Helsingin tietotekniikkaohjelma 2012-2014

Tämä ei liity lautakuntaan, vaan asiaa käsittelee kaupunginhallitus. Lupasin kirjoittaa vihreälle kaupunginhallitusryhmälle kommentteja aiheesta ja mennä maanantaina kuuntelemaan ohjelman valmistelijan esitystä ryhmälle.



Tietotekniikkaohjelma on ammattitaitoisesti laadittu. Se käsittelee asioita kovin yleisellä tasolla, kuten tälläisessä kolmen vuoden ohjelmassa on käytännössä pakkokin: varsinaiset teknologiavalinnat pitää sitten tehdä tilanteen ja ajankohdan mukaan erikseen.

Kehittämisperiaatteisiin nostaisin kaksi uutta teemaa

1) Avoin data. Kaikki tietojärjestelmät suunnitellaan sitä silmällä pitäen, että niiden tietoa voidaan jakaa avoimesti kaupunkilaisille. Poikkeuksena tiedot, jotka yksityisyyden suojan, salassapitosäädösten tai muun syyn takia tulee pitää salassa.

Tausta: Avoimen datan edistäminen perustuu avoimen hallinnon periaatteisiin ja myös mainitaan tietotekniikkaohjelman visiossa. Se vahvistaa kaupunkilaisten vuorovaikutteista osallisuutta ja käyttäjälähtöisiä innovaatioita, joihin ohjelmalla pyritään. Lisää konkretiaa avoimesta datasta löytyy esimerkiksi IMB:n juuri julkaisemasta Smarter Cities Challenge Helsinki -raportista.


2) Avoin lähdekoodi. Kaupungin tilaama ohjelmistokehitys julkaistaan EU:n avoimen lähdekoodin lisenssillä (EUPL), ellei tästä ole erityisistä syistä tarpeen poiketa

Tausta: Avoin lähdekoodi ensinnäkin varmistaa, että tilaajalla on täydet mahdollisuudet hyödyntää ja kehittää ohjelmistoa jatkossa toimittajasta riippumattomasti. Toisekseen se tukee ja helpottaa avoimien rajapintojen luomista. Kolmannekseen se mahdollistaa samojen ratkaisujen käyttämisen eri hallintokunnissa ja myös kuntayhtymissä ilman ylimääräistä byrokratiaa.

On syytä huomata, että tämä on aivan eri asia, kuin suositaanko valmiiden tuotteiden ostoissa suljettuja vai avoimia ratkaisuja (esim. MS Office vs. Open Office). Jos ja kun Helsinkiä varten tehdään uusia ohjelmistoja tai lisäosia olemassaoleviin ratkaisuihin, on kaupungin etu, että ne ovat avoimesti kaikkien käytössä.

• EUPL
• Laajempi perustelu avoimelle koodille julkishallinnossa

Molemmat ehdottamani lisäykset tukevat suoraan tietotekniikkaohjelman strategisia päämääriä: avoimuutta, vuorovaikutteisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta.


Ohjelman yhteydessä käsitellään myös selvitysraportti mahdollisuuksista korvata MS Office avoimen lähdekoodin OpenOfficella. Tämäkin selvitys on perusteellinen ja ammattiatitoisesti laadittu. Johtopäätös on, että kaupunki on niin tiukasti naimisissa MS Officen kanssa, että siitä irtautuminen ei olisi taloudellisti tarkoituksenmukaista, koska järjestelmien muutokset ja koulutus tulisivat kalliiksi.

Naimisissaolo yhden toimittajan kanssa on strateginen valinta, johon sisältyy riskejä. On todennäköistä, että kun tietotekniikkaohjelmassa povatusti pilvipalvelut ja mobiilipäätteet yhä ylestyvät, osa näistä riskeistä toteutuu. Mutta tämä kysymys on laajempi kuin vain kahden toimisto-ohjelmiston vertailu, ja sitä täytyy lähestyä aika paljon laveammin. Tehdyn selvityksen pohjalta siirtyminen open officeen ei nykytilanteessa kannata.