Yleisten töiden lautakunta 28.8.2012

Historiallisen lyhyt kokous, lista tässä. Alkuun keskustelimme siitä, kuinka puutarhuri Börje Frin mielestä Helsingistä puuttuu puistokulttuuri.

Sitten lyhyeen asialistaan. Outi Alanko-Kahiluoto ehdotti Siilitien varren puiston kunnostamista. Kyse on siis tyhjästä hiekkakentästä Päiväkodin ja paikallisen juottolan (Sillenpesä) välissä.

Paikka on metroaseman vieressä ja lähes ideaali täydennysrakentamiselle. mutta mikäli sitä ei rakenneta tai rakentaminen viivästyy, tehdään siitä ensin nykyistä hiekkakenttää viihtyisämpi puisto. Näin vastasimme. Kaupunkisuunnittelulautakunta ottanee kantaa rakennussuunnitelmiin.

Toisessa aloitteessa Kahiluoto ehdottaa jurttasaunaa Töölönlahdelle. Taktisesti sysäsimme vastuun kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joka saa arvioida tundrakulttuurin sopivuutta keskustaan.

Jaana Pelkonen ehdottaa, että kaupunki voisi järjestä siivoustalkoita ympäristön siivoamiseksi. Virasto vastaa, että näinhän on tehty jo ainakin 28 vuotta (ja se selviää helposti googlella). Joka kevät on kevätsiivouksia, lisäksi on paljon muita talkoita. Aivan erityisesti on syytä mainita puistokummitoiminta. Kummikoordinaattorin palkkaamisen jälkeen kummien määrä on kasvanut jo 20%, eli kyllä talkoohenki elää. Valtuustoalotteita on ilmeisesti tulossa pari kolme per viikko tästä vaaleihin asti. Valtuutetut ovat heränneet kuntalaisten asioiden ajamiseen, eikä se ole niin tarkkaa onko ehdotetut asiat tehty jo.


Tapaninkylään lausutaan pari uutta taloa ja käytännössä liikennevihreänä toimiva puisto merkitään kaavassakin liikennevihreäksi, koska sitä se on: ojan pientareella pari puuta ja vähän nurtsia. Tiettävästi kaistale on siihen alkujaan jäänyt, kun Tapaninkyläntien kohdalle on varattu maata Kehä II:lle. Jos ja kun piilovarausta ei haluta ylläpitää, tuohon mahtuisi kyllä vielä yksi lamellitalo tien varteen melumuuriksi muille.

Yksityisteiden kojauksiin Östiksessä myönnettiin pari tonnia. Peruskorjausmääräraha on 26 tonnia vuodessa, ja se on nyt tältä vuodelta täynnä. Eli jos hoidatte yksityisteitä, ensivuoden alussa hakemusta sisään vaan, sitä ennen tuskin kannattaa. Tosin eipä noita töitä voi kauaa tehdäkään. Kaupungin periaatteena on maksaa 75% avoimessa käytössä olevien yksityisteiden peruskorjauksista hakemusta vastaan. Säästö pelkästään tiesuunnittelussa lienee samaa luokkaa kuin tuo avustus.

Katajanokan Guggenheim-tontilta on kohta purettu vanha makasiini. Tontti tulee rakennusviraston hallintaan ja siihen tullee jotain väliaikaista toimintaa kunnes lopullisesta käytöstä päätetään. Jonkinlaisesta tapahtuma-alueesta on ollut puhetta. Vesa Hack ehdotti siihen taannoin ABC-huoltsikkaa; itse voisin ehdottaa julkista puusaunaa, jos kerran Yrjönkadulla ei puita saa polttaa.


Omissa asioissa nostin esiin toisen linjan pysäköinnin. Sinne asennettiin eilen uusi hieno pyöräteline. Aihetta koskevissa keskusteluissa tuli esiin, että vstapäisillä lastauspaikoilla pysäköidään jatkuvasti, ja kaupuan kuljetusautot joutuvat siksi pysähtymään minne sattuu. Välitin virastolle pyynnön tehostaa pysäköinninvalvontaa Toisella linjalla.

Uusi Car bike rack ja väärin pysäköity auto kuvattuna tänään 16:40.

Manskun pyöräkaistan jatkosta Sokoksen ohi kysyin myös. Se piti alkujaa rakentaa tänä vuonna, mutta design-vuoden takia katuja ei haluttu aukoa kesällä. Kaupungininsinööri lupasi selvittää, onnistuisiko kaistan avaaminen pyöräkauden alkuun ensi keväällä.

Lisäksi viisi liukastumista ja autovahinko autossa, jota siirrettiin talven mittaan kolmeen kertaan lumitöiden tieltä. Siirtoja tehdään nykyään noin yksi talvessa per asukaspysäköintipaikka.

Parkkeeraamisen vaikeudesta - YTLK 21.8.2012

Kokouksen teema tuntui olevan pysäköinti, koska lähes kaikki asiat koskivat sitä. Lista tässä.

Jaana Pelkonen (kok) ehdottaa, että autoille järjestettäisiin talvisäilytystä, jotta kesäautot saataisiin pois kadunvarsilta häiritsemästä lumenaurausta ja kunnon ihmisten pysäköintipaikanetsintää.

Ongelma on tietenkin aivan oikea: kaupungissa on talvella yksinkertaisesti liikaa autoja. Viraston vastauksessa kerrotaan pysäköintipolitiikasta olevan selvitys meneillään kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Terävöitimme vastausta siihen suuntaan, että siinä kerrotaan mitä pitää tehdä jotta lumityöt hoituisivat, eikä vain vihjailla että mitä pitäisi tehdä. Parempi sanoa suoraan kuin pelätä että naapurivirasto tai kaupunginhallitus ottaa nokkiinsa. Emme voi YTLK:ssa päättää vuoropysäköinnin laajentamisesta, väliaikaisista pysäköintikielloista tai asukaspysäköintimaksun nostosta, mutta se ei muuta sitä että ne tarvitaan.

Seppo Kanerva (ps) kantaa huolta, että Mikonkadulla RAYn edessä pysäköidään bussien paikoilla ja ehdottaa jotain liikennemerkkiviriviriä sekä rengaslukkoja. Vastaus kertoo mitä kaikkea pysäköidyille autoille voidaan tehdä lain mukaan. Ikävän vähän.

Samassa yhteydessä kyselin, mitä meille talvella lupaillulle esitykselle pysäköinninvalvonnan terävöittämisestä kuuluu. Ei kauheasti mitään, mutta jotain saattaa olla tulossa.

Kanervan toinen aloite taas käsittelee sitä, miten joku virolainen oli parkkeerannut invapaikalle Espoossa mahdollisesti väärennetyn invatunnuksen kanssa. Vastaus on oleellisesti, että Espoon pysäköinninvalvonta tai Viron poliisin leväperäiset käytännöt eivät meille kuulu. Kohteliaammin totta kai.

Tuuli Kousan (vihr) aloitteessa vaaditaan toimia, jotta kaavan vastaisety parkkipaikat kanatakupungin sisäpuhoilla saataisiin pois. Virasto olisi halunnut jättää kokonaan vastaamatta, mutta palautimme valmisteluun niin, etät vastataan vähintäänkin että mitä vaikutuksia moisella olisi ja kuinka me emme voi siitä päättää (eikä kaupunki oikein kai muutenkaan).

Lisäksi kuulema esityksemme pysäköinninvalvonnan lisärahoituksesta iltavalvonta varten oli hyväksytty budjettiin. Ei siis tarvitse tapella enempää siitä, saako 900 000 euroa käyttää 1 300 000 euron tulojen hankkimiseen.


Lisäksi käsiteltiin talousarvion seurantaraportti. Lumityöt ovat taas menneet 6,2 milliä yli, mutta muusta toiminnasta on kiristetty yksi milli pois. Muut sitovat tavoitteet on saavutettu, paitsi pääväylien pitäminen aurattuna aamuseitsemältä. Toista vuotta putkeen ainakin. Kysyin että onko ajateltu tehdä mitään tilanteen korjaamiseksi, paitsi toivoa ettei tulisi paljoa lunta. Kuulema jotain on nyt tehty.

Investointipuolella Kivikon liittymässä on 11 milliä käyttämättä, koska liikennevirasto jäädytti hankkeen omalta osaltaan, eikä kaupunki tee yhteishnaketta yksi. Kalasatama taas on 6,8 milliä alle budjetin, koska sinne saatiin lisärahaa jota ei ole ehditty käyttää. Muut projektialueet ovat 1-1,5 milliä alle budjetin, joka on kuulema normaalitaso. Tuon verran hankkeet on tapana ylibudjetoida ettei budjettia ylitettäisi.

Kaksi tulvavahinkoa jätettiin korvaamatta ja kaksi liukastumista korvattiin. Esityksen mukaan ja tavanomaista linjaa seuraten.

Yleisten töiden lautakunta 28.2.2012 ja 6.3.2012

Vähän lyhyempiä kokouksia. Ensin viime viikko, lista tässä

Viime tiistaina hyväksyttiin lausunto demokratiaryhmän raportista ja ekologisen infrarakentamisen ohjelma. Jälkimmäiseen kaipailtiin hyvää yhteenvetoa.

Lisäksy annettiin lausunnot kaavoista Etelä-espan länsipään kortteliin jonka sisäpiha katetaan (tonttitehokkuus 8,5!), Kontulan keskukseen (uusia taloja länsireunalle ja yritys luoda kauppakatua) ja Torpparinmäkeen (tonttitehokkuus 0,18 -> 0,25 -> tontteja tullaan jatkossa pilkkomaan kirvesvarsiksi). Kontulassa jostain syystä talon sisäpihasta yritettiin tehdä kaavassa toria, että se olisi kaupungin vastuulla (kallis rakentaa metron päälle). Lausuimme että piha se on, älkää vedättäkö. Mielenkiintoinen kysymys, mistä moinen idea oli lähtöisin...

Rakennusviraston asiakaspalvelusta kuultiin raportti. Puheluita tulee vuodessa 86 000, joista vastataan 63 000. Sähköposteja tulee 25 000. Kuulema sähköposti on työläämpi käsitellä kuin puhelu, mikä tuntuu hassulta. Suosikkiaiheet ovat lumenauraus ja pysäköinti. Pysäköinnissä jako on 50/50 valvonnasta ja sen puutteesta valittamisen välillä.

Rakennusvirasto on tänä talvena käyttänyt erillistä lumipalautepalvelua. Sinne on tullut klikkauksia 39 000. Valitettavasti systeemin keskokyky on rajallinen, joten vain 700 uusinta näytetään kerralla (kuka näitä oikein koodaa?). Kysyin, miten palaute huomioidaan, ja se kuulema riippuu täysin alueen esimiehestä. Osa koke palvelun hyödylliseksi ja katsoo päivittäin, mistä tulee valituksia ja pitäisikö paikalle tehdä jotain. Osa taas on jääriä eikä pidä kaupunkilaisten palautetta seuraamisen arvoisena.

Tuomaan markkinoiden paikka jäi pöydälle. Lisäksi normaalit valitukset


Yleisten töiden lautakunta 6.3.2012

Lista tässä

Lausuimme Arja Karhuvaaran (kok) aloitteesta, jonka mukaan työtehtävissä pysäköintiä pitäisi jotenkin suosia, minulle jäi epäselväksi että miten. Emme voi antaa lupaa pysäköidä laittomille paikoille, ja laillisille paikoille pysäköintiin on jo olemassa yrityspysäköintitunnus. Mitä lisää tässä siis haluttaisiin? Itse aloite tässä. Viraston vastaus on oleellisesti niillä linjoilla, että ei voida suosia erityisryhmiä.

Toin myös kokouksessa esiin huomion, että tutkimusten mukaan pysäköintipaikkoja riittää paremmin tarvitseville, jos ne maksavat enemmän. Esimerkiksi Itä-helsingissä kuulema kotisairaanhoitajien on "pakko" pysäköidä pyöräteille, koska kaikki (ilmaiset) kadunvarsipaikat ovat täynnä. Jos niistä pitäisi maksaa vaikka euronkin tunti, niitä olisi varmaan joskus vapaana. Samaan tapaan saataisiin kantakaupungin asukaspysäköintipaikat riittämään.

Tuomaan markkinat päätettiin pitää Senaatintorilla, koska Espan puisto ei kestä niin isoja tapahtumia talvella. Järjestelyjä koitetaan parantaa viime vuodesta.

Frisbeegolfradoista kuultiin laaja selvitys, ja tehtiin linjaus, että Kivikkoon rakennetaan sellainen, ja Vuosaareen myös mikäli saadaan sopimaan. Tässähän voisi luulla, että frisbeegolf on liikuntaa ja siitä vastaisi liikuntavirasto, mutta näin ei kuietenkaan ole. Liikuntavirasto näet vastaa vain liikuntaviraston hallinnoimilla mailla tapahtuvasta liikunnasta, ja rakennusviraston hallinnassa olevia liikuntapaikkoja kehittää rakennusvirasto. Kovin järkevältä tälläinen maapohjaan perustuva vastuiden läänitys ei tunnu, mutta ilmeisesti varsinaiseen aiheeseen pohajutuva työnjako olisi liian hankalaa.

Hyväksyttiin myös Ida Albergin puiston parannussuunnitelma. Tehtäväksi joskus kun rahaa on. Varsinkin leikkipuistojen kunnossapitoon on varattu aivan liian vähän rahaa, ja nykyisellään keinujen ym. uusimisväli olisi laskennallisesti 70 vuotta, eli niitä ei käytännössä korjata jos hajoavat. Ei kuulosta hyvältä.

Rengaslukko ja Corbusier, YTLK 7.2.2012

Vähänlaisesti asiaa (joihinkin kokouksiin verrattuna), mutta sai tässä sitli taas kolme tuntia menemään. Lista tässä

Pysäköinninvalvonasta ja sen tehostamisesta puhuttiin pitkään. Helsingin virkamieskunta ei ole ollut innokas ottamaan rengaslukkoja käyttöön, vaikka sen laki nyt sallii. Esimerkiksi Kuopiossa ollaan inokkaampia.

Uudessakin laissa on paljon typeryyksiä. Esimerkiksi laittomalle tai vaaralliselle paikalle pysäköinnistä ei saa sakottaa enempää kuin kiekon ylityksestä. Rengaslukkoja saa myös käyttää vain hyvin rajatusti, ja ei esim törkeiden ratikkakiskoille pysäköijien kurittamiseen.

Typeryyttä on sen tulkinnassakin. HKL:n raivausauto on tänä vuonna siirtänyt jo 206 autoa kiskoilta, mutta yksikään ei ole saanut sakkoja, koska pysäköinnintarkastajan on pitänyt itse nähdä väärinpysäköinti (kuva ei riitä), ja HKL:n henkilökunnalle ei voi antaa pysäköinnintarkastajan statusta, koska pysäköinnintarkastajan esimiehen täytyy olla kunnallinen pysäköinninvalvoja. Tästä on kaikesta oikeusasiamiehen ennakkopäätökset.

Lautakunta kuitenkin tahtoi valvontaan kehitystä aika yksiäänisesti. Kevään mittaa lupailtiin jotain konkreettista.

Oma suosikkiajatukseni on roudata laittomiin paikkoihin pysäköityjä autoja jatkuvalla syötöllä Kalasataman kentille sitä tahtia kun hinausauto vaan ehtii. Noudettavissa pois kuluja ja sakkoa vastaan. Rajoittaisi aika nopeasti pysäköintiä ratikkakiskoilla tai vaikka Manskun pyöräkaistalla, ja tämän laki sallii.

Rengaslukko. Kuva Savon Sanomat

Kalasataman keskus jätettiin pöydälle. On se melkoinen monsteri.

200m kanttiinsa. 8 tornia jotka kohoavat 120 metrin korkeuteen. Yksi niistä suomen korkein asuintorni. Kolmannen kerroksen korkeudella on seinässä reikä, josta syöksyy sisään moottoritie (oikeasti, keskellä taloa). Talolla on oma metroasema. Alakerran kauppakeskuksen promenadilla kulkee ratikka. Samassa kompleksissa on asuntoja, kauppakeskus, terveyskeskus, elokuvateatteri, hotelli, baareja...

On tuskallisen ilmeistä, että tämän suunnittelijoilla on liian hyvin mielessä, miten pienoisrautaiteitä rakennetaan. Ja siitä huolimatta tämä saattaa olla yksi parhaita suunnitelmia mitä Helsinkiin on tehty. On ainakin maankäytön tehokkuutta.

Kalasataman keskus ja Le Ville Contemporaine. Edistys on tuonut meille värikuvat ja ulokkeet julkisivuissa.

Herttoniemen kompleksi on astetta maltillisempi, ja hyväksyttiin nyt.

Kummassakin on 300 liityntäpysäköintipaikkaa. Epäselvää on, kuka ne maksaa. Liityntäpysäköinti kun ei ole investointi joukkoliikenteeseen, vaan yksityisautoiluun. Se voi olla järkevää, jos se yhdistetään keskustaan autoilun rajoittamiseen jonkinlaisena poliittisena kompormissina. Itsessään se ei kuitenkaan hyödytä mitään. Yhden autoilijan joukkoliikennematkaa ei kannata subventoida 10 eurolla, mutta yhden auton poistamisesta keskustasta tuo kannattaa joskus maksaa, jos ei halvemmalla saa.

Yksi kaava lauttasaareen myös. Kadulle aikoinaan rakennetut portaat siirettiin osaksi tonttia ja suojeltiin.

Nippu puitesopimuksia meni esityksen mukaan. Kilpailutukset lienee tehty kaikkien säääntöjen mukaan.

Yleisten töiden lautakunta 8.11.2011

Lyhyt kokous taas, esityslista tässä

Esiteltiin Helsingin World Desing Capitalin hankkeita. Myöhäinen esittely kirvoitti jonkin verran kritiikkiä.

Lähetettiin Kaupunkisuunnitteluvirastolle&lautakunnalle terveisiä Saukonpaaden suunnitelmien suhteen. Jussi Heinämiehen ehdotus vaatia autopaikkoja vähennettäväksi meni läpi yksimielisenä, kun puheenjohtajakin oli sanonut sitä kannattavansa. Itse taas vaikutin siihen, että pyöräteitä koskeva lausuma muuttui muodosta:

Asemakaavaselostuksessa on maininta, että jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan tasoerolla. Tämä on esteetön ratkaisu vain, jos pyörätie sijaitsee ajoradalla. Muualla kuin ajoradan yhteydessä tätä ratkaisua ei tule käyttää.

Muotoon:

Asemakaavaselostuksessa on maininta, että jalankulku ja pyöräily
erotetaan toisistaan tasoerolla. Muualla kuin ajoradan yhteydessä tätä
ratkaisua ei tule käyttää.

Muutos ei vaikuta dramaattiselta, mutta oleellinen ero on siinä, että nyt sujuvaa pyöräilyä ja esteettömyyttä ei olla asettamassa vastakkain. Ne nimittäin eivät sulje toisiaan pois. Kävin asiaa läpi myös Helsinki kaikille -projektin vetäjän Pirjo Tujulan kanssa. Tästä lisää joskus myöhemmin.


Nämä olivat siis vain terveisiä KSV:n suuntaan, mitään takeita ei ole, että niitä mitenkään huomioidaan. Ja pääpointit olivat, että suunniteltu kanava on julmetun kallis, ja että vaikka suunnitellaan uusiksi, niin aluetta ei saisi pilkkoa, etteivät ensimmäiset talojen asukkaat asu keskellä rakenustyömaata. Kanavan kalleuden taustalla oli tiettävästi se, että maaperätutkimuksia ei ehditty tekemään ennen kaavoitusta, koska oli kiire saada asuntotuotantotavoitteet täyttymään. Siksi kanava tuli linjattua huonoon paikkaan, ja koko alue viivästyy nyt entistä pahemmin.

Maaperätutkimukset tehdään kai jotenkin HKR:n ja staran yhteisvoimin. Voisi kuvitella prosessissa olevan kehitettävää. Tähän täytyy perehtyä.

Lisäksi yksi katusuunnitelma Vehkalahdenkujalla, jossa oli pilkottu tontteja niin, ettei niille olisi päässyt ajamaan ilman muutosta. Tehtiin sitten puistoon vähän yhdistettyä kevyenliikenteenväylää, jota saa ajaa autolla. Kyseessä on pieni puistonpläntti Vartiokylässä, ja sitä käyttänevät lähinnä lähitalojen asukkaat, jotka nyt sitten saavat ajaa autoilla pihoilleen.

Lautakuntalaisten esiin nostamissa asioissa kysyin uusista puistonpenkeistä ja "juoppojenkarkoitustavoitteesta" Siitä lisää omassa blogissani.

Jussi puolestaan kysyi Koffin puiston Tornin aitaamisesta. Se on nyt aidattu koska se on päiväkodin käytössä, ja koska sinne "muodostuisi katvealue". Lautakunnassa oli melkoista tyytymättömyyttä siihen, että aitaus oli paljon laajempi, kuin mitä taannoisella puistokierroksella oli käsitetty.

Laura Kolbe (kesk) on tehnyt Tornin tulevasta käytöstä valtuustoaloitteen, joka oli mennyt lausunnolle vai kiinteistölautakuntaan. Vaadittiin, että se tulee myös meille, ja näin tapahtuukin.

Ja toki jokunen autovaurio ja liukastuminen.

Yleisten töiden lautakunta 25.10.2011

Esityslista tässä

Isoimpana asiana esitimme sisäasiainministeriölle, että psyäköintimaksuja korotetaan ydinkeskustassa 80 euroon (oli 50€) ja muualla kaupungissa 60 euroon (oli 40€). Varsinainen päätös asiassa tehdään ministeriössä, ja se kuulema kestää ensi syksyyn(!)

Pysäköintivirheet ovat erilaisia. On aivan eri asia parkkeerata 5 minuuttia yliaikaan, kuin keskelle ratikkakiskoja (tai pyörätielle). Nykyinen laki ei kuitenkaan mahdollista näiden rikkeiden erottelua, vaan maksun suuruus voi määräytyä vain alueittain. Vahingossa aikansa ylittäneet ovat nyt sijaiskärsijöitä, kun vastuutonta ja vaarallista minnesaattuupysäköintiä yritetään suitsia.

Pysäköinnin ja siis myös parkkisakkojen korkein maksuvyöhyke nykyään

Samassa yhteydessä puhuttiin tuon ykkösvyöhykkeen laajentamisesta. Se on lain mukaan sama kuin kalleimman parkkimaksun vyöhyke, ja parkkimaksuvyöhykkeistä päättää KSV. Patistelimme asiaa eteenpäin, tästä onneksi päättää kaupunki itse eikä ministeriö.


Pysäköinnistä, tarkemmin sanoen pysäköintinormista puhuttiin myös Jätkänsaaren Saukonlaiturin yhteydessä, josta teemme lausntoa kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Asia jäi nyt pöydälle kahdeksi viikoksi tarkennuksia varten, palaan siihen jahka uusittu esitys tulee.

Samassa yhteydessä pyysin, että lausuma "Asemakaavaselostuksessa on maininta, että jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan tasoerolla. Tämä on esteetön ratkaisu vain, jos pyörätie sijaitsee ajoradalla. Muualla kuin ajoradan yhteydessä tätä ratkaisua ei tule käyttää." muutettaisiin siten, että viittaus esteettömyyteen poistetaan, koska se ei pidä paikkaansa. Sen sijaan kolmitasoratkaisua voidaan ehdottaa poistettavaksi, koska se on kalliimpi toteuttaa ja ylläpitää.

Pyöräliikenteen verkkotason suunnitteluperiaatteet eivät erottele, milloin ajoradasta korotettu pyörätie on tarpeen ja milloin ajoradan tasoinen kaista riittä. Yksi melko yleinen nyrkkisääntö on, että 40km/h kadulla, jossa ei ole raskasta liikennettä ja kohtuullinen liikennemäärä, pyöräkaistojen pitäisi riittää. Nyt täytyy vaan selvittä Atlantinkadun  tarkoitettu nopeusrajoitus ja liikennemääräennusteet.

Saukonlaiturin alue Jätkänsaaren länsireunalla.

Katu- ja puisto-osaston investointitoimiston uudeksi päälliköksi valittiin Lotta Suominen. Tiettävästi ensimmäinen nainen ja ensimmäinen ei-insinööri osaston johtopaikoilla (Suominen on koulutukseltaan maisema-arkkitehti). Valinta vaikuttaa hyvältä; Suomisen esitys lautakunnan haastattelussa oli ainakin lupaava.


Lisäksi käsiteltiin budjetinylitys torikorttelien ehostamisessa (mm. rankkasade vei katukivet ja lähetystön edusta vaati erityistä diplomatiaa), kuusi liukastumista (joisa yksi palautettiin parempaan valmisteluun) ja yksi autovahinko. Bussin aiheuttama tulva-aalto oli vahingoittanut autoa 10 160 euron edestä rankkasateeen takia suljetulla kadulla. Ei korvausta.

YTLK:n lista 25.10.2011 - Pysäköintivirhemaksut

Esityslista tässä

Mielenkiintoisin asia on esitys pysäköintivirhemaksun korottamisesta. 1.1.2012 astuu voimaa uusi laki pysäköinninvalvonnasta, ja siinä maksimisakko on korotettu nykyisestä 50 eurosta 80 euroon:

"Pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on 60 euroa. Jos kunnan eri osissa peritään erisuuruista pysäköintimaksua, pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on kuitenkin 80 euroa siinä osassa, jossa pysäköintimaksu on suurin."

Esittelijä esittää siirtymistä nykyisistä 40/50€ maksuista 60/80€ maksuihin. Tuon korkean maksun vyöhykkeen rajoja esitetään pidettäväksi samana, eli käytännössä se kattaisi vain ydinkeksustan. Saa nähdä, millaista keskustelua asia herättää, luvattoman parkkeerauksen rajoittaminen kun on melko tunteitaherättävä asia. Jos tulee mieleen tausta-aineistoa, johon kannattaisi keskustelua varten perehtyä, saa heittää kommentteihin. Mieleen tulee ainakin Hesarin vanhat testit siitä, miten nykymaksuilla tulee halvemmaksi pysäköidä väärin kuin maksaa.

Ehdotettu 1. maksuvyöhyke, jolla pysäköintivirhemaksu olisi 80 euroa. Rajaus on sama kuin nykyisellä 50 euron vyöhykkeellä.

Ajattelin ehdottaa, josko alueen rajausta voitaisiin tarkistaa niin, että pahiten joukkoliikenteelle haittaa aiheuttavat alueet sisällytettäisiin ykkösvyöhykkeeseen. Käytännössä siis etenkin ratikkakiskojen kriittiset paikat mm. Korkeavuorenkadulla, Tehtaankadulla ja Hesarilla. Ehdotuksen paikoista voisi pyytää HSL:ltä.



Päätöksen maksuista tekee sisäasiainministeriö, jolle kaupunki maksujen suuruutta siis ehdottaa. Mutta toivottavasti tämä aluerajaus on kaupungin itse päivitettävissä, eikä sitä tarvitse kierrättää aina ministeriön kautta. Täytyy selvittää.

Muina asioina

• Avautumista KSV:lle siitä, kuinka Jätkänsaaren Saukonpaadessa kaavoitetaan tarpeettoman kallista kanavaa.
• Investointitoimiston päällikön varsinainen valinta
• Rahan kaatamista HKR-rakennuttajalle useammankin eri projektin kustannusylityksiin. M.m. töitä jouduttin siirtämään yöaikaan P.Espalla ja Aleksilla liikenteen takia; eikö liikenne ollut tiedossa alunalkaenkin? tähän täytyy perehtyä lisää..
• Lausunto Kauko Koskisen (kok) toivomusponnesta, että uusilla alueilla kadut ym. kunnallistekniikka rakennettaisiin mahdollisimman nopeasti kaavoituksen vahvistuttua (s.o. kun valitukset on hylätty oikeudessa). Kannatettavaa toki. Lausunto ei kyllä sisällä yhtään konkreettista ehdotusta tilanteen parantamiseksi.