valvoa mitä alueilla tapahtuu ja että vuokralaiset noudattavat lakia.

Toisin sanoen kaupungin ei olisi pakko vaatia näitä kaikkia tietoja, vaan tässä on tehty (virkamiestasolla) poliittinen päätös, että tarkka valvonta on tärkeämpää kuin ruokakulttuurin monipuolisuus.

Esimerkiksi elintarvikeluvat ja työehtosopimukset ovat olemassa ihan hyvästä syystä. Niillä on kuitenkin jo omat valvovat tahonsa. Kaupungin ei olisi pakko vaatia näistä kaikista vielä erikseen selvitystä. Ja aivan erityisesti tämä on poliittinen valinta, ei välttämättömyys tai luonnonlaki.

Ongelma ei ole, että valinnat tehtäisiin väärin kriteerein. Ongelmana on, että yrittäjät lannistetaan ennakkovaatimuksilla niin, etteivät he saa hyväksyttävää tarjousta edes kasaan. Siksi meillä ei ole ruokakärryjä katukuvassa.

Jos jollakulla on hyviä ideoita, miten byrokratiaa voisi keventää, kertokaa.

Luvanvaraista toimintaa Mannerheimintiellä 2011.

Sitten muut asiat, lista tässä.

Lautakunnalle kerrottiin Baanan asfalttiepisodista. Paljon keskusteltiin aiheesta ja ohi. Mielenkiintoisina yksityiskohtana nousi esiin, että kauanko betoninen taideteos kestää skeittausta ennen kun betoniraudat tulevat esiin. Arveltiin jopa että se kestää vain ensi kevääseen. Niin tai näin, taideteoksen kunnosta vastaa kaupungin taidemuseo, ei rakennusvirasto.

Jätimme pöydälle ensi viikkoon vastauksen Ylikahrin aloitteeseen reunakivistä. Aiheesta käytiin laaja ja poukkoileva keskustelu. Lopputulemana minä ja kaupungininsinööri katsomme asiaa ja siitä tulee päivitetty ehdotus kokoukseen ensi viikoksi.

Ylikahri siis esitti, että esteettömyysratkaisut toteutetaan kokonaan jalkakäytävillä siten, että pyöräteitä ei katkaista reunakivillä risteyksissä. Kaupunkisuunnittelulautakunta ehti jo suhtautua aloitteeseen myönteisesti.

Rakennusvirasto kirjoitti vastauksessaan mitä kaikkea on tehty, ollaan tekemässä tai tullaan ehkä tekemään. Sen sijaan se ei oikeastaan vastannut kysymykseen.

Ehdotin lisäystä vastauksen jatkoksi, niin, että siinä myös vastattaisiin itse ehdotukseen:

"Tavoitteena on, että esteettömyysratkaisut toteutetaan jalkakäytävillä ja estetään heikkonäköisten ja heikosti liikkuvien joutuminen vahingossa pyöräteille. Tällöin jalkakäytävistä erotettuja pyöräteitä ei katkaista reunakivillä risteyksissä. Konkreettiset ratkaisut tullaan suunnittelemaan kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston yhteistyössä."

Tämä jäi nyt siis pöydälle. Jotain lisäykseni kaltaista päätynee tekstiin ensi viikolla, ehkä paremmin muotoiltuna.


Viraston hankintastrategiasta heräsi kysymys, että miksi se on jaettu vain paperilla. Kaupunginhallituksen edustaja ja läsnä olevat varajäsenet eivät tämän seurauksena olleet saaneet paperia ollenkaan. Menettely todettiin vääräksi, ja jatkossa kokousliitteet löytyvät aina myös päätösjärjestelmästä. Ymmärtääkseni tämä tarkoittaa, että ne löytyvät myös netistä, paitsi mikäli ovat salaisia. Hankintastrategian luonnos palautettiin valmisteluun, jotta se tuotaisiin uudestaan asianmukaisesti lautakuntaan.

Itse strategian luonnosta siis esiteltiin. Suureen kysymykseen siitä, mitä kaikkea tehdään kaupungin työnä ja mitä kilpailutetaan, ei oikeastaan tässä luonnoksessa oteta kantaa. Sen sijaan kaikenlaisia poliittisesti helpompia yksityiskohtia viilataan kasaan. Ehdotin kolmea täsmennystä:

1. Alueurakoiden alueet pitäisi jakaa järkevämmin perustein kuin nykyään. Siis käytännössä alueen luonteen ja kustannustason mukaan, eikä Staran vanhan aluejaon mukaan.
2. Staran roolia pitäisi määritellä ensisijaisesti sen mukaan, mitä töitä halutaan tehdä kaupungin omana työnä (esimerkiksi kriisivalmiuden tai toiminnan nopeuden takia), eikä niinkään kiinnitettyinä osuuksina urakasta.
3. Lumenhoidossa pitäisi todeta myös valmius kokeilla pitkittäisiä urakoita, joissa tietyn väylän hoitaa sama urakoitsija päästä päähän. Tätä kun suunnitellaan kokeiltavaksi pyöräväylille.

YTLK:n lista 4.9.2012

Poikkeuksellisen lyhyt kokous luvassa, lista tässä. Taitaa mennä ennätyksellisesti alle tuntiin.

Itse asiassa listalla on ainoastaan neljä oikaisuvaatimusta hylätyistä korvausvaatimuksista. Yksi tulva, kaksi talvikunnossapidon vauriota (aidalle ja autolle) ja yksi pyöräilijän kaatuminen. Kahdessa tapauksista harkitsemme pitääkö its tekemämme päätös oikaista. Tämä byrokratian kukkanen johtuu siitä, että virkamiehet eivät saa tehdä korvauspäätöksiä yli tiettyjen euromäärien, joten ne kierrätetään lautakunnan kautta. Valitusosoite on kuitenkin kaikissa tapauksissa lautakunta. Täytyykin kysyä, onko asiaa mietitty oikeusturvakysymyksenä ihan loppuun saakka.

Pyöräilijä kaatui 1.12.2011 klo 7:40 Puistolan asemalla. Kunnossapitopöytäkirjojen mukaan siellä ei ollut liukasta, koska lämpötila oli +0,5. Yhdistettyä kevyen liikenteen väylää ei siksi oltu hiekoitettu. Märät kohdat oli kyllä määrätty suolattavaksi.

Tässä tulee mieleen kolme huomiota, osin ohi aiheen

1. jos lämpötila oli +0,5, saattoi se siis ihan hyvin olla paikallisesti pakkasella, tai yön jäljiltä maa jäässä (vaikka yöllä oli plussaa).
2. märät kohdat on määrätty suolattavaksi, mutta onko ne suolattu? Kai suolauskin dokumentoidaan?
3. Jos väylä olisikin hiekoitettu, ei sillä olisi ollut mitään vaikutusta kaatumiseen, koska hiekoitus on pyöräilijän kannalta hyödytöntä. Silti sitä käytetään korvauspäätösten perusteena.

Muista korvaustapauksista kiinnostuneet voivat lukea listalta esittelyn, ihan kaikkea en nyt referoi. :)

Kokouksen jälkeen menemme tutustumaan Erottajan pelastusasemaan, joka tosin sijaitsee Korkeavuorenkadulla. Siis se, jonka punatiilinen torni näkyy aina yllättäen jossain. Paloasemareissun jälkeen menen Kaupunkisuunnittelupubiin Angleterreen, klo 18.

Erottajan pelastusasema Korkeavuorenkadulla

Yleisten töiden lautakunta 28.8.2012

Historiallisen lyhyt kokous, lista tässä. Alkuun keskustelimme siitä, kuinka puutarhuri Börje Frin mielestä Helsingistä puuttuu puistokulttuuri.

Sitten lyhyeen asialistaan. Outi Alanko-Kahiluoto ehdotti Siilitien varren puiston kunnostamista. Kyse on siis tyhjästä hiekkakentästä Päiväkodin ja paikallisen juottolan (Sillenpesä) välissä.

Paikka on metroaseman vieressä ja lähes ideaali täydennysrakentamiselle. mutta mikäli sitä ei rakenneta tai rakentaminen viivästyy, tehdään siitä ensin nykyistä hiekkakenttää viihtyisämpi puisto. Näin vastasimme. Kaupunkisuunnittelulautakunta ottanee kantaa rakennussuunnitelmiin.

Toisessa aloitteessa Kahiluoto ehdottaa jurttasaunaa Töölönlahdelle. Taktisesti sysäsimme vastuun kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joka saa arvioida tundrakulttuurin sopivuutta keskustaan.

Jaana Pelkonen ehdottaa, että kaupunki voisi järjestä siivoustalkoita ympäristön siivoamiseksi. Virasto vastaa, että näinhän on tehty jo ainakin 28 vuotta (ja se selviää helposti googlella). Joka kevät on kevätsiivouksia, lisäksi on paljon muita talkoita. Aivan erityisesti on syytä mainita puistokummitoiminta. Kummikoordinaattorin palkkaamisen jälkeen kummien määrä on kasvanut jo 20%, eli kyllä talkoohenki elää. Valtuustoalotteita on ilmeisesti tulossa pari kolme per viikko tästä vaaleihin asti. Valtuutetut ovat heränneet kuntalaisten asioiden ajamiseen, eikä se ole niin tarkkaa onko ehdotetut asiat tehty jo.


Tapaninkylään lausutaan pari uutta taloa ja käytännössä liikennevihreänä toimiva puisto merkitään kaavassakin liikennevihreäksi, koska sitä se on: ojan pientareella pari puuta ja vähän nurtsia. Tiettävästi kaistale on siihen alkujaan jäänyt, kun Tapaninkyläntien kohdalle on varattu maata Kehä II:lle. Jos ja kun piilovarausta ei haluta ylläpitää, tuohon mahtuisi kyllä vielä yksi lamellitalo tien varteen melumuuriksi muille.

Yksityisteiden kojauksiin Östiksessä myönnettiin pari tonnia. Peruskorjausmääräraha on 26 tonnia vuodessa, ja se on nyt tältä vuodelta täynnä. Eli jos hoidatte yksityisteitä, ensivuoden alussa hakemusta sisään vaan, sitä ennen tuskin kannattaa. Tosin eipä noita töitä voi kauaa tehdäkään. Kaupungin periaatteena on maksaa 75% avoimessa käytössä olevien yksityisteiden peruskorjauksista hakemusta vastaan. Säästö pelkästään tiesuunnittelussa lienee samaa luokkaa kuin tuo avustus.

Katajanokan Guggenheim-tontilta on kohta purettu vanha makasiini. Tontti tulee rakennusviraston hallintaan ja siihen tullee jotain väliaikaista toimintaa kunnes lopullisesta käytöstä päätetään. Jonkinlaisesta tapahtuma-alueesta on ollut puhetta. Vesa Hack ehdotti siihen taannoin ABC-huoltsikkaa; itse voisin ehdottaa julkista puusaunaa, jos kerran Yrjönkadulla ei puita saa polttaa.


Omissa asioissa nostin esiin toisen linjan pysäköinnin. Sinne asennettiin eilen uusi hieno pyöräteline. Aihetta koskevissa keskusteluissa tuli esiin, että vstapäisillä lastauspaikoilla pysäköidään jatkuvasti, ja kaupuan kuljetusautot joutuvat siksi pysähtymään minne sattuu. Välitin virastolle pyynnön tehostaa pysäköinninvalvontaa Toisella linjalla.

Uusi Car bike rack ja väärin pysäköity auto kuvattuna tänään 16:40.

Manskun pyöräkaistan jatkosta Sokoksen ohi kysyin myös. Se piti alkujaa rakentaa tänä vuonna, mutta design-vuoden takia katuja ei haluttu aukoa kesällä. Kaupungininsinööri lupasi selvittää, onnistuisiko kaistan avaaminen pyöräkauden alkuun ensi keväällä.

Lisäksi viisi liukastumista ja autovahinko autossa, jota siirrettiin talven mittaan kolmeen kertaan lumitöiden tieltä. Siirtoja tehdään nykyään noin yksi talvessa per asukaspysäköintipaikka.

Yleisten töiden lautakunta 5.6.2012

Viimeinen kokous johon ehdin paikalle. Ensi viikolla kun kokous onkin torstaina, jolloin olen töissä kiinni. Lista tässä.

Aiemmin pyydetyn erityistilintarkastuksen tekee jokin ulkopuolinen tilintarkastusyhtiö, eikä tarkastusvirasto ja kaupungin normaalisti käyttämä Ernst&Young. Syystä että mikäli selviäisi tilintarkastuskäytännöissä selviäisi jotain huomautettavaa, ei se oikein sovi, että tarkastuksia tehnyt tarkastaa omaa työtään.


Mainospaikkasopimuksen tilanne kuultiin. Kaupunki on siis tehnyt ClearChannelin kanssa sopimuksen ulkomainospaikoista vuosille 2008 - 2023. Alkuperäisen sopimuksen teki kiinteistöviraston tilakeskus ja nyt se on siirtynyt rakennusvirastolle. Toistaiseksi sovituista 150 mainospaikasta on toteutunut vain noin puolet ja tavoitellusta yli 5 miljoonan vuositulosta maksettu 2,5 miljoonaa. Sopimus on yritetty harsia kasaan, mutta saattaa olla että se vielä purkautuu ja asia on oikeudessa.

Kaupunkipyörien kannalta tässä on oleellinen yksityiskohta, että ClearChannelin yksinoikeus ulkomainoksiin loppui jo viime vuonna. Mainospaikkoja voidaan siis käyttää osana pyöräjärjestelmän rahoitusta.


Ilmalan katusuunnitelmat jäivät pyynnöstäni pöydälle syksyyn asti. Siellä on yhdistettyjä kevyen liikenteen väyliä katujen varsissa, ja sellaisia emme halua. Suunnitelmat ovat alkujaan vuodelta 2007, mikä selittääkin asian. Ensiarviona sanoisin, että Ilmalankujan yhdistetty muutetaan jalkakäytäväksi (päättyvä kuja, mutta paljon kävelijöitä) ja Ilmalankadun erotelluksi.

Myllypuroon hyväksyimme katusuunnitelmia, joista HePo oli jättänyt muistutuksen. Siellä on yksi hölmö risteys, muuten hyvä. Sekään ei ole katastrofi, joten annoin sen mennä läpi. Sanoin kyllä selkeästi, että jahka uudet suunnitteluohjeet on julkaistu, tällaisia ei enää hyväksytä. Tämä vihjeeksi Niko Palolle.

Maakuntakaavasta lausuimme vähän sitä sun tätä. Pääsimme äänestämään siitä, pitääkö myös Malmin kentän mahdolliseen sulkemiseen varautua (ei pidä, 5-3 RKP-SDP-KOK vs. Vihr) ja pitääkö Kivinokkaa ja Meri-Rastilan rantaa kutsua viheralueeksi vai viheryhteydeksi (viheralueeksi 8-0).

Saimme myös selvityksen teknisten virastojen yhteistilahankkeesta. Kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvalvontavirastolle, asuntotuotantotoimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle kun puuhataan yhteistä toimitilaa Keski-Pasilaan. Laitan linkin kun saan siitä elektronisen version.


Sitten asialistan ulkopuolelle:

Kommentoin omissa asioissa suunnilleen seuraavaa:

Baanalta Ruoholahteen menevälle reitille, Santakadulle on putkityön yhteydessä tehty suora reunakivi kohtaan, jossa tulisi nousta ajoradalta pyörätielle. Ainoa ajokelpoinen reitti kulkee jalkakäytävää pitkin.

Taustalla siintää Länsilinkki josta alkaa Baana. Edessä vaan tien katkaisee 7cm reunakivi. Että opetelkaas pyörä-parkouria vaikka.

Sama tilanne on pyrittäessä etelästä tullessa Stadionintieltä Auroransillalle [uudelle Nodenskiöldinkadun ylittävälle sillalle, jota pääsee keskuspuistoon].

Tässä noustaan kadulta kohti Auroransiltaa. Kevyen liikenteen henki leijuu ratkaisun yllä.

Näissä molemmissa on tilanne, että merkittävälle uudelle pyöräväylälle pääsee pyörällä vain ajamalla jalkakäytävää. Vastaavia, mutta pienempiä ongelmia on ollut ainakin neljässä katusuunnitelmassa tänä keväänä.

Luotan siihen, että nämä molemmat saadaan varmasti pikimmiten korjattua ilman kummempaa häslinkiä. Huolestuttavampaa kuitenkin on, että tällaista pääsee tapahtumaan näinkin systemaattisesti.

Kysyinkin, mitä olisi tehtävissä, että rakennusvirastossa opittaisiin huomaamaan ainakin ilmeisimmät virheet katusuunnitelmissa, mitä tulee pyöräväyliin. Kun mun mielestä ei ole hyväksyttävää, että tällaisia huolimattomuusvirheitä tehdään jatkuvasti.

Tausta-agendanani tässä oli ajaa sitä, että rakennusvirastoon tarvitaan ainakin väliaikaisesti yksi pyöräilyasioihin keskittyvä virkamies. Että on edes joku, joka neuvoo ja opastaa konsultteja välttämään pahimmat karikot.


Toisena asiana ehdotin Palveluosaston päällikölle, että erilaisten lupien myöntöaikoja olisi syytä ruveta seuraamaan. Se olisi helppo tapa alottaa petraaminen palvelukulttuurissa. Nyt kun seurataan vain liike-elämän kannalta relevantteja lupia. Kimmokkeen asialle antoi Kimmo Oksasen kirjoitus Hesarissa

ps. Rakennusviratso on myös twitterissä.

Yleisten töiden lautakunta 22.5.2012 ja 29.5.2012

Kaksi viikkoa sitten kokous alkoi laajalla keskustelulla siitä, mitä tarkoittaa, että kokoukset ovat suljettuja, ja mitä niistä saa tai ei saa kertoa ulospäin.

Tiivistetysti: se mitä lautakuntalaiset kertovat, on täysin heidän omassa harkinnassaan, mutta pidetään hyvin sopimattomana kertoa muiden mielipiteitä tai sanomisia mistään. Se mitä saa kertoa, on esittelijän esittämät asiat, omat mielipiteensä, sekä päätökset ja äänestysten tulokset. Vähän miettimällähän noihin voi pedata sisään suunnilleen kaiken mielenkiintoisen.

Edellinen postaukseni oli myös kiertänyt luettavana ennen kokousta ja käynyt lakimiehenkin lausuttavana. Ei rikkonut hyvää hallintotapaa millään tavoin.

Ai niin, lista tässä.

Korruptiojutusta emme ole kuulleet mitään sellaista uutta, joka ei olisi jo mediassa ollut.

Lautakunnan budjettiehdotuksesta päätettiin. Viimeksi esiteltiin ehdotus ja tänään sen pohjalta tehtiin päätös.

Minulle selvisi vasta kokouksen jälkeen, että kaupungin käytännön mukaan meidän olisi periaatteessa pitänyt neuvotella poliittisten ryhmien välillä siitä, mitä virastolle annetun 141 miljoonan euron raamin sisällä tehdään. Tästä ei keskusteltu lainkaan. Sen sijaan käsiteltiin viraston toiminnallisia tavoitteita, sekä sitä, mihin kaikkeen pyydetään lisää rahaa. Näin ne teoreettiset mallit ja todellisuus eivät kohtaa.

No, näillä nyt mennään, ja joskus asiat oppii myöhässä. Ensi vuonna sitten eri tavalla.

Vastausta tarkastuslautakunnan tarkastuskertomukseen siistittiin. Emme me nyt vaan voi sanoa, että rakennuttamisessa on kaikki kunnossa, jos siellä on juuri paljastunut korruptiota.

Lisäksi hyväksyttiin pari katusuunnitelmaa, joiden reunakiviä luvattiin korjailla rakennussuunnittelussa.

Jäsen Kivekäs kerää roskia Alppipuistossa ja Hesari kuvaa. Kävimme siivoamassa Alppipuistoa tänään sunnuntaina aamukahdeksalta.

Yleisten töiden lautakunta 29.5.2012

Massiivinen kokous ja miljoona katusuunnitelmaa, lista tässä.

Korruptioshown osalta tutkinta tullee kestämään. Ilmeisesti tekotapa on liittynyt töiden tai materiaalien määrien liioitteluun. Esitutkinnan valmistumista odotellessa on kaikkien lisä- ja muutostöiden valvontaa lisätty, ettei samanlaista ainakaan pääsisi enää tapahtumaan.

Maakuntakaava jäi pöydälle tutustuttavaksi, samaten Stansviikin luonnonhoitosuunnitelma ja Vallilanlaakson purosuunnitelma.

Pohjois-Pasilaan (Ilmalaan) hyväksyttiin iso kasa katusuunnitelmia kiitosten kera. Erityisesti pyöräjärjestelyissä oli kerrankin todella katsottu yksityiskohdat kohdalleen.

Viikintielle tehdään Jokeria varten järjestelyitä. Keskustelua oli siitä, miten pyörätie pitäisi järjestää bussipysäkin kohdalla turvallisimmin. Kysymys ei ole ihan helppo, koska kaksisuuntaista pyörätietä ei voi viedä bussipysäkin läpi ajoradalla, joten jonkinlainen konfliktipiste siitä tulee väistämättä. Paras idea oli parantaa viitoitusta niin, että läpikulkijat ymmärtävät vaihtaa toiselle puolelle katua jo lännempänä eivätkä koskaan joudu tähän ahtaaseen koloon.

Ja nyt kun mietin, miksi sen pitää olla niin ahdas. Vieressähän on peltoa.


Viilarintiellä taas hyväksyttiin katusuunnitelma ehdollisesti lauseella:

Lisäksi yleisten töiden lautakunta päätti kehottaa rakennusvirastoa
tarkistamaan Holkkitien kiertoliittymän suunnitelman yhteistyössä
kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa ennen
suunnitelman toteuttamista.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että ympyrä tullaan suunnittelemaan uudestaan niin, että siitä pääsee paremmin ja turvallisemmin pyörällä. Suunnitelmaa ei palautettu, koska samalla olisi pitänyt palauttaa koko Viilarintie ja Viikintien ympyrä, jonka aloitus olisi tällöin myöhästynyt.

Taustalla on Helsingin polkupyöräilijöiden tekemät muistutukset Kallviikintien ja Viilarintien liikenneympyröistä. Ne saivat Liikennesuunnitteluosaston huomaamaan, että suunnitteluperiaatteet oivat vanhentuneet ja niitä täytyy päivittää. Kallviikintie pistettiin suosiolla jäihin, mutta Viilarintie tuotiin lautakuntaan. Jossa nyt siis todettiin, että se pitää vielä suunnitella uudestaan.

Joskus on mukava huomata, että voi vaikuttaa johonkin :)

YTLK:n lista 15.5.2012 ja YTLK 8.5.2012

Taas luvassa pitkä kokous, lista tässä

Korruptiosta puhtaan varmasti, kun joku jäi siitä jo kiinni. Puhumiselle tosin antaa rajan se, mistä kaikesta poliisi antaa puhua kesken tutkinnan.


Itse tapaushan ei sinänsä ole nyt lautakunnan asia, vaan poliisin. Lautakunnan vastuulla sen sijaan on etsiä tapoja, joilla korruptiota voidaan jatkossa vähentää. Avoimempi ja läpinäkyvämpi kulttuuri on tässä keskeisessä roolissa. Kehittelen itse ajatusta, että kaikki kilpailutusasiakirjat (tarjouspyynnöt ja vastaukset) julkistettaisiin aina netissä. Kyse on julkisista dokumenteista, joten tälle ei pitäisi olla esteitä. Ei julkistaminen tietenkään korruptiota estäisi, mutta tekisi siitä vähän hankalampaa, ja muuttaisi kulttuuria suuntaan, jossa asiat ovat muutenkin avoimempia.

Edellisestä aasinsillalla, lausutaan myös tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksesta, eli suomeksi selittelyt sille, miksi toimintaa tarkastettaessa löytyi jotain huomautettavaa ja mitä sille on tehty. Esimerkiksi että IT-hankkeissa on jotain epäselvää.


Hernesaaren kaava palaa pöydältä. Muistelen, että siihen piti tulla kritiikkiä helikopterikenttää kohtaan ja selkeämpi vaatimus lumenkaatopaikan merkitsemisestä kaavaan. En kuitenkaan löydä kumpaakaan. Saatan myös muistaa väärin. Mehän emme siis tästä päätä, ainoastaan lausumme kantamme, joka ehkä luetaan. Lisäksi pari muutakin kaavaa.


Pyöräily- ja kävelysilta Kalasatamasta Mustikkamaalle. Yhdistetyllä pyörä- ja kävelytiellä mennään, mutta kun toisessa päässä on hiekkainen lenkkipolku eikä kyse ole läpiajoreitistä, ei erottelusta varmaan olisi suurtakaan hyötyä. Ja sillan on suotavaa olla suhteellisen siro, mikä asettaa rajansa leveydelle.


Lausutaan Emma Karin (vihr) aloitteesta metsäisen suojeluverkoston perustamisesta. Kannatetaan, mutta lausunnossa on kaikenlaista ylimääräistä selittelyä.

Lausutaan Sanna Vesikansan (vihr) aloitteesta. Lausutaan, että itse puisto on liikuntaviraston, mutta meluesteajatus kuuluu HKR:lle. Sitä luvataan selvittää keskuspuiston hoito- ja kehittämissuunnitelmassa, joka valmistuu 2014. Liikuntalautakunnalla on tässä nyt siis suurempi rooli, jos tuo leikkipuisto tosiaan on liikuntaviraston.

Sirpa Asko-Seljavaara (kok) taas ehdottaa lisämäärärahaa virastolle lumenhoidon tehostamiseen. Virasto tietenkin kannattaa. Vastaus tosin korostaa rahamääriä, kun aloitteessa puhutaan toimintatapojen kehittämisestä.

Ja vielä kasa muitakin aloitteita... Ja parit urakat, jotka on jollain perusteella annettu jollekin urakoitsijalle. Yhden hintaa nostetaan jälkikäteen (muutostyövaraus).

Yleisten töiden lautakunta 8.5.2012

Vielä lyhyt raportti viime kokouksesta. Olin loppupäästä kokousta jo poissa, joten en tiedä kaikkea. Lista tässä.

Kaarelan jäähallin lausuntoon lisättiin huomio, että muinaismuistot pitää selvittää, sekä kehotus suunnitella pyörätiet kadunvarressa erilleen jalkakäytävistä.

Jätkäsaaren tornista lähti aika kriittinen lausunto, jota hiukan viilattiin asiallisemmaksi esityslistalla olleeseen verrattuna.

Taloussuunnitelmaa esiteltäessä vaadimme, että viihtyisä kävely-ympäristöä pitä tavoitella muuallakin kuin vain keskustassa.



Lehtisaaren puistosuunnitelmasta osastopäällikkö vakuutti, että sinne tulee eroteltu väylä nykytapaan, vaikkei sitä suunnitelmassa näy. Lisäksi näköesteet tarkastetaan. Pyörätiehän pitäisi ilman muuta siirtää kadun varteen, mutta se ei ole tämän puistosuunnitelma asia, vaan liittyy Kuusisaarentien ehkä joskus tulevaisuudessa tehtävään uudistukseen.

Eipä sen kummempaa, tosin jotain varmaan unohdin.

YTLK:n lista 8.5.2012

Lista tässä.

Lausumme Jätkäsaaren tornihotellista. Esittelijä on kovin kriittinen suunnitelmaa kohtaan. Itse suhtaudun vähän suopeammin, vaikka en ehdotettua tornia kyllä mitenkään kauniina pidä. Ei se silti "vaikuta haitallisesti kansallismaiseman kohokohtiin lähestyttäessä Helsinkiä mereltä alistaen vanhat maamerkit sivurooliin."

Jätkäsaaren tornihotelli kuvattuna Tukholmassa YTLK:n virkamatkalla 4.5.2012

Toinen lausunto Kaarelan jäähallihankkeesta. Ajattelin nostaa lausunnossa esiin, että pyöräteiden osalta liikennesuunnittelu on tehty väärin (yhdistettyjä väyliä kadunvarressa) ja tulee korjata, ettei sitä tarvitse alkaa muuttaa katusuunnitelmavaiheessa.

Lisäksi kaavalausunnot myös Suutarilan ja Tapanilan muutamasta tontista.


Talousarvion ja taloussuunnitelman ehdotusta esitellään. Mitään ei sis vielä päätetä, vaan tämä on vain esittely. Budjettiprosessi kokonaisuudessaan on melko sekava; kirjoitan siitä jonkinlaisen yhteenvedon jahka olen jotenkuten ymmärtänyt sen.

Pari puistosuunnitelmaa: Pyhän Laurin puisto ja Lehdesniityntien puisto Lehtisaaressa. Ensinmainitun läpi kulkee Kuusisaarentien varren pyörätie: se hölmö mutka Kuusisaaresta Lehtisaareen tullessa. Suunnitelma ei merkittävästi muuta nykytilannetta tältä osin. Yksi ongelma on, että pyöräteitä ja jalkakäytävää ei merkitä erikseen, vaan syntyy vaikutelma että kyseessä olisi yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Tämä täytyy korjata.

Ja kun nyt puistoa suunnitellaan uusiksi, voisi kyllä miettiä pyörätien linjaamista kadun varteen. Ylimääräiselle mutkalle on vaikea nähdä perustetta. Vähintään täytyy selvittää Kuusisaarentien pyöräväylän suunnitelmat ja huomioida ne jatkotyössä.

Lisäksi Sanna Hellströmin (vihr) aloite isojen koira-aitausten perustamisesta (vastaus: ei ole tilaa, paitsi ehkä Nuuksiossa, mutta se on liikuntaviraston läänitys) ja Tumppi Varosen (sd) aloite aiheesta "Lumikasat pois ajoradoilta jalkakäytävät vapaiksi", johon vastataan että lumenhoitoa pitää kehittää ja esitellään suunnitellut toimet.

Helsingin pyöräilyprojektin kuulumisia (Vary 5.4. ja 8.3.)

Koitan jatkossa kirjoittaa myös pyöräilyprojektin valmisteluryhmän kokouksista. Tässä muistiinpanoja muutamasta viime kokouksesta.

Pyöräilyprojektin valmisteluryhmä on virkamiesten yhteistyöelin, jossa on edustajia kaupunkisuunnitteluvirastosta, rakennusvirastosta, liikuntavirastosta ja HSL:stä, sekä allekirjoittanut pyöräilijöiden edustajana. Se ei muodollisesti päätä mistään, mutta käytännössä pyöräilynedistämisasiat sovitaan yleensä siellä.

5.4. pöytäkirja ei ole vielä online, mutta ilmaantuu aikanaan tuonne. Saavuin kokoukseen myöhässä, joten osa asioista kursorisesti.

Pyöräväylien suunnitteluohje etenee ja on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakuntaan näillä näkymin 22.5. Myös jonkinlainen investointiohjelma on menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan 17.4. Minulle on epäselvää, mikä sen rooli lopulta on, koska investoinnit kuitenkin päätetään lopulta rakennusvirastossa, mutta katsotaan.

Mika Välipirtti on aloittanut pyöräkeskuksen projektipäällikkönä. Aloitti vasta tuoreeltaan, mutta Mikan on siis tarkoitus olla kartalla keskuksen tapahtumista ja pyrkiä niitä edistämään. Kaikenlaiselle järjestöjen, kaupunkilaisten jne aktiviteetille on tilaa, ottakaa yhteyttä Mikaan (mika.valipirtti at gmail.com).

Hollannin suurlähetystä oli kuullut että olemme hankkimassa Cyclehoopin pyörätelineitä ja halusi sellaisen ehdottomasti suurlähetystön eteen Erottajalle. Luopuvat toisesta diplomaattipaikastaan sen hyväksi. Tämä pitää laittaa onnistumaan, ja laitetaankin.

Helsinkiin tulee kesällä tälläisiä, yksi Erottajalle. Muita paikkoja ehtii vielä ehdottaa Kaupunkifillarissa

Lisäksi puhuttiin pyöräilynedistämisrahojen jaosta. Arto Bryggare (sd) pyysi asian pöydälle kaupunginhallituksessa, mikä sotkee paperitöitä ja kiristää aikatauluja kun kaikki viivästyy kaksi viikkoa. Päätös lienee silti tuo kaupunkifillarissa esitelty. "Muut tarpeet" kohdasta laitetaan rahaa pieniä summia sen selvittämiseen miten kouluunpyöräilykielloista päästäisiin eroon ja avoimee katupyöräilyn opetukseen, jota Hepo tulee tekemään. Siitä lisää vielä erikseen...

Helsingin Velo-city haun teemaksi on valittu "Compass to new mobility". Ja Laiturilla on muuten hieno vanerimalli kantakaupungin uusista alueista, kannattaa käydä katsomassa (jostain syystä tämä piti sanoa erityisesti Teemulle, mutten enää muista miksi).


Pyöräilyprojektin valmisteluryhmän kokous 8.3.2012

Pöytäkirja löytyy tästä.

Puhuttiin paljon pyöräkeskuksen hallinnollisista kuvioista. En referoi niitä. Operatiivista toimintaa tulee vetämään Mika Välipirtti, jonka kampin suutari palkkaa ja kaupunki ostaa sitten palveluna.

Helsingin Cities for Cyclists - jäsenyys on jumiutunut johonkin ohjeeseen, ettei jäsenyyksiä erilaisissa verkostoissa saa lisätä ellei jostain samalla luovuta. Kustannus olisi huimat 2000 euroa, eli aika byrokratiapuuhastelua tämä jumitus.

Pyöräilyporjektin jatkosta seuraavalle valtuustokaudelle puhuttiin. Tarvittaisiin pohjaksi kunnollinen suunnitelma (likimain Martin Master Plan) ja projekti pitäisi organisoida jotenkin niin, että sen poikkihallinnollinen asema korostuu. Käytännössä sillä pitäisi olla täyspäiväinen vetäjä, kun nyt Leena Silfverberg tekee sitä oman työnsä ohessa.

Lisäksi kaikkea sälää, jota en enää muista.

Baana tulee, YTLK:n lista 20.3.2012

Esityslista tässä

Itselleni merkittävimpänä asiana päätös Baanan lopuistakin rakennustöistä. Baanan "yleissuunnitelma" hyväksyttiin 3.12.2009. Asiakirjat löytyvät nyt täältä; kaupungin sivuilta on turha noin vanhoja päätöksiä hakea.

Silloin tiettävästi luvattiin tuoda varsinaiset katusuunnitelmat hyväksyttäviksi myöhemmin. Mutta kun Baana ei ole katu, ei mitään katusuunnitelmia ole. On vain raknenussuunnitelmia, ja niitä ei ole tapana julkaista. Viimeviikkoiset draftit löytvät kuitenkin samasta paikasta, koska pyysin ne nähtävilleni.

Kokouksessa ajattelin pyytää Baanan pöydälle, ja rakennussuunnitelmat mukaan liitteiksi. Toteutuupa edes jollain tapaa se annettu lupaus. Ja tosiaan kun nuo draftit ovat drafteja, niin en nyt osaa sanoa että ihan millaista baanaa tässä ollaan hyväksymässä. Tuolla on jo yhdestäkin kohdasta kaksi eri versiota.


Alueurakoiden muutostyövarauksia, eli lumenkuskausrahaa korotetaan yhteensä 2,4 miljoonalla eurolla, koska talvella tuli niin paljon lunta. Lunta toki tuli enemmän kuin urakoihin oli kirjattu, mutta kustannusylitysten perusteet soisi avattavan paremmin, nyt lukee vaan että talven aiheuttamiin lisätöihin. Pistin aiheesta mailia esittelijälle.


Lausutaan helsingin liikuntatoimen kokonaisselvityksestä, että "Työnjakoa liikuntaviraston ja rakennusviraston välillä on tarpeen määritellä nykyistä tarkemmin. Liikuntavirastolla tulee olla vastuu kaikesta liikunnan ja urheilutoiminnan järjestämisestä." ja "Selvitykselle ennakkoon asetetut tavoitteet eivät ole kaikilta osin täyttyneet." Eli haukut tuli, ja ihan syystä. Minun on ainakaan vaikea saada selvityksestä hyvää käsitystä, mikä on tilanne tai mitä pitäisi tehdä.

Ongelma tietysti on, että tilanne on julmetun sekava, eikä sitä voi korjata kajoamatta aika ronskisti nykyisiin rakenteisiin. Kirjoitin jo aiemmin siitä kuinka virastojen väliset vastuut on jaettu kummallisesti, perustuen maan hallintaan sen sijaan että ne jaettaisiin substanssin mukaan. Tässä nyt näkyy sama ongelma; kriittisemminkin voisi lausua.

Liikuntaviraston vuokrasubventiot. En mä tässä mitään vihjaa, kuhan vaan kuvitukseksi laitoin.

Olympiastadionin ympäristöä vuokrataan EM-kisojen käyttöön. Mikäs siinä, maksavat 39 000€. Meneeköhän tuo hyväksyttyjen periaatteeiden mukaisilla hinoilla; täytyy jaksaa laskea auki; ovat vaan vähän hankalalukuisia.

Vattuniemen puistotien rakennustyöt tilataan. Katusuunnitelma hyväksytty ...joskus historiassa. Esityslista ei kerro, ja vanhoja dokumentteja ei mistään järkevästi löydä, kuten jo ylläkin valitin.


Näiden lisäksi esiin tulee nousemaan Meri-rastilan metsä ja siihen liittyen koko aluesuunnitelmien rooli, joka on melko kummallinen. Niitä kun tehdään isolla rahalla ja suuressa yhteistyössä vaikka kenen kanssa, mutta ei sitten juurikaan sovelleta kun katuja tai puistoja aletaan rakentaa.

Yleisten töiden lautakunta 14.2.2012 + YTLK:n lista 21.2.2012

Jäänyt taas raportointi viime hetkeen, joten nyt lyhyellä kaavalla ja komboten viime kokouksen raportoinnin tämän päivän kokouksen listaan. Viime viikon lista siis tässä.

Viime viikolla ei oikeastaan kauheasti mitään mielenkiintoista. Viime postauksessa oli jo asiasisältö esiteltynä. Se kampin tanko kovasti lupailtiin poistaa jo ensi kesänä.

Mainittakoon lumenaurauksesta. Prosessi menee siis suunnilleen näin

1. Kaupunki auraa lumen pysäköityjä autoja vasten
2. Joskus myöhemmin kaupunki hinaa autot pois, ja auraa lumen jalkakätävälle
3. Kaupunki hinaa seuraavalta kadulta autot tähän, saadakseen sinne tilaa auraukselle
4. Kiinteistön vastuulla on nyt siirtää lumet pois.

Siis niin kauan kun lumi on ajoradalla, se on kaupungin ongelma. Tontinomistajan vastuulla kun on "tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit". Siksi kaupunki siirtelee autoja saadakseen lumen jalkakäytävälle, josta se sitten on hankalampi kuskata pois kuin kadun varresta.


YTLK:n lista 21.2.2012

Miljoona lausuntoa, lista tässä.

Lausutaan demokratiatyöryhmän raportista. Lausunto voidaa tiivistää lauseeseen "Yleisten töiden lautakunta näkee tärkeänä demokratian edistämisen ja kehittämisen Helsingin kaupungin toiminnassa". Konkretiaa voisi olla enemmänkin, sekä raportissa että sitä koskevassa lausunnossa.

Yksityiskohtina todettakoon avoimen datan lisääminen ja kansalaisvuorovaikutus suunnittelussa. "Rakennusviraston kokemuksen mukaan erillisryhmien, kuten esimerkiksi pyöräilijöiden ja joukkoliikenteen kuljettajien sähköinen kuuleminen antaa osa-alueelta kattavan palautteen. Sähköinen palautekanava täydentää hyvin muuta hallintokuntien ja sidosryhmien yhteistyötä. "

Toisena kestävän rakentamisen ohjelma ja siitä annetut lausunnot. Paksu pumaska; jäänee pöydälle. Ainakaan itse en ole ehtinyt lausuntoihin vielä perehtyä.

Kalasataman Barad-Dûria koskeva lausunto hyväksytään nyt, kuten myös lausunto herttoniemen metriksen eteläpuolisesta tontista (Megaherzi) ja yksi kaava Kruunuvuorenrannasta. Näistä voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta lopulta YTLK:n lausunnon merkitys ei nyt ole niin suuri.

Lisäksi lausunto kuparisia ovenkahvoja koskevasta aloitteesta (hylkivät bakteereja, kokeillaan) ja tavanomaiset valitukset, neljä liukastumista tällä kertaa.

Yleisten töiden lautakunta 17.1.2012

Lyhyestä listasta huolimatta kokous hetken yli kaksi tuntia. Kaikki asiat esityksen mukaan. Esityslista tässä

Tammisalon aluesuunnitelma hyväksyttiin. Keskustelua nousi muun muassa siitä, kuka vastaa kanavista. Satama vastaa periaatteessa merenkulusta, mutta käytännössä satamaa kiinnostaa vain laivaliikenne, ei huvivenekanavat. Sisälahdista vastaa kuulema taas liikuntavirasto. Ja Tammisalon kanava on rakennusviraston (viime kerralla) rakentama. Tilanne on siis sangen sekava.

Aluesuunnitelmien kustannuksista oli myös laajaa keskustelua. Kun suunnitelmassa budjetoidaan kaksi miljoonaa 30 vuoden aikana, onko se paljon vai vähän? Ehdotin, että tähän voisi laskea jotkut vertailuluvut, paljonko erilaiset alueet keskimäärin saavat maksaa, jotta voisi katsoa mennäänkö yli vai ali viitebudjetin. Tälläistä saattaisikin olla tulossa kevään mittaan, vaikka kuulema viitehinnat eivät ole olleet kaupungilla tapana.

Graffitipaikkojen selvittämistä kannattettiin. Kuulema Taskessa joku itse asiassa jo selvittää näitä. Suopeasti suhtauduttiin myös Kulosaaren aidan graffitien tekemiseen uudestaan. Maalauspaikaksi siitä ei kuitenkaan ole, koska paikka on pikkusen vaarallinen.


Omissa asioissa kysyin HRI:stä puuttuvista datoista ja Manskun pyöräkaistalle parkkeeraajista.

Helsinki Region Infosharessa on tiedot kaupungin tuloista ja menoista 2009 ja 2010 avoimena datana. Tiedoista kuitenkin puuttuu Rakennusvirasto ja Stara, ilmeisesti teknisten yhteensopivuuskysymysten takia. Kaupungininsinööri lupasi selvittää asiaa.

Kysyin myös Mannerheimintien uudella pyöräkaistalla parkkeeraamisesta, josta on ollut jo juttuja mediassakin. Pyöräkaistallahan on pysähtymiskielto, eli autoja voi sakottaa vaikka kuski olisi sisällä autossa. Jatkuvaa päivystystsä ei toki voi tehdä, mutta jonkinlaisia täsmäiskuja saattaisi olla luvassa.

Kokouksen tauolla puhuin talvihoidosta Katu- ja puisto-osaston päällikön kanssa. Viime kokouksessa hyväksytty kartta ykkösluokan reiteistä oli paljastunut puutteellisesti valmistelluksi, ja se keskustellaan uusiksi kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Uusi kartta perustunee pääreittiselvitykseen, jota Hepokin oli tekemässä.

YTLK:n lista 17.1.2012

Luvassa lyhyt kokous, esityslista tässä.

Vastaukset Emma Karin ja Johanna Sumuvuoren aloitteisiin koskien graffitimaalauspaikkoja yleisesti ja  Kulosaaren meluaidassa erityisesti. Nämä vedettiin viime viikolla takaisin valmisteluun, ja hyvä niin. Nyt vastaukset ovat sangen hyviä, ja molempia alotteita kannatetaan.

Tammisalon aluesuunnitelma hyväksytään. Luonnonmetsien muuttamisesta hoidetuiksi puistoiksi on ollut puhetta, mutta itse en kyllä suunnitelmasta sellaista löytänyt.

Lisäksi kolme autoa on vaurioitunut väitetysti viime talvena kun niitä siirrettiin lumenaurauksen tieltä (omistajien jätettyä ne siirtokehotusten jälkeen kadulle) ja yksi liukastuminen.

Omissa asioissa ajattelin ottaa esiin kysymyksen, miksei rakennusviraston budjettitietoja ole HRI:ssä muiden virastojen tapaan, sekä lumikasat pyöräteillä, ja mitä niille ollaan tekemässä. Kuten myös Mannerheimintien pyöräkaistalla pysäköinnin ja mitä silleen ollana tehty tai tekemässä.

Myös talvikunnossapidon ykköstason reitteihin palataan, mutta ehkä kokouksen ulkopuolella.

Yleisten töiden lautakunta 10.1.2012

Lautakuntavuosi alkoi hyvissä merkeissä. Unohdin lautakuntakoneen ja HST-kortin kotiin, kuten kaikki paperitkin. Seurauksena en joudu Ahjoon koskemaan ja voin käyttää vain yhtä onetta kahden sijasta. Esityslista tässä.

Rakennusviraston toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Olin olettanut, että tämä jäisi pöydälle, mutta nyt otettiinkin yhdellä vedolla. Vähän teki mieli pyytää pöydälle, mutta en siihen viitsinyt ryhtyä, kun ollaan jo valmiiksi myöhässä. Pahoitteluni kaikille blogikommentaattoreille, joille ei nyt tullut mahdollisuutta ennakkokritisoida tätä

Merkillepantavasti "kevyt liikenne" korvattiin jalankululla ja pyöräilyllä. Oli mukava kuunnella, miten virkamiehet korjailivat lauseitaan lennossa. Hyvin se sujui. Kun aikansa sanoo "kävely ja pyöräily", niin kohta sitä huomaa jo ajattelevansa, että kummastako tässä olikaan puhe, ja kategoriat eriytyvät mielessä.

Pyöräväylistä toimintasuunnitelmassa todetaan:

Lisäksi ohjelmaan sisältyy pieniä kevyen liikenteen väylien järjestely-, kunnostus- ja viitoitustöitä, jotka tehdään erillisen, keväällä 2012 valmistuvan hankeohjelman mukaisesti. Ohjelma laaditaan yhteistyössä KSV:n liikennesuunnitteluosaston ja pyöräilyprojektin kanssa.

Myös talvikunnossapitokarttaa on kehitetty. Uusi kartta on vanhaa rehellisempi, kun pääosin pyöräteiden luokitus riippuu kadun yleisestä luokituksesta suoraan. Näin on tähän astikin tehty, mutta kartoissa ne on näennäisesti eroteltu. Nyt kaduista irralliset pääväylät on selvästi merkitty erikseen (ja ensimmäistä kertaa voivat saada ykkösstatuksen). Kuulema nämä väylät oli neuvoteltu KSV:n kanssa. Täytyy varmistaa, miten homma meni.

Katujen investointirahoista 37% päätyy käenpojalle nimeltä "projektialueet" ja puistoista 33%. Se tarkoittaa Jätkäsaarta, Hernesaarta, Kalasatamaa ja Kruununvuorta. Uudet alueet tietysti maksavat, ja ne on ehkä järkevä kirjata erillään vanhojen alueiden kehittämisestä.


Sadevesitulvien riskejä selvitetty. Ei lakisääteistä puuttumista vaativia riskejä, mutta kaikenlaista mitä lähdetään korjailemaan pikkuhiljaa. Sadevesi on byrokraatiksi hulevesi, ja meren tai jokien tulvista (jotka ovat paljon jännempiä) ei nyt siis ole kyse.

Kivikkoon suunniteltu uutta pientä asuinaluetta, aj sen kadut hyväksyttiin. Hyvin tehtyjä lähiökatuja näyttivät olevan, huomautin vain muutamasta kohdasta, joissa oli pieniä lapsuksia. Päälinjana on jalankulut tasoiset pyörätiet niillä kaduilla, joilla minkäänlaisia pyöräteitä on, ja risteyksissä jatketut jalkakäytävät. Lähiöä tehdään lähiötyyliin, enkä siitä mitään sanonut. Tästä pitäisi joskus puhua enemmänkin, että millaiset ratkaisut sopivat esikaupunkialueelle.

Samalla käsiteltiin Kehä I:n ylittävä puistosilta Viikistä Kivikkoon. 14-20 metriä leveällä sillalla kasvaa puita ja pensaita, ja siinä menee kaarteleva pyörätie sekä talvisin myös latu. Hinta vaan on 4 miljoonaa, ja siihen odotellaan valtion osarahoitusta. Saa nähdä kauanko odotellaan, ainakaan tänä vuonna ei mitään tapahdu.

Graffitiasiat vedettiin takaisin valmisteluun. Niistä siis lisää ensi viikolla.

Lisäksi yksi liukastuminen ja kaksi tulvassa vaurioitunutta autoa. Autojen tulvavauriot eivät ole mikään vitsi, näitä on jo ainakin neljä tullut parin kuukauden aikana, joissa autoilija on ajanut syvään veteen ja vaatii että kaupunki korvaa hajonneen auton. Ei korvaa. Katsokaa eteenne tai ottakaa vakuutus.

Vilkkaiden pyöräteiden deathmatch

Yksi tämän hetken akuutteja keskusteluja pyöräteiden suhteen on ns. kaksitaso- vs kolmitaso -ongelma. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja Rakennusvirasto vääntävät asiasta ja etsivät yhteistä kantaa tulevasta pyöräinfrasta.

Tässä ei nyt puhuta perinteisistä pyöräteistä ollenkaan, antakaas kun esittelen kamppailijat:

Kolmitaso on kööpenhaminalainen pyörätie. Yksisuuntaisen pyörätien ja jalkakäytävän välissä on reunakivi, ja niin on pyörätien ja ajoradankin välissä. Risteyksissä pyörät ajavat ajoradan tasossa, ja jalankulkijat odottavat valoissa jalkakäytävän puoella. Oikeastaan sitä voisi kutsua korotetuksi pyöräkaistaksi, koska se on aivan kuin pyöräkaista, paitsi korotettu reunakivellä 3 senttiä ajoradan yläpuolelle. Kolmitasoja on suunniteltu Jätkänsaaren pääväylille.

Kaksitaso, josta tässä puhutaan, taas on samanlainen kuin kolmitasokin, paitsi jalkakäytävän kanssa samassa tasossa, 12cm ajoradan yläpuolella. Sekin siis on yksisuuntainen ja laskeutuu ajoradalle risteyksiin. Erona kolmitasoon on puuttuva tasoero jalkakäytävään, jonka korvaa kivi- tai maaliraita. Kaksitasoa on suunniteltu osalle Mechelininkadusta.

Poikkileikkaukset kolmitasosta (yllä) ja kaksitasosta (alla) vilkkaalla nelikaistaisella kadulla.

Molemmat ovat vilkkaiden pääväylien ratkaisuja, tarkoitettu paikkoihin, joissa on runsaasti sekä pyörä- että autoliikennettä. 30km/h asuinkaduilla autot eivät tarvitse omaa väylää, vaan sopivat pyörien kanssa yhdessä samalle ajoradalle, mutta 50 km/h kaduilla se ei enää onnistu.

Entäs muut ratkaisut?

Perinteisistä Helsinki-pyöräteistä ollaan pääosin luopumassa kaduilla. Siis kaksisuuntaisista pyöräteistä jalkakäytävän tasossa. Puistoihin niitä vielä tehdään, ja rannoissa ja joissain erityisissä paikoissa ehkä katujen viereenkin. Merkittäville liikenneväylille ne eivät kuitenkaan sovi, tämän ovat kaikki jo virastomaailmassa hyväksyneet. Kaksisuuntaisia pyöräteitä on kuitenkin ilonamme vileä pitkään, siksi paljon niitä on rakennettu.

Yhdistettyjä kevyen liikenteen väyliä ei varsinkaan tehdä enää yhdenkään kadun varteen, ja vanhatkin toivottavasti poistetaan mahdollisimamn nopeasti vaarallisina. Tämä ei kuitenkaan valitettavasti ole lupaus, ainoastaan toive.

Pyöräkaistoja tullaan rakentamaan lisää, lähinnä paikkoihin, joissa nopeudet eivät vaadi reunakiveä pitämään autot sivussa, mutta jossa ruuhkien tai reitin jatkuvuuden takia tarvitaan erikseen näkyvää väylää pyöräilijöille.


Nyt kuitenkin kehän astuvat kaksitaso ja kolmitaso, tässä esitellyssä merkityksenä. Ottelun ensisijaisena arenana toimii Mannerheimintie välillä Postitalolta Oopperalle. Siihen on suunnitteilla pyörätiet jommalla kummalla periaatteella, ja liikennesuunnitelma halutaan lautakuntaan pian.


Kolmitason ongelmia

Pyörätielle parkkeeranneiden autoja on vaikeampi kiertää, koska pysäköinyt auto voi tukkia koko pyörätien, ja molemmilla reunoilla on reunakivi. Tosin jalkakäytävän kautta kiertäminen lienee itse asiassa laitonta.

Jos lumenauraus tehdään viitteellisesti, pyörätein ja ajoradan välinen 3cm reunakivi käytännössä katoaa polanteen alle ja pyörätie muuttuu pyöräkaistaksi. Autot saattavat myös ajaa siinä tajuamattaan. Riski ei kuitenkaan liene kauhean suuri, ja koskeen vain pahimpia lumikelejä, jolloin kaikki ajavat varovasti muutenkin.

Kun pyörätien ja jalkakäytävän välissä on 9cm reunakivi, täytyy lumi aurata erikseen pyörätieltä ja jalkakäytävältä. Tämä tietysti maksaa enemmän. Toisaalta kolmitaso myös pakottaa erilliseen talvihoitoon. Tästä lisää myöhemmin.

Vilkkaan pyörätien vieressä kulkee usein bussikaista. Jos bussikuski menettää ajoneuvonsa hallinnan, voi se alkaa heittelehtiä, eikä 3cm reunakivi riitä estämään bussin perän heilahtamista pyörätien puolelle. Tietoa tälläisten hallinnan menettämisten yleisyydestä minulla ei kyllä ole.

Kolmitasoratkaisu, eli korotettu pyöräkaista kööpenhaminassa. Paikallisessa kielessä nämä ovat vain pyöräteitä, koska meikäläisiä vanhoja kaksisuuntaisia ei Köpiksessä tunneta lainkaan.

Kolmitason etuja

Matalan reunakiven yli voi nousta takasin pyörätielle, jos joutuu väistämään autoa ajoradan puolelle, kuten laillisesti kuuluu.

Kolmitaso on myös /pakko/ aurata talvella erikseen jalkakäytävästä, luoden talvellakin oman väylän pyörille. Sen hiekottamiselle ei myöskään ole yhtäkään edes etäisesti järkevää perustetta, joten siitäkin luvouttaneen. Tälläinen toimintatapojen pakotaminen infrastruktuurilla on tietenkin aika pöhköä, mutta ei ennenkuulumatonta. Esteettömyysreunakivien (niistä lisää toinen kerta) yksi suurimpia etuja on se, kuinka ne pakottavat tekemään asennustyöt tarkemmin.

Ehkä tärkeimpänä etuna kolmitaso eroaa selvästi vanhoista kaksisuuntaisista pyöräteistä, aiheuttaen siten vähemmän väärinymmärryksiä ja liikenneriskejä. Kävelijät eivät toikkaroi kolmitasolle tai pyöräilijät aja väärään suuntaan niin helposti.


Kaksitason ongelmia

Kaksitason suurin ongelma on, että se muistuttaa liikaa nykyisiä kaksisuuntaisia pyöräteitä. Jalankulkijat kävelevät pitkin poikin sitä, ja pyöräilijät erehtyvät ajamaan väärääkin suuntaan. Näitä ongelmia voidaan rajoittaa suunnitteluratkaisuin (laskeutuminen riittävästi ennen risteyksiä, suojatievalotolppien oikea sijoittelu, jne), mutta ei täysin poistaa. Kun "kevyen liikenteen" liikennekulttuurimme on nykyisellä huonolla tolalla, sen muuttaminen vaatinee dramaattisempia muutoksia infraan.

Kaksitaso myös mahdollistaa nykytyylisen talvihoidon, jossa pyörätie ja jalkakäytävä molemmat aurataan yhdeksi yhdistetyksi kevyen liikenteen väyläksi ja hiekotetaan kokonaisuudessaan. ratkaisu ei toki tähän pakota, mutta mahdollistaa sen, eikä into talvikunnosspaidon kehittämiseen ole vielä sillä tasolla, että siihen voisi luottaa (tästäkin lisää toinen kerta).

Kakstitasoratkaisu Tukholmassa. Tukholmassa on sekä kolmi- että kaksitasoratkaisuja.

Kaksitason etuja

Kaksitaso on hiukan halvempi rakentaa (uusilla alueilla noin 10%), ja luultavasti merkittävästi halvempi ylläpitää. Ylläpitokustannuksia ei tosin ole vielä arvioitu, ja laskuetumiset risteyksiin vaativat joka tapauksessa nykyisestä poikkeavia ratkaisuja, oli reunakiviä yksi tai kaksi. Tätä ei pidä suoralta kädeltä mitätöidä argumenttina, koska rahalla on väliä, eikä sitä voida käyttää rajatta. Toisaalta pyöräinfran kustannukset ovat mitättömät verrattuna sen hyötyihin, puhuttiin sitten kaupunkikehityksestä tai kansanterveydestä.

Kaksitasolle pysäköineen auton voi myös ohittaa jalkakäytävän puolelta, joutumatta ajoradalle. Käytäntö tosin on laillisesti kyseenalainen, koska eihän jalkakäytävällä saa ajaa pyörällä.

Kaksitaso mahdollistaa joustavamman väylän käytön ahtaissa paikoissa, kun runsaan pyöräliikenteen oloissa pyörät voivat muutenkin ohitella toisiaan jalkakäytävän kautta, ja vastaavasti kävelijät helposti pyörätien puolella. Voidaan tosin perustellusti sanoa, että juuri tälläisestä joustavuudesta halutaan eroon.


Lopuksi

Kysynkin teiltä, arvon lukijat, näkemyksiä tähän kysymykseen. Onko jommassa kummassa ratkaisussa hyviä tai huonoja puolia, joita en tuonut esiin? Mitkä argumentit ovat oleellisia ja mitkä sivuseikkoja? Kummalla ajaisit mielummin ja miksi? Kumpi tuntuu turvallisemmalta?

Mikään demokraattinen elin ei tätä päätöstä varsinaisesti tee, vaan kyse on virkamiestasolla jahkattavasta asiasta, joka tulee luottamushenkilöiden eteen pikkuhiljaa yksi katu kerrallaan. Käytännössä lähiviikkojen aikana ratkaistaan, miltä Helsingin tärkeimmät pyörätiet näyttävät lähivuoskymmeninä.

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Kaupunkifillarissa.

Poliittisia voittoja - Yleisten töiden lautakunta 29.11.2011

Kokous venyi yli viisituntiseksi, mutta se kannatti, hyviä päätöksiä meni läpi. Esityslista tässä.

Karamzininrannassa, Finlandia-talon takana (eli virallisesti edessä; se Manskun puoleinen on takapiha, koska Aalto uskoi Vapaudenkatuun) pyörätie vaihdettiin ehdotukseni mukaisesti graniittilaatasta asfaltiksi. Muodollisesti asia hyväksyttiin "esittelijän muutetun esityksen mukaan" sen jälkeen kun kaikki vielä läsnä olevat jäsenet olivat ilmaisseet kannattavansa asfalttia. Osa pyöräilyn takia, osa yleisen asfaltinkannatuksen takia.

Samassa suunnitelmassa oleva Töölönlahdenkadun risteys korjataan rakenussuunnittelun yhteydessä. Nyt esitellyssä suunnitelmassa risteys oli unohtunut ja pyörätie loppuu jalkkäytävän reunaan. Tätä täytyy jatkoseurata vielä.


Ville Ylikahrin aloitteeseen selvittää Länsiväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi vastasimme lisäten esitelijän pohjaan lauseen:

"YTLK pitää perusteltuna, että selvitetään mahdollisuus muuttaa kaupunkitaajaman keskellä kulkeva Länsiväylän osuus kaupunkibulevardiksi. Mahdollisuudet muuttaa Länsiväylä kaupunkibulevardiksi tulisi selvittää ja vaikutukset arvioida osana käynnistyvän yleiskaavan uusimista ja sen liikenneverkkosuunnittelua."

Tämäkin meni läpi yksimielisenä, kun muotoilusta oli ensin poistettu välistä vähän "turhaa retoriikkaa". Retoriikka sikseen, tuossa lautakunta kannattaa siis lähes täsmälleen sitä, mitä aloitteessa ehdotetaankin, eli asian selvittämistä tosissaan. Tälläistä kutsutaan poliittiseksi voitoksi. Käytännössä se on toki pieni voitto, koska varsinaisen vastauksen tekee kaupunginhallitus, ja pohjan sille kirjoittaa joku apulaiskaupunginjohtajan esikunnasta huomioiden lautakuntien vastaukset niinkuin parhaaksi näkee. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kannalla on varmasti suurempi paino kuin YTLK:n.

Nämä ovat molemmat toki pieniä asioita, mutta silti osoituksia, ettei lautakunnassa istuminen ihan turhaa ole. Perehtymisellä asioihin ja rakentavalla yhteistyöllä voi saada asioita aikaiseksi.

Länsibulevardi Katajaharjulta itään. Kuva Carlos Lamuelan diplomityöstä

Koffin tornin osalta muutimme lausuntoa Jussi Heinämiehen ehdotuksesta siten, että siinä kannatetaan torniin muutakin kuin päiväkodin toimintaa, ja myös kehotetaan olemaan yhteydessä kaupunginmuseon kanssa. Tässä lautakunnan yksimielisyys oli vielä yksimielisempää kuin edellisessä (vrt. äärettömien joukkojen mahtavuus matematiikassa; yksimielisyydenkin ykismielisyydessä on eroja).


Energiatehokkuuslinjauksista puhuttiin, mutta päättäminen jätettiin ylimääräiseen kokoukseen, joka lisättiin joulun alle. Ylimääräinen kokous tarvitaan, koska Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2012 (ei vielä netissä) tulee päätöksentekoon viime hetkellä joulun alla. Aiheutti enemmän kuin pientä nurinaa, että asiat kasautuvat loppuvuoteen näin pahasti.


Lauttasaaren ja Forumin kaavojen kommentit menivät esityksen mukaan. Foorumiin halutaan pysäköintipaikkoja. Huuhkajat joutunevat evakkoon, kun niidne elinpiiriä rempataan, mutta cityhuuhkajakattoja ei vielä nykyään suojella kuten liito-oravapuita.





Töölönlahden puiston esittelyä korjattiin hiukan ksutannustietoisempaan muotoon, ja muistutettiin kaupunkikuvasta hankkeen välivaiheissa. Puisto maksaa 66 miljoonaa, josta 34 miljoonaa menee esirakentamiseen, lähinnä paalutukseen. Taustalla ilmeisesti on lähinnä maaperän vanhat saasteet, jotka valuvat Töölönlahteen, jos alueelle kipataan lisää maata. Suunnittelussa ei ole kustannuksia paljon murehdittu.

Yli 5 miljoonan euron hankkeena tämä menee valtuuston kautta. Kyynisesti virkamiehet arvelivat, että nyt tehdään oikeasti "väliaikainen ratkaisu", joka maksaa kymmenesosan ja on käytössä ainakin 20 vuotta.


Lautakunnan jäsenet saivat myös "HKR-Rakennuttaja"-Haisaappaat. Tämä ei ollut epäasiallista vaikuttamista lautakuntaan (tälläisesta ollaan aika tarkkoja, oikeasti), koska lautakunta oli itse päättänyt 2 vuotta sitten, että lautakunnalle jaetaan saappaat retkiä varten, ja tänään oli tutustumiskäynti Viikin ekotalolle. Valitettavasti en päässyt töiden takia ekotalolle mukaan, mutta otan saappaat sitten seuraavalle retkelle.

Saappaiden paketissa lukee "The world's best boots are made by hand", eli suomeksi ehkä "Käsi tekee maailmast parhaat saappaat". On tietysti hienoa, että Nokian footwear näin kunnioittaa nimikaimansa traditiota insinöörienglannissa. Pelkään vaan että tuo ei olekaan mainostoimiston ironiaa...


Tässäkään kokouksessa en lopulta päässyt äänestämään mistään. Lautakunta tekee kovin rakentavaa yhteistyötä, ja hyvä niin.

Seuraava kokous on vasta 13.12. koska itsenäisyyspäivänä ei kokousteta. Kirjoittanen tässä välissä muista aiheista vielä...

YTLK:n lista 29.11.2011

Taas luvassa taas pitkä kokous; asiat kasautuvat loppuvuoteen. Esityslista tässä

Töölönlahden puisto- ja katusuunnitelmat. Iso paketti, ja ainakin pyöräyhteydet Baanalta Hesperianpuistoon ja Linnunlauluun ovat puutteelliset. Karamzininranta on ihan tolkuton pääreitiksi (kiemurtelee, risteää oudosti ja ilmeisesti noppakiveä), ja Alvar Aallon kadulta pohjoiseen jatkokin voisi olla siistimpi (tosin en nyt ihan tajunnut katusuunnitelmaa, voi olla etä ymmärsin väärin).

Jos joku muuten etsii voimassa olevaa liikennesuunntelmaa, se ei ole esittelyssä mainittu 5432/1, vaan 5710-7. Tekstiosa tässä, kuvaan en löytänyt linkkia, mutta pitäisi olla tämä.

Karamzininrannan pyörätie FInlandiatalon takana on tarkoitus tehdä "punaisella graniittilaatalla", ilmeisesti noppakivellä. Tästä on tarkoitus mennä yksi pääreiteistä, joten tämä ei oikein käy laatuun.

Muutakin huomautettavaa voi olla. Heittäkää kommentteja jos ehditte penkoa


Lausunto Ylikahrin aloitteesta länsiväylän kaduksi muuttamisen selvittämisestä. Lausunto on oleellisesti "ei kuulu meille". Tähän voisi ottaa suorempaakin kantaa, että kyllä se nyt selvittää kannattaa. 10 000 asukasta lisää Lauttasaaressa, vai 10 000 asukasta lisää Kirkkonummella ja moottoritie heille lauttasaaressa. Valinnan luulisi olevan aika helppo. Lisää blogissani.

Lausunto "Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt" raportista. Lausunnossa ei sanota kauheasti mitään. Itse raporttia en vielä ehtinyt lukemaan.

Lausunnot Forumin ja Wavulinintie 3:n (lauttasaaari) kaavoista. Foorumiin vaaditaan lisää pyöräpaikkoja. Pisteet virastolle tästä.

Maunulan aluesuunnitelma esitellään ja hyväksytään. En huomannut siinä juuri huomauttettavaa.

Lausunto Kolben ponnesta Koffin tornin avaamisesta julkiseen käyttöön. Virasto kannattaa, mutta turhan varovaisesti.

Lisäksi nippu valituksia HKR-rakennuttajan hankintamenettelyistä ja rakennusviraston organisaatiouudistusta.

Yleisten töiden lautakunta 15.11.2011

Esityslista tässä.

Esteettömyyslinjaukset jäivät pöydälle viikoksi pyynnöstäni; keskustelu muutamien vaimmaisjärjestöjen edustajien kanssa kun oli vielä kesken. Puhuttiin mm. vuosaaren metro-ovista ja talvikunnossapidon vastuista (joihin palataan ensi kokouksessa).

Baanan suunnitelmista kysyttiin, kun lautakunnan kautta ei ole minkäänlaista katusuunnitelmaa mennyt, ja työt ovat kovassa vaihdissa silti. Aikoinaan on annettu hyväksyntä "1. vaiheelle", jossa ilmeisesti tehdään vain asfalttiväylä sen kummemin säätämättä, ja kaikki muu rakentaminen jää 2. vaiheeseen. Auki pitäisi olla toukokuussa viimeisimmän tiedon mukaan.

Kuitenkin nyt tilaillaan jo taidetta väylälle, eli alkaa kuulostaa 2. vaiheelta.

Puistokummiprojektin esittely. Erittäin heino hanke. Yksi ongelmakohta ovat kaupunkilaisten ja yritysten mahdollisuudet tukea hanketta myös muutoin kuin työllä. Siis rahalla, tai esim. tarjoamalla puistokummeille ilmaiset kahvit. Nykyisellään rahan antaminen puistojen hoitoon on kaupungin byrokratiassa mahdotonta, mutta kummien auttamista epäsuorasti voisi kehittää.

Koffin tornin kehittämisestä saatetaan kehittää WDC-hanke, jotta se saataisiin kansalaisten käyttöön. Kova tahto ainakin on jotain sille tehdä, aitaaminen päiväkodin varastoksi ad infinitum ei hyödynnä sen mahdollisuuksia.