Yleisten töiden lautakunta 28.2.2012 ja 6.3.2012

Vähän lyhyempiä kokouksia. Ensin viime viikko, lista tässä

Viime tiistaina hyväksyttiin lausunto demokratiaryhmän raportista ja ekologisen infrarakentamisen ohjelma. Jälkimmäiseen kaipailtiin hyvää yhteenvetoa.

Lisäksy annettiin lausunnot kaavoista Etelä-espan länsipään kortteliin jonka sisäpiha katetaan (tonttitehokkuus 8,5!), Kontulan keskukseen (uusia taloja länsireunalle ja yritys luoda kauppakatua) ja Torpparinmäkeen (tonttitehokkuus 0,18 -> 0,25 -> tontteja tullaan jatkossa pilkkomaan kirvesvarsiksi). Kontulassa jostain syystä talon sisäpihasta yritettiin tehdä kaavassa toria, että se olisi kaupungin vastuulla (kallis rakentaa metron päälle). Lausuimme että piha se on, älkää vedättäkö. Mielenkiintoinen kysymys, mistä moinen idea oli lähtöisin...

Rakennusviraston asiakaspalvelusta kuultiin raportti. Puheluita tulee vuodessa 86 000, joista vastataan 63 000. Sähköposteja tulee 25 000. Kuulema sähköposti on työläämpi käsitellä kuin puhelu, mikä tuntuu hassulta. Suosikkiaiheet ovat lumenauraus ja pysäköinti. Pysäköinnissä jako on 50/50 valvonnasta ja sen puutteesta valittamisen välillä.

Rakennusvirasto on tänä talvena käyttänyt erillistä lumipalautepalvelua. Sinne on tullut klikkauksia 39 000. Valitettavasti systeemin keskokyky on rajallinen, joten vain 700 uusinta näytetään kerralla (kuka näitä oikein koodaa?). Kysyin, miten palaute huomioidaan, ja se kuulema riippuu täysin alueen esimiehestä. Osa koke palvelun hyödylliseksi ja katsoo päivittäin, mistä tulee valituksia ja pitäisikö paikalle tehdä jotain. Osa taas on jääriä eikä pidä kaupunkilaisten palautetta seuraamisen arvoisena.

Tuomaan markkinoiden paikka jäi pöydälle. Lisäksi normaalit valitukset


Yleisten töiden lautakunta 6.3.2012

Lista tässä

Lausuimme Arja Karhuvaaran (kok) aloitteesta, jonka mukaan työtehtävissä pysäköintiä pitäisi jotenkin suosia, minulle jäi epäselväksi että miten. Emme voi antaa lupaa pysäköidä laittomille paikoille, ja laillisille paikoille pysäköintiin on jo olemassa yrityspysäköintitunnus. Mitä lisää tässä siis haluttaisiin? Itse aloite tässä. Viraston vastaus on oleellisesti niillä linjoilla, että ei voida suosia erityisryhmiä.

Toin myös kokouksessa esiin huomion, että tutkimusten mukaan pysäköintipaikkoja riittää paremmin tarvitseville, jos ne maksavat enemmän. Esimerkiksi Itä-helsingissä kuulema kotisairaanhoitajien on "pakko" pysäköidä pyöräteille, koska kaikki (ilmaiset) kadunvarsipaikat ovat täynnä. Jos niistä pitäisi maksaa vaikka euronkin tunti, niitä olisi varmaan joskus vapaana. Samaan tapaan saataisiin kantakaupungin asukaspysäköintipaikat riittämään.

Tuomaan markkinat päätettiin pitää Senaatintorilla, koska Espan puisto ei kestä niin isoja tapahtumia talvella. Järjestelyjä koitetaan parantaa viime vuodesta.

Frisbeegolfradoista kuultiin laaja selvitys, ja tehtiin linjaus, että Kivikkoon rakennetaan sellainen, ja Vuosaareen myös mikäli saadaan sopimaan. Tässähän voisi luulla, että frisbeegolf on liikuntaa ja siitä vastaisi liikuntavirasto, mutta näin ei kuietenkaan ole. Liikuntavirasto näet vastaa vain liikuntaviraston hallinnoimilla mailla tapahtuvasta liikunnasta, ja rakennusviraston hallinnassa olevia liikuntapaikkoja kehittää rakennusvirasto. Kovin järkevältä tälläinen maapohjaan perustuva vastuiden läänitys ei tunnu, mutta ilmeisesti varsinaiseen aiheeseen pohajutuva työnjako olisi liian hankalaa.

Hyväksyttiin myös Ida Albergin puiston parannussuunnitelma. Tehtäväksi joskus kun rahaa on. Varsinkin leikkipuistojen kunnossapitoon on varattu aivan liian vähän rahaa, ja nykyisellään keinujen ym. uusimisväli olisi laskennallisesti 70 vuotta, eli niitä ei käytännössä korjata jos hajoavat. Ei kuulosta hyvältä.

Yleisten töiden lautakunta 21.2.2012

Lista tässä.

Demokratiaryhmän loppuraportti jäi pöydälle. Pyysin, että rakennusviraston toimien osalta lausuntoon lisättäisiin lista konkreettisista hankkeista ja yhetshenkilöistä. Kuulema onnistuu.

Myös ekologisen rakentamisen ohjelma jäi pöydälle, minun pyynmöstäni, että ehdin siihen tutustua. Kyseinen paperi käsittelee siis infran rakentamisen ekologisuutta, ja sivuaa mm. kaupunkirakennetta ja muitakin isoja kysymyksiä. Nyt ei sorvata lausuntoa, vaan ohjelma menee YTLK:lta suoraan kaupunginhallitukseen ja sen jälkeen sitä periatteessa pitää kaikkialla kaupungissa noudattaa. Käytännössä toki toimenpiteet ovat melko abstrakteja tai selvitys-orientoituneita.

Tähän on pakko palata ennen ensikokousta.

Essi Kuikan kuparikahva-aloitteseen vastattiin, että joo hyvä, mutta lähinnä terveyslautakunnan asia. Jotain yhteishanketta on tulossa. Ilmeisesti siis kuparipinnat oikeasti tappavat bakteereja paljon muita materiaaleja paremmin. Kuparipäällysteinen ovenkahva tai vessanrengas on sitten muuten "splutteroitu". Se on adjektiivi.

Lausuttiin kalasataman kaavasta, että jalankulkuympäristöihin pitää kiinnittää huomiota ja Kruunuvuoresta ehdotettiin yhtä katua tehtäväksi myöhemmin sekä kyseltiin lumitiloja. Lumenaurausta kannattaisi meittiä jo kaavoittaessa ainakin hiukan.

Herttoniemessä kävely-ympäristö olisi kuulema huono kunnes Linnanrakentajantien tunneli toteutetaan ehkä jossain tulevaisuudessa. Ehdotin alusuntoon lisäksen, etät kävely-ympäristö pitää suunnitella kelvolliseksi siihen astikin. Siitä itäväylän yli kun menee paljon kävelijöitä, vaikka se on  t o d e l l a  ankea.

Lisäksi puhuttiin tietenkin lumenaurauksesta. Vuosaaressa kuulema on kaikki päin persettä. Siis aurauksen osalta. Omalle kotikadulleni taas tuli tänään traktori ensimmäistä kertaa tänä talvena. Torstaina tulee taas 10-15 cm lisää. Kandee varautua viettämään loppuviikko sisällä.

kehitysideoita erikseen lähitulevaisuudessa.


ps. Kalasatamasta hienoja havainnekuvia tässä.

Rengaslukko ja Corbusier, YTLK 7.2.2012

Vähänlaisesti asiaa (joihinkin kokouksiin verrattuna), mutta sai tässä sitli taas kolme tuntia menemään. Lista tässä

Pysäköinninvalvonasta ja sen tehostamisesta puhuttiin pitkään. Helsingin virkamieskunta ei ole ollut innokas ottamaan rengaslukkoja käyttöön, vaikka sen laki nyt sallii. Esimerkiksi Kuopiossa ollaan inokkaampia.

Uudessakin laissa on paljon typeryyksiä. Esimerkiksi laittomalle tai vaaralliselle paikalle pysäköinnistä ei saa sakottaa enempää kuin kiekon ylityksestä. Rengaslukkoja saa myös käyttää vain hyvin rajatusti, ja ei esim törkeiden ratikkakiskoille pysäköijien kurittamiseen.

Typeryyttä on sen tulkinnassakin. HKL:n raivausauto on tänä vuonna siirtänyt jo 206 autoa kiskoilta, mutta yksikään ei ole saanut sakkoja, koska pysäköinnintarkastajan on pitänyt itse nähdä väärinpysäköinti (kuva ei riitä), ja HKL:n henkilökunnalle ei voi antaa pysäköinnintarkastajan statusta, koska pysäköinnintarkastajan esimiehen täytyy olla kunnallinen pysäköinninvalvoja. Tästä on kaikesta oikeusasiamiehen ennakkopäätökset.

Lautakunta kuitenkin tahtoi valvontaan kehitystä aika yksiäänisesti. Kevään mittaa lupailtiin jotain konkreettista.

Oma suosikkiajatukseni on roudata laittomiin paikkoihin pysäköityjä autoja jatkuvalla syötöllä Kalasataman kentille sitä tahtia kun hinausauto vaan ehtii. Noudettavissa pois kuluja ja sakkoa vastaan. Rajoittaisi aika nopeasti pysäköintiä ratikkakiskoilla tai vaikka Manskun pyöräkaistalla, ja tämän laki sallii.

Rengaslukko. Kuva Savon Sanomat

Kalasataman keskus jätettiin pöydälle. On se melkoinen monsteri.

200m kanttiinsa. 8 tornia jotka kohoavat 120 metrin korkeuteen. Yksi niistä suomen korkein asuintorni. Kolmannen kerroksen korkeudella on seinässä reikä, josta syöksyy sisään moottoritie (oikeasti, keskellä taloa). Talolla on oma metroasema. Alakerran kauppakeskuksen promenadilla kulkee ratikka. Samassa kompleksissa on asuntoja, kauppakeskus, terveyskeskus, elokuvateatteri, hotelli, baareja...

On tuskallisen ilmeistä, että tämän suunnittelijoilla on liian hyvin mielessä, miten pienoisrautaiteitä rakennetaan. Ja siitä huolimatta tämä saattaa olla yksi parhaita suunnitelmia mitä Helsinkiin on tehty. On ainakin maankäytön tehokkuutta.

Kalasataman keskus ja Le Ville Contemporaine. Edistys on tuonut meille värikuvat ja ulokkeet julkisivuissa.

Herttoniemen kompleksi on astetta maltillisempi, ja hyväksyttiin nyt.

Kummassakin on 300 liityntäpysäköintipaikkaa. Epäselvää on, kuka ne maksaa. Liityntäpysäköinti kun ei ole investointi joukkoliikenteeseen, vaan yksityisautoiluun. Se voi olla järkevää, jos se yhdistetään keskustaan autoilun rajoittamiseen jonkinlaisena poliittisena kompormissina. Itsessään se ei kuitenkaan hyödytä mitään. Yhden autoilijan joukkoliikennematkaa ei kannata subventoida 10 eurolla, mutta yhden auton poistamisesta keskustasta tuo kannattaa joskus maksaa, jos ei halvemmalla saa.

Yksi kaava lauttasaareen myös. Kadulle aikoinaan rakennetut portaat siirettiin osaksi tonttia ja suojeltiin.

Nippu puitesopimuksia meni esityksen mukaan. Kilpailutukset lienee tehty kaikkien säääntöjen mukaan.

Yleisten töiden lautakunta 10.1.2012

Lautakuntavuosi alkoi hyvissä merkeissä. Unohdin lautakuntakoneen ja HST-kortin kotiin, kuten kaikki paperitkin. Seurauksena en joudu Ahjoon koskemaan ja voin käyttää vain yhtä onetta kahden sijasta. Esityslista tässä.

Rakennusviraston toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Olin olettanut, että tämä jäisi pöydälle, mutta nyt otettiinkin yhdellä vedolla. Vähän teki mieli pyytää pöydälle, mutta en siihen viitsinyt ryhtyä, kun ollaan jo valmiiksi myöhässä. Pahoitteluni kaikille blogikommentaattoreille, joille ei nyt tullut mahdollisuutta ennakkokritisoida tätä

Merkillepantavasti "kevyt liikenne" korvattiin jalankululla ja pyöräilyllä. Oli mukava kuunnella, miten virkamiehet korjailivat lauseitaan lennossa. Hyvin se sujui. Kun aikansa sanoo "kävely ja pyöräily", niin kohta sitä huomaa jo ajattelevansa, että kummastako tässä olikaan puhe, ja kategoriat eriytyvät mielessä.

Pyöräväylistä toimintasuunnitelmassa todetaan:

Lisäksi ohjelmaan sisältyy pieniä kevyen liikenteen väylien järjestely-, kunnostus- ja viitoitustöitä, jotka tehdään erillisen, keväällä 2012 valmistuvan hankeohjelman mukaisesti. Ohjelma laaditaan yhteistyössä KSV:n liikennesuunnitteluosaston ja pyöräilyprojektin kanssa.

Myös talvikunnossapitokarttaa on kehitetty. Uusi kartta on vanhaa rehellisempi, kun pääosin pyöräteiden luokitus riippuu kadun yleisestä luokituksesta suoraan. Näin on tähän astikin tehty, mutta kartoissa ne on näennäisesti eroteltu. Nyt kaduista irralliset pääväylät on selvästi merkitty erikseen (ja ensimmäistä kertaa voivat saada ykkösstatuksen). Kuulema nämä väylät oli neuvoteltu KSV:n kanssa. Täytyy varmistaa, miten homma meni.

Katujen investointirahoista 37% päätyy käenpojalle nimeltä "projektialueet" ja puistoista 33%. Se tarkoittaa Jätkäsaarta, Hernesaarta, Kalasatamaa ja Kruununvuorta. Uudet alueet tietysti maksavat, ja ne on ehkä järkevä kirjata erillään vanhojen alueiden kehittämisestä.


Sadevesitulvien riskejä selvitetty. Ei lakisääteistä puuttumista vaativia riskejä, mutta kaikenlaista mitä lähdetään korjailemaan pikkuhiljaa. Sadevesi on byrokraatiksi hulevesi, ja meren tai jokien tulvista (jotka ovat paljon jännempiä) ei nyt siis ole kyse.

Kivikkoon suunniteltu uutta pientä asuinaluetta, aj sen kadut hyväksyttiin. Hyvin tehtyjä lähiökatuja näyttivät olevan, huomautin vain muutamasta kohdasta, joissa oli pieniä lapsuksia. Päälinjana on jalankulut tasoiset pyörätiet niillä kaduilla, joilla minkäänlaisia pyöräteitä on, ja risteyksissä jatketut jalkakäytävät. Lähiöä tehdään lähiötyyliin, enkä siitä mitään sanonut. Tästä pitäisi joskus puhua enemmänkin, että millaiset ratkaisut sopivat esikaupunkialueelle.

Samalla käsiteltiin Kehä I:n ylittävä puistosilta Viikistä Kivikkoon. 14-20 metriä leveällä sillalla kasvaa puita ja pensaita, ja siinä menee kaarteleva pyörätie sekä talvisin myös latu. Hinta vaan on 4 miljoonaa, ja siihen odotellaan valtion osarahoitusta. Saa nähdä kauanko odotellaan, ainakaan tänä vuonna ei mitään tapahdu.

Graffitiasiat vedettiin takaisin valmisteluun. Niistä siis lisää ensi viikolla.

Lisäksi yksi liukastuminen ja kaksi tulvassa vaurioitunutta autoa. Autojen tulvavauriot eivät ole mikään vitsi, näitä on jo ainakin neljä tullut parin kuukauden aikana, joissa autoilija on ajanut syvään veteen ja vaatii että kaupunki korvaa hajonneen auton. Ei korvaa. Katsokaa eteenne tai ottakaa vakuutus.

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2012

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2012 on linjapaperi, jossa tulisi kuvata, kuinka kaupunkia rakennetaan ja miten Helsingistä tehdään paremminvoiva metropoli. Käytännössä siinä todetaan hirveästi asioita ja ehdotetetut toimenpiteet hukkuvat raportoinin lomaan. Byrokratiaan on pesiytynyt raportointikulttuuri, jossa linjapaperitkin keskittyvät lähinnä kuvailemaan asioiden tilaa ja erilaisia hankkeita, eivätkä linjaamaan tulevaa toimintaa.

Yleisten töiden lautakunnalle MA-ohjelma esitellään 13.12. ja päätös lausunnosta tehdään 16.12. ylimääräisessä kokouksessa kiireellä. Ympäristölautakunnassa ja kaupsussa päätökset tehdään ilmeisesti vielä nopeammin, suoraan tämän päivän kokouksissa

• Esitys YTLK:n lausunnoksi
• Esitys kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnoksi
• Esitys ympäristölautakunnan lausunnoksi
• Esitys terveyslautakunnan lausunnoksi

Tässä muutama huomio, mitä paperiin voisi ehdottaa täydennettävää


Asuntotuotannon rahoitustavat eivät saa toimia hidasteena. 5000 asunnon tuotantotavoite on jaettu siten, että 20% on valtion tukemia vuokra-asuntoja, 20% opiskelija, ym. asuntoja, 20% hitasta ja osaomistusta ja 40% kovan rahan asuntoja. Tässä on riski, että jos yksi osa-alue on jäljessä, muitakin hidastetaan jotta proentit säilyvät. Pitääkin vaatia, että yksittäisen rahoitusmuodon jäädessä jälkeen, se ei koskaan saa toimia perusteena hidastaa muiden rahoitustyyppien rakentamista. Tälläistä on tiettävästi sattunut aiemmin, joten lisäys on tärkeä.

Tavoitetta 6 tulee täydentää siten, että yksittäisen rahoitustyypin rakentamisen viivästyminen ei saa johtaa muiden rahoitustyyppien hidastamiseen, vaan niitä päin vastoin tulee kiirehtiä, jotta määrällisessä tavoitteessa pysytään.


Täydennysrakentamisesta puhutaan toteutusohjelmassa melko ylimalkaiseen sävyyn. Saavutettavuuden parantaminen ja eheä kaupunkirakenne ovat hyviä päämääriä, mutta keinoja edistää niitä ei juuri käsitellä. Yksittäisiä kohteita ei toki yleisessä ohjelmassa voi käydä läpi, mutta toimintalinjojen puute tuo mieleen, että tokkopa mitään tulee tapahtumaan.

Tavoitteeseen 9 tulee lisätä, että Kehä I sisäpuolista aluetta kehitetään tiivistyvänä kantakaupunkina tavoitteena kaupunkimainen rakennustapa ja sitä tukeva liikenneverkko.


Yksi rakentamista hidastava ja kaupungin monipuolisuutta rajoitava tekijä ovat rakennettaville taloyhtiöille asetettavat yksityiskohtaiset vaatimukset mitä tulee esim. autopaikkoihin, pommisuojiin, saunoihin, kerhotiloihin, pesuloihin ja niin edelleen. Kaupunki on paikka, jossa palveluita ei tarvitse tuottaa itse, vaan niitä on tarjolla niin julkisen vallan kuin yrittäjienkin toimesta. Ainakaan keskeisillä alueilla ei ole tarpeen vaatia, että jokaisessa taloyhtiössä täytyy olla omat kerhotilat, saunat, leikkipaikat, autopaikat, pommisuojat ja kaikki muukin. Niitä kyllä löytyy läheltä.

Tavoitetta 13 tulee täydentää siten, että selvitetään mahdollisuus vähentää taloyhtiöille kaavoituksessa asetettuja velvotteita ja säädellä niitä alueittain. Keskeisillä alueilla pesuloiden ja kerhotilojen kaltaisia palveluja on saatavilla riittävästi myös taloyhtiön ulkopuolelta.

Muutakin täydennettävää voisi olla, saa kommentoida.

Poliittisia voittoja - Yleisten töiden lautakunta 29.11.2011

Kokous venyi yli viisituntiseksi, mutta se kannatti, hyviä päätöksiä meni läpi. Esityslista tässä.

Karamzininrannassa, Finlandia-talon takana (eli virallisesti edessä; se Manskun puoleinen on takapiha, koska Aalto uskoi Vapaudenkatuun) pyörätie vaihdettiin ehdotukseni mukaisesti graniittilaatasta asfaltiksi. Muodollisesti asia hyväksyttiin "esittelijän muutetun esityksen mukaan" sen jälkeen kun kaikki vielä läsnä olevat jäsenet olivat ilmaisseet kannattavansa asfalttia. Osa pyöräilyn takia, osa yleisen asfaltinkannatuksen takia.

Samassa suunnitelmassa oleva Töölönlahdenkadun risteys korjataan rakenussuunnittelun yhteydessä. Nyt esitellyssä suunnitelmassa risteys oli unohtunut ja pyörätie loppuu jalkkäytävän reunaan. Tätä täytyy jatkoseurata vielä.


Ville Ylikahrin aloitteeseen selvittää Länsiväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi vastasimme lisäten esitelijän pohjaan lauseen:

"YTLK pitää perusteltuna, että selvitetään mahdollisuus muuttaa kaupunkitaajaman keskellä kulkeva Länsiväylän osuus kaupunkibulevardiksi. Mahdollisuudet muuttaa Länsiväylä kaupunkibulevardiksi tulisi selvittää ja vaikutukset arvioida osana käynnistyvän yleiskaavan uusimista ja sen liikenneverkkosuunnittelua."

Tämäkin meni läpi yksimielisenä, kun muotoilusta oli ensin poistettu välistä vähän "turhaa retoriikkaa". Retoriikka sikseen, tuossa lautakunta kannattaa siis lähes täsmälleen sitä, mitä aloitteessa ehdotetaankin, eli asian selvittämistä tosissaan. Tälläistä kutsutaan poliittiseksi voitoksi. Käytännössä se on toki pieni voitto, koska varsinaisen vastauksen tekee kaupunginhallitus, ja pohjan sille kirjoittaa joku apulaiskaupunginjohtajan esikunnasta huomioiden lautakuntien vastaukset niinkuin parhaaksi näkee. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kannalla on varmasti suurempi paino kuin YTLK:n.

Nämä ovat molemmat toki pieniä asioita, mutta silti osoituksia, ettei lautakunnassa istuminen ihan turhaa ole. Perehtymisellä asioihin ja rakentavalla yhteistyöllä voi saada asioita aikaiseksi.

Länsibulevardi Katajaharjulta itään. Kuva Carlos Lamuelan diplomityöstä

Koffin tornin osalta muutimme lausuntoa Jussi Heinämiehen ehdotuksesta siten, että siinä kannatetaan torniin muutakin kuin päiväkodin toimintaa, ja myös kehotetaan olemaan yhteydessä kaupunginmuseon kanssa. Tässä lautakunnan yksimielisyys oli vielä yksimielisempää kuin edellisessä (vrt. äärettömien joukkojen mahtavuus matematiikassa; yksimielisyydenkin ykismielisyydessä on eroja).


Energiatehokkuuslinjauksista puhuttiin, mutta päättäminen jätettiin ylimääräiseen kokoukseen, joka lisättiin joulun alle. Ylimääräinen kokous tarvitaan, koska Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2012 (ei vielä netissä) tulee päätöksentekoon viime hetkellä joulun alla. Aiheutti enemmän kuin pientä nurinaa, että asiat kasautuvat loppuvuoteen näin pahasti.


Lauttasaaren ja Forumin kaavojen kommentit menivät esityksen mukaan. Foorumiin halutaan pysäköintipaikkoja. Huuhkajat joutunevat evakkoon, kun niidne elinpiiriä rempataan, mutta cityhuuhkajakattoja ei vielä nykyään suojella kuten liito-oravapuita.





Töölönlahden puiston esittelyä korjattiin hiukan ksutannustietoisempaan muotoon, ja muistutettiin kaupunkikuvasta hankkeen välivaiheissa. Puisto maksaa 66 miljoonaa, josta 34 miljoonaa menee esirakentamiseen, lähinnä paalutukseen. Taustalla ilmeisesti on lähinnä maaperän vanhat saasteet, jotka valuvat Töölönlahteen, jos alueelle kipataan lisää maata. Suunnittelussa ei ole kustannuksia paljon murehdittu.

Yli 5 miljoonan euron hankkeena tämä menee valtuuston kautta. Kyynisesti virkamiehet arvelivat, että nyt tehdään oikeasti "väliaikainen ratkaisu", joka maksaa kymmenesosan ja on käytössä ainakin 20 vuotta.


Lautakunnan jäsenet saivat myös "HKR-Rakennuttaja"-Haisaappaat. Tämä ei ollut epäasiallista vaikuttamista lautakuntaan (tälläisesta ollaan aika tarkkoja, oikeasti), koska lautakunta oli itse päättänyt 2 vuotta sitten, että lautakunnalle jaetaan saappaat retkiä varten, ja tänään oli tutustumiskäynti Viikin ekotalolle. Valitettavasti en päässyt töiden takia ekotalolle mukaan, mutta otan saappaat sitten seuraavalle retkelle.

Saappaiden paketissa lukee "The world's best boots are made by hand", eli suomeksi ehkä "Käsi tekee maailmast parhaat saappaat". On tietysti hienoa, että Nokian footwear näin kunnioittaa nimikaimansa traditiota insinöörienglannissa. Pelkään vaan että tuo ei olekaan mainostoimiston ironiaa...


Tässäkään kokouksessa en lopulta päässyt äänestämään mistään. Lautakunta tekee kovin rakentavaa yhteistyötä, ja hyvä niin.

Seuraava kokous on vasta 13.12. koska itsenäisyyspäivänä ei kokousteta. Kirjoittanen tässä välissä muista aiheista vielä...